Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Yrittämisen ja omistamisen verotus ei kiristy

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2019)

Keskusta lähti lopulta mukaan 7.6.2019 nimitettyyn pääministeri Antti Rinteen hallitukseen, jonka muina osapuolina ovat SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Keskusta oli jo vahvasti oppositioasennossa, mutta kun hallitustunnustelija antoi myönteisen vastauksen kaikkiin Keskustan kymmeneen kynnyskysymykseen, olisi ollut outoa olla lähtemättä hallitusneuvotteluihin. Keskustalla ei ollut neuvotteluissa mitään hävittävää, vaan ainoastaan voitettavaa.

Hallitusneuvottelut jatkuivat yli kolme ja puoli viikkoa. Työpäivät venyivät klo 9:stä klo 21:een, välillä jopa puoleen yöhön. Säätytalolla ei kiveäkään jätetty kääntämättä. Keskusta piti johdonmukaisesti kiinni kynnyskysymyksinä esittämistään linjauksista. Keskustan neuvottelijoita johti määrätietoisella otteella puheenjohtaja Juha Sipilä.

Minulle lankesi hallitusneuvotteluissa Keskustan vastuuneuvottelijan asema Veropolitiikka-työryhmässä. Toisena Keskustan neuvottelijana ja hyvänä tukenani työryhmässä oli ministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Tuomas Vanhanen. Työryhmän puheenjohtajana toimi SDP:n kansanedustaja Timo Harakka.

Mitä veropolitiikan hallitusohjelmaan ei sisälly?

Keskustan keskeisiin kynnyskysymyksiin sisältyi periaate, jonka mukaan ”yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää”. Käytännössä laajensimme tämän neuvotteluissa tarkoittamaan, ettei kiristetä yrittämisen, omistamisen eikä omistajanvaihdosten verotusta. Viljelijän ja muun yrittäjän kannattaa hallitusohjelmaa lukiessaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä hallitusohjelmaan ei sisälly. Neuvotteluprosessi oli monien viljelijää, metsänomistajaa ja yrittäjää uhanneiden veronkiristysten torjuntaprosessi.

Yrittäjävähennys säilyy ennallaan. Se on edelleen 5 % ja alentaa siis tällä määrällä yritystoiminnan, myös maa- ja metsätalouden verotettavaa nettotuloa. Neuvottelujen alkumetreillä Maaseudun Tulevaisuus -niminen lehti ystävälliseen tapaansa levitteli viestiä, jonka mukaan Keskusta olisi antanut periksi yrittäjävähennyksessä. Valitettavasti minulla ei neuvottelutaktisista syistä ollut tuolloin mahdollisuutta vastata.

Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus, joka koskee maatalouden, maa- ja metsätalouden ja muun yritystoiminnan jatkajaa, säilyy nykyisellään neuvotteluissa esitetyistä huojennuksen poistamis- ja puolittamisvaatimuksista huolimatta. Myöskään taseen avaamiseen, jolla huojennus rajattaisiin ns. tuotannolliseen toimintaan kuuluviin varoihin, ei mennä, vaikka tätäkin vaadittiin.

Perintö- ja lahjaverotuksen tasoon ei muutoinkaan tule kiristyksiä, vaikka sen palauttamista vuoden 2016 kevennystä edeltäneelle korkeammalle tasolle toki vaadittiin.

Pääomatulon veroprosentit pysyvät nykyisellään 30/34 prosentissa. Veroprosentti on jatkossakin 30 % 30 000 euron verotettavaan tuloon asti ja tämän rajan ylittävältä osalta 34 %. Neuvotteluissa nostettiin esille korotus 32/35 prosenttiin, mutta tämä tuli torjutuksi. Pääomatuloon verotuksen progressio ei sovi, mutta yhteen 30 prosentin verokantaan siirtyminen ei mahtunut talousraamiin. Se olisi maksanut verotulojen pienentymisenä vuositasolla 200 miljoonaa euroa, eli yhden prosenttiyksikön hinta on 50 miljoonaa euroa.

Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotukseen ei tule muutoksia. Vahvoja paineita oli tuottotavoitteen alentamiseen 8 prosentista 4 prosenttiin. Tämä muutos olisi kohdistunut kaikkiin listaamattomien osakeyhtiöiden osingonsaajiin. Myös huojennetun osingon veronalaista osuutta olisi haluttu nostaa 25 %:sta 40 %:iin ja 150 000 euron raja poistaa. Neuvotteluissa tyrmätyksi tulleet esitykset perustuivat valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän malliin. Myös maataloutta harjoittavien osakeyhtiöiden omistajat hyötyvät siitä, että osinkoverotuksen kiristysesitykset torjuttiin. Yhteisövero pysyy 20 prosentissa.

Vuonna 2020 käyttöön tulevan osakesäästötilin kumoaminen torjuttiin, samoin osakesäästötiliin sisällytetyn osinkoverotuksen lykkääntymisedun poistaminen. Myös kapitalisaatiosopimusten veronkiristykset estettiin. Sekä osakesäästötiliin että kapitalisaatiosopimukseen tarjottiin Ruotsin mallin mukaista vuotuista varallisuuden markkina-arvoon perustuvaa kaavamaista 0,4 prosentin veroa, mutta tähän ei tietenkään lähdetty. Myös yleisen varallisuusveron palauttaminen otettiin esille, mutta esitys ei saanut kannatusta.

Maatalouden oma tuloverolaki MVL kaikkine etuineen säilyy. Metsälahjavähennys säilyy muuttumattomana voimassa senkin takia, että sen vähäinen merkitys on täysistuntosalin mahtipontisista vastustuspuheenvuoroista huolimatta laajasti tiedostettu. Metsävähennyksen korottamisen 60 prosentista 90 prosenttiin otimme esille, mutta mikään muu neuvotteluissa mukana ollut puolue ei sitä ratkaisevassa neuvottelussa kannattanut.

Arvonlisäverotuksen alaraja nostetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon.

Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot nykyistä paremmin heijastavat sekä maapohjan että rakennusten todellisia markkina-arvoja. Viime eduskuntakauden lopulla onnistuttiin kaatamaan esitys, jonka mukaan kiinteistöverotusarvot olisi johdettu rakentamiskustannuksista. Tämä olisi ollut laajojen haja-asutusalueiden kannalta hankala peruste. Luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet vapautetaan kiinteistöverosta. Kiinteistöverotusta ei laajenneta maa- ja metsätalousmaahan.

Mitä veropolitiikan hallitusohjelmaan sisältyy?

Mistä päätetyt 730 miljoonan euron vuotuiset nettoveronkorotukset sitten kertyvät? Tupakkaveron korotuksesta arvioidaan kertyvän 200 miljoonaa euroa, alkoholiveron korotuksesta 50 miljoonaa euroa ja virvoitusjuomaveron korotuksesta 25 miljoonaa euroa. Hallitus selvittää, voisiko virvoitusjuomaveron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä.

Liikennepolttoaineiden (bensiini ja diesel) verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee vaalikauden aikana yhteensä 5-6 sentin valmisteveron korotusta litralta arvonlisäveroineen. Korotus vastaa kuluttajahintaindeksin kehitystä ja jää siis alle ansiotasokehityksen, jolla perusteella korotus olisi noussut 450 miljoonaan euroon.

Lämmityspolttoaineiden verotusta nostetaan 100 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyy pääkaupunkiseutua ja muita suuria kaupunkeja koskeva yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) verotuen alentaminen. Jos toinen puoli 100 miljoonasta eurosta kohdistetaan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotuen alentamiseen ja toinen puoli lämmitys- ja työkonepolttoaineiden veronkorotuksiin, kevyen polttoöljyn veronkorotus olisi sentin parin luokkaa litralta. Kevyen polttoöljyn valmisteveron korotus kohdistetaan energiasisältöveroon. Tämä valmisteveron komponentti palautetaan maataloudelle, toisinkuin hiilidioksidivero.

Maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautus kaiken kaikkiaan pysyi näissä taisteluissa ennallaan. Eri asia sitten on, kuinka ko. palautuksen käy myöhempään ajankohtaan siirretyssä yritystukien 100 miljoonan euron leikkauksessa.

Ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus. Tällä estetään ansiotuloverotuksen kiristyminen. Tarkistus voi kohdistua paitsi asteikkoon, myös työtulovähennykseen.

Hallitus varaa 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Summa kohdistetaan perus-, eläketulo- ja työtulovähennykseen.

Yli 76 100 euron vuotuisia verotettavia ansiotuloja koskevan ns. solidaarisuusveron pitäminen ennallaan hallituskauden loppuun tuo 100 miljoonaa euroa vuodessa valtiolle.

Työmatkavähennyksen ehdotettu muuttaminen kaavamaiseksi olisi heikentänyt tätä vähennystä harvaan asutuilla seuduilla, joilla on pakko käyttää työmatkaan omaa autoa, koska julkisia liikenneyhteyksiä ei ole. Työmatkavähennys saatiin kuitenkin pidetyksi nykyisellään.

Oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennysoikeus (v. 2019 25 %) poistuu kokonaan hallituskauden aikana. Tästä kertyy lisää verotuloja 70 miljoonaa euroa.

Kotitalousvähennyksen osuutta yrittäjälle maksettavissa arvonlisäverollisissa työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Muutokset koskevat sekä remontteja että palveluja. Kotitalousvähennyksen verovelvolliskohtaista enimmäismäärää alennetaan 2400 eurosta 2250 euroon. Nämä muutokset kerryttävät lisää verotuloja 95 miljoonaa euroa vuositasolla. Keskimääräinen toteutunut verovelvolliskohtainen kotitalousvähennys on ollut hiukan toistatuhatta euroa.

EU:n ulkopuolelta tuoduilta alle 22 euron arvoisilta tuotteilta poistetaan arvonlisäverovapaus. Käytännössä on kyse lähinnä tilatuista aikakauslehdistä, jotka kuljetetaan valmiiksi painettuina rekoilla esim. Norjaan, varustetaan siellä osoitetarroin ja tuodaan Suomeen ikään kuin uutena tuotteena arvonlisäverottomasti. Verotulojen lisäys tästä on 40 miljoonaa euroa.

Listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista tuetaan veroedulla, jonka kustannus on 10 miljoonaa euroa. Kyseessä on henkilöstön alihintaan tapahtuvaan osakemerkintään liitettävä verovapaus.

Hallitusohjelman maatalouspoliittiset kirjaukset

Maatalouden keskeinen kirjaus on ”turvataan maatalouden tukitasot”. Vuoden 2020 määrärahojen pitkään huolta aiheuttanut 130 miljoonan euron vaje poistetaan ohjelmakohdalla, jonka mukaan paikataan ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen vaje vuonna 2020 (ympäristökorvaukseen 88 miljoonaa euroa ja luonnonhaittakorvaukseen 42 miljoonaa euroa). Uusien luomusitoumusten rahoitus vuosina 2020-2024 varmistetaan (yhteensä 28 miljoonaa euroa).

EU:n vuosien 2021-2027 rahoituskehyksiin tavoitellaan nykytasoista maatalousbudjettia. Valmius korvata vajetta kansallisella rahoituksella on.

Maatalouden investointeja turvataan 100 miljoonan euron lisäpääomituksella eduskuntakauden aikana. Tämä käytetään investointiavustuksiin ja nuoren viljelijän aloitustukena myönnettäviin avustuksiin.

Hallitusohjelman veroratkaisu numeroina

Verot miljoonaa euroa
Tupakka 200
Alkoholi 50
Virvoitusjuomat 25
Kaivosvero 1. sähköveroluokkaan 30
Lämmityspolttoaineet (CHP, kevyt polttoöljy) 100
Polttoainevero (bensiini, dieselöljy) 250
Solidaarisuusvero 100
Asuntolainan korkovähennysoikeus 70
EU:n ulkopuolelta 22 e/ALV 40
Kotitalousvähennyksen supistuminen 95
ALV alaraja 15 000 euroa -20
Start up -henkilöstöveroetu -10
Veronkevennys/pienituloiset -200
Yhteensä 730

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri