Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Yhteismetsässä on etunsa

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 11/2011)

Vuodenvaihteessa toteutuva pääomatulon veroprosentin korotus ja progressio on saanut yhä useamman metsänomistajan pohtimaan tilustensa liittämistä ennestään olevaan yhteismetsään tai yhteismetsän muodostamista esim. suvun piirissä. Yhteismetsä voi saada merkittäviä kokoonsa liittyviä kilpailuetuja metsän hoidossa ja puukaupoissa. Verorasitusta koskeva kilpailuetu säilyy ja eräissä tapauksissa jopa paranee.

Pääministeri Esko Ahon hallitus toteutti vuoden 1993 alusta merkittävän pääomatulon ja yritystulon verouudistuksen. Pääomatulon ja ansiotulon verotus eriytettiin. Pääomatulon veroprosentiksi tuli 25, ansiotulon verotus jatkui progressiivisena. Myös yhteisöjen, kuten osakeyhtiön ja osuuskunnan veroprosentti alennettiin 25:een. Samassa yhteydessä myös yhteismetsän tuloveroprosentiksi tuli 25.

Pääomatulon vero ja yhteismetsän tulovero pysyivät 25 prosentissa vuodet 1993-1995. Pääministeri Paavo Lipposen hallitus nosti molemmat 28 %:iin vuosiksi 1996-1999 ja 29 prosenttiin vuosiksi 2000-2004. Veroprosenttien eriytyminen tapahtui 1.1.2005, kun pääministeri Matti Vanhasen hallitus alensi pääomatulon veron 28 %:iin ja yhteismetsän tuloveron yhteisöveron mukana 26 %:iin. Tämä verotustilanne vallitsi vuodet 2005-2011.

Valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiestaso on pitänyt työtapaturmana yhteismetsän tuloveron säätämistä samaksi kuin yhteisövero. Oli niin tai näin valtiovarainministeriö (VM) esitti elokuussa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa toteutettavaksi niin, että yhteisöveron laskiessa 26 %:sta 25 %:iin yhteismetsän tuloveroprosenttia olisi nostettu 26 %:sta 30 %:iin, mikä olisi vastannut 28 %:sta 30 %:iin nostettavaksi ehdotettua pääomatulon veroprosenttia. Nettopääomatulon 50 000 euron ylittävää osaa koskevaa 32 %:n tuloveroa ei yhteismetsälle ehdotettu. Tämä olisikin ollut kohtuutonta, koska yhteismetsien myynnit ovat yleensä olennaisesti suurempaa kokoluokkaa kuin luonnollisten henkilöiden, kuolinpesien ja verotusyhtymien.

Hallitus poikkesi syyskuun budjettiriihessään VM:n ehdotuksesta. Yhteismetsän tuloveroprosentiksi tulee 1.1.2012 alkaen 28 %, kun pääomatulon vero nousee 30 %:iin.

Yritysmuotojen vertailua

Pääomatulon veroprosentti 30 ja pääomatulon korotettu veroprosentti 32 vähennysten jälkeisen nettopääomatulon 50 000 euroa ylittävältä osalta koskevat vuoden 2012 alusta sellaisenaan luonnollista henkilöä, kuolinpesää ja verotusyhtymän osakasta.

Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, jonka veroprosentti on vuoden 2012 alusta 28 %. Yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona ei tuloverolain mukaan pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta. Tämä merkitsee sitä, että yhteismetsä maksaa tuloveron ja osakas nostaa tulo-osuutensa yhteismetsästä ilman lisäveroseuraamuksia. Tiluksia voi vero-oikeuskäytännön mukaan liittää ennestään olevaan yhteismetsään ilman luovutusvoitto- ja varainsiirtoveroseuraamuksia. Sama koskee uuden yhteismetsän muodostamista.

Yhteisön ensi vuoden alusta voimaan tuleva 25 %:n vero voi houkutella harkitsemaan metsätaloutta harjoittavan osakeyhtiön perustamista. Verokantaero yhteismetsään on kolme prosenttiyksikköä. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja voi kuitenkin joutua maksamaan osingosta tuloveron, mikä on selvä rakenteellinen ero yhteismetsän osakkaan verovapaaseen tulo-osuuteen. Metsätalouden harjoittaja voi siirtyä jatkamaan aikaisemmin harjoittamaansa toimintaa osakeyhtiömuodossa ilman luovutusvoittoverotusta tuloverolain 24 §:ssä säädetyllä toimintamuodon muutoksella, mutta varainsiirtoveroseuraamusta ei voi välttää.

Metsätaloutta harjoittavan osakeyhtiön maksamaa osinkoa verotetaan, kuten pörssinoteeraamattoman osakeyhtiön osinkoa verotetaan. Vuotuinen osinko on verovapaata pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 9 %:n vuotuista tuottoa, vuodesta 2012 kuitenkin enintään 60 000 euroon asti. Jos 9 %:n vuotuinen tuotto on yli 60 000 euroa, ko. eurorajan ylimenevä osa on 70-prosenttisesti pääomatuloa ja 30-prosenttisesti verovapaata. 9 %:n tuoton ylittävältä osalta osinko on 70-prosenttisesti ansiotuloa ja 30-prosenttisesti verovapaata.

Yhteismetsällä on metsäkiinteistön oston perusteella oikeus metsävähennykseen, toisin kuin osakeyhtiöllä. Yhteismetsä saa myös tehdä menovarauksen, osakeyhtiö ei.

Hankinta, jonka kohteena on ollut osuus yhteismetsään, ei oikeuta metsävähennykseen. Näin ollen esim. osakkaiden keskinäiset yhteismetsäosuuksia koskevat kaupat eivät johda metsävähennykseen.

Yhteismetsän vero-oikeuskäytäntöä

KHO:n päätöksen 2002/3066 mukaan kiinteistön tai sen osan liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan ei ole tuloverolaissa tarkoitettu luovutusvoittoverotuksen alainen omaisuuden luovutus. Koska kyseessä ei ole luovutus, kiinteistön liittämistä yhteismetsään ei koske myöskään varainsiirtoverotus.

Kiinteistöoikeudellisesti yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Se kuuluu niihin kiinteistöihin, joilla on oikeus yhteismetsään. Osakaskiinteistöille kuuluvan yhteismetsäosuuden saa luovuttaa myös erikseen.

Yhteismetsä ei omista siihen kuuluvaa aluetta, vaan ainoastaan käyttää ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta. Liitettäessä kiinteistön alue tai sen osa yhteismetsään ei kiinteistöoikeudellinen ulottuvuus muutu eikä tapahdu omistajanvaihdosta.

KHO:n tapauksessa 2006/2634 A ja kuusi muuta henkilöä olivat sopineet metsätilan ostamisesta yhteisesti siinä tarkoituksessa, että tilasta muodostetaan ostajille yhteismetsälain mukainen yhteismetsä kiinteistönmuodostamislain 10 luvun mukaisella kiinteistötoimituksella. Yhteismetsä perustettiin siten, että kukin ostajista tuli yhteismetsän osakkaaksi osuusluvulla, joka vastasi hänen suorittamaansa osuutta kauppahinnasta. Yhteismetsän perustamisesta ostajat tekivät erikseen yhteismetsälain 5 §:n mukaisen perustamissopimuksen.

Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, jonka tuloksi luetaan sen metsätaloudesta saama tulo, josta yhteismetsän osakkaita ei veroteta. Tämän vuoksi KHO katsoi, että perustettavalla yhteismetsällä on sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin sen osakkailla olisi ollut, jos heitä olisi verotettu puiden myynnistä saamastaan tulosta. Yhteismetsälaki edellyttää vähintään kahta yhteismetsän perustajaa.

Em. KHO:n päätöksen logiikan mukaan oikeus metsävähennyksen tekemiseen siirtynee yhteismetsälle myös liitettäessä kiinteistö tai sen osa yhteismetsään. Tästä ei ole nimenomaista oikeustapausta.

Muuta huomionarvoista

Yhteismetsän ohjesäännössä, joka aina on syytä tarkoin tutkia ennen kiinteistön liittämistä yhteismetsään, voi olla yhteismetsälain mukaisia luovutusrajoituksia ja etuosto-oikeutta koskevia määräyksiä. Jollei ohjesäännössä toisin määrätä, osakaskunnan kokous voi päättää velan ottamisesta ja panttioikeuden perustamisesta osakaskunnan omaisuuteen. Yhteismetsään liittyjän on myös syytä tarkistaa, käyttääkö yhteismetsän osakaskunnassa enemmistöpäätäntävaltaa esim. suuri metsäteollisuusyhtiö.

Omat kulunsa aiheuttavat yhteismetsän kahdenkertainen kirjanpito ja tilintarkastus. Tilintarkastajia on oltava kaksi, yhden valitsee metsäkeskus. Myös osakeyhtiöitä koskee tietenkin kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuus.

Yhteismetsää koskevien kiinteistötoimitusten toimituskustannukset maksetaan valtion varoista.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri