Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Yritysverotyöryhmä ei palvellut hallituksen tarkoitusperiä

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 3/2017.

Valtiovarainministeriö asetti 31.8.2016 työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella yritysverotusta kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Työryhmän 9.2.2017 luovuttaman 164-sivuisen raportin arvo on tieteelliselle tutkimukselle suurempi kuin käytännön poliittiselle päätöksenteolle.

Keskeiset ministerit totesivat heti, etteivät työryhmän ehdotukset ole toteuttamiskelpoisia. Käsittelen tässä vain poliittisesti mielenkiintoisimmat esitykset.

Yhteisöverokanta

Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotuksessa sovellettava ns. yhteisövero on 20 prosenttia. Yhteisöverokantamme alittaa sekä EU- että OECD-maiden keskiarvon. Suomen nykyinen yhteisöverokanta on kansainvälisesti kilpailukykyinen, eikä välitöntä tarvetta sen alentamiselle ole. Yhteisöverokannan alentaminen voi kuitenkin työryhmän mukaan osoittautua tarpeelliseksi jo lähivuosina, jos verokilpailu kansainvälisesti kiihtyy.

Myös maataloudessa osakeyhtiöittäminen on vahvistuva trendi. Sen keskeinen syy on matala yhteisöverokanta, jonka ansiosta rahaa jää enemmän investoinneille ja velkojen hoitamiselle. Yhtiöstä voi maksaa palkkaa sen verran kuin tarvitaan elämiseen mahdollisten muiden tulojen ohella. Osakeyhtiöittämisbuumia vahvistanee hallitusohjelman mukainen, ensi vuodeksi suunniteltu varainsiirtoverolain muutos, joka mahdollistaa kiinteän omaisuuden siirtämisen viljelijän suorasta omistuksesta osakeyhtiölle ilman varainsiirtoveroa. Muutos koskee yrityksen toimintamuodon muutosta.

Osinkoverotus

Työryhmä ei pidä perusteltuna pörssiyhtiöiden ja muiden yhtiöiden välisessä osinkoverotuksessa olevaa suurta eroa. Tästä näkemyksestä hallituksen johto irtisanoutui heti.

Osinkoverotuksen nykytila ei sääntelyltään ole niitä yksinkertaisimpia. Pörssiyhtiöstä saadusta osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa, mikä tarkoittaa, että veroaste on yhteisövero ja osinkovero yhteen laskettuna 40,4 tai 43,1 %. Muusta kuin pörssiyhtiöstä saatua osinkoa verotetaan erittäin edullisesti siltä osin kuin yhtiön nettovarallisuudelle laskettava 8 prosentin vuotuinen tuotto ei nouse yli 150 000 euron. Yhteisövero ja osinkovero yhteenlaskettuna veroaste on tällöin 26 tai 26,8 %. Em. 150 000 euron rajan ylittävältä osalta vastaava veroaste on kahdeksan prosentin tuottoon asti tai 43,1 %. Kahdeksan prosentin tuoton ylittävältä osalta osinko on 75-prosenttisesti ansiotuloa. Osinko verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona myös silloin, kun yhtiöllä ei ole nettovarallisuutta.

Työryhmä ehdottaa muiden kuin pörssiyhtiöiden osinkojen verotukseen mallia, jossa nettovarallisuudelle laskettava tuotto alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin. Osinko olisi 4 prosentin tuottorajaan asti 40-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Euromääräinen 150 000 euron raja poistettaisiin. Nettovarallisuudelle laskettavan 4 prosentin tuottorajan ylittävältä osalta (ja myös silloin, kun yhtiöllä ei ole nettovarallisuutta) osinko olisi 75-prosenttisesti ansiotuloa. Pörssiyhtiöiden osinkoverotus säilyisi ennallaan. Muutosehdotusten vaikutuksia on havainnollistettu oheisessa taulukossa.

Pienten osinkojen verovapaus

Hallitusohjelman mukaan selvitetään mahdollisuus pienten osinkotulojen verovapauteen, joka ulottuisi 500 euroon asti. Tämä vaikuttaisi verotuloja alentavasti noin 35-40 miljoonan euron verran.

Työryhmä ei näe pienten osinkojen verovapautta perustelluksi. Verovapaudella ei pystyttäisi saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita. Pienten osinkojen verovapautta koskevan ehdotuksen varsinaisena tarkoituksena on tukea kotimaisten piensijoittajien kotimaisiin yhtiöihin tekemiä sijoituksia. EU-oikeudellisista syistä sääntelyä ei kuitenkaan voida rajoittaa vain kotimaisiin tilanteisiin, vaan veronkevennys olisi kohdistettava kaikkiin rajat ylittäviin tilanteisiin. Verovapauden toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa erityisesti kansainvälisissä tilanteissa.

Ansiotuloverotus

Työryhmä katsoo, että sen ehdottaman osinkotulon verotuksen kiristämisen tuomat verotulolisäykset olisi perusteltua käyttää siten, että ansiotulon rajaveroastetta alennettaisiin 50 prosenttiin tuloalueella 82 000 - 128 000 euroa. Tällöin verojärjestelmän kannustavuus tuottavuusponnisteluihin ja lisätyön tekemiseen lisääntyisi nykyjärjestelmään verrattuna ja kannustin tulomuuntoon pääomatuloksi pienenisi.

Hallituksen keskeiset ministerit torjuivat esityksen lähinnä poliittisesti epärealistisena ja tilanteeseen sopimattomana.

Verovaikutukset

Kaiken kaikkiaan työryhmän ehdotukset olisivat merkinneet osinkoverotuksen kiristymistä 288 miljoonalla eurolla. Tämä kiristys olisi kohdistunut kokonaan muiden kuin pörssiyhtiöiden osakkeenomistajiin. Samalla varsin hyvätuloisten ansiotulon verotusta olisi kevennetty 254 miljoonalla eurolla.

Varsinais-Suomen vaalipiiri