Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Keskusta oli puoliväliriihen terrieri

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 5/2021

Hallitus laatii joka kevät neljäksi seuraavaksi vuodeksi julkisen talouden suunnitelman (JTS), jonka eduskunta käsittelee. Nyt JTS laadittiin vuosiksi 2022-2025, joista nykyistä eduskuntakautta ovat vuodet 2022 ja 2023. Nimitys puoliväliriihi tulee tietenkin siitä, että eduskuntakausi on noin puolivälissä. Linjaukset valmistuivat 29.4.2021.

Puoliväliriihen saavutukset eivät käytettyyn aikaan nähden nousseet kovin kummoisiksi. Virallisiin neuvotteluihin kului aikaa kahdeksan päivää.

Aiemmin sovitut valtiontalouden menokehykset ylitetään vuonna 2022 noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla. Vuoden 2023 menoja karsitaan 370 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 35 miljoonan euron leikkaukset eivät ministeri Lepän mukaan kohdistu viljelijätukiin eivätkä Maatilatalouden kehittämisrahaston avustuksiin.

Ensi syksyn budjettiriihessä päätetään 100-150 miljoonan euron vuotuisista veronkiristyksistä. Yritysten verotusta ei kiristetä.

Hallitus linjasi ohjelmassaan tekevänsä toimet, jotka tuovat Suomeen ainakin 80 000 työllistä vuoteen 2030 mennessä. Nyt näistä linjauksista on valtiovarainministeriön mukaan tehty noin puolet eli 40 000 lisätyöllistä. Tästä noin 10 000 työllistä on puoliväliriihen osuus. Hallituksen keskeisiä työllisyyslinjauksia ovat olleet ns. eläkeputken poistaminen, työnhakuvelvoitteen kiristäminen ja työllisyyspalveluiden uudistaminen.

Turvepaketti

Tämän vuoden lisäbudjetteihin ja ensi vuoden budjettiin sisällytetään 70 miljoonan euron kokonaisuus, jolla tuetaan turveyrittäjien sopeutumista nopeaan rakennemuutokseen. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille valmistellaan luopumistukipaketti. Yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan samoin kuin yrittäjien ja työntekijöiden uudelleenkouluttautumista tuetaan. Turpeen turvavarastoinnin korvaustasoa nostetaan ja energia-, kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoaluereservin perustamista selvitetään.

Turpeen polton valmisteverottoman pienkäytön laitoskohtaista ylärajaa nostetaan vuosiksi 2022-2026 10 000 megawattituntiin ja vuosiksi 2027-2029 8000 megawattituntiin. Valmisteveroa maksetaan vain rajan ylittävältä osalta. Vuonna 2030 palataan nykyiseen laitoskohtaiseen rajaan 5000 megawattituntia, jonka ylityttyä laitoksen koko polttoturpeen käyttö olisi nykyiseen tapaan valmisteverollista.

Kasvu- ja kuiviketurpeen tarpeesta ja tuotantomahdollisuuksista kootaan ajantasainen tilannekuva, jonka pohjalta arvioidaan saatavuuden turvaavia toimia. Kuiviketurve otetaan huomioon eläinten hyvinvointikorvauksessa.

Verolinjaukset

Vuosiksi 2020-2023 säädettyjä koneiden, kaluston ja laitteiden kahdenkertaista poisto-oikeutta jatketaan vuosille 2024-2025. Tämä koskee myös maataloutta.

Hallitus selvittää myös yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutosta, jossa yhteisöverokannat eriytetään yhtiöön jätetyn ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta. Selvitys luvataan tehdä vuoden 2022 toukokuun loppuun mennessä. Selvityksen tavoite on sukua investointeihin kannustavalle ns. Viron mallille.

Olennaisen tärkeää on tietenkin, ettei osakeyhtiön ja siitä osinkona jaetun voiton tuloverotus kokonaisuutena kiristy.

Metsärahastojen mahdollisuutta käyttää metsävähennystä rajoitetaan vuoden 2022 alusta. Tämä merkitsee sitä, että sijoittaminen metsään metsärahastojen kautta tehdään verotuksellisesti suoraa metsäsijoittamista epäedullisemmaksi. Taustalla on protektionistinen pyrkimys vähentää ulkomaisten rahastojen metsäostoja, mutta sama kohtelu koskisi myös suomalaisia rahastoja, jotka nekin ovat käyttäneet metsävähennystä yhteismetsän kautta

Myös yhteismetsäosuuden hankintavelan koron vähennyskelpoisuutta selvitetään. Aikanaan 1.1.1993 voimaan tulleessa pääomatulojen verouudistuksessa säädettiin Verohallinnon aloitteesta, että yhteismetsä maksaa tuloveron (nykyisin 26,5 %) eikä osakas enää maksa tuloveroa yhteismetsästä saamastaan tulo-osuudesta. Näin Verohallinto välttyi kymmenien, ehkä jopa satojen yhteismetsän osakkaiden omistusosuuksien selvittämisestä, jota tulon jakaminen osakkailla verotettavaksi olisi edellyttänyt. Muutama vuosi sitten Verohallinto ”keksi” antaa ohjeen, jonka mukaan yhteismetsän hankintavelan korkoja ei saa vähentää, koska osakas saa tulo-osuutensa yhteismetsästä verovapaana. Nyt on siis tarpeen säätää, että tässä tapauksessa tulon verovapaus ei estä koron vähennyskelpoisuutta. Aivan vastaava tilanne koskee pörssi- ja muiden osakeyhtiöiden osinkoja, jotka ovat osittain verovapaita, mutta silti pörssi- ja muiden osakkeiden hankintavelan korot saa vähentää nimenomaisen tätä koskevan säännöksen nojalla.

Öljylämmityksestä luopumiseen on tähän asti kannustettu suoralla tuella. Nyt lämmitystapamuutosta pois öljystä aletaan tukea myös korottamalla tältä osin kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos koskisi vuosia 2022-2027. Muutoksen merkitys voi jäädä monessa tapauksessa pieneksi, koska kotitalousvähennys koskee vain työn osuutta. Syksyllä 2021 käynnistetään myös selvitys siitä, miten kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa muihin energiaremontteihin, myös taloyhtiön teettämiin.

Ensi syksyn budjettiriihessä hallitus aikoo linjata myös kaksivuotisesta työllisyysvaikutuskokeilusta, jossa kotitalousvähennyksessä kotitaloustyön (esim. siivoustyön) sekä hoito- ja hoivatyön enimmäismäärää korotetaan esimerkiksi 2250 eurosta 3500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri