Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Vuoden 2016 budjetin verolait eduskuntaan

(Julkaistu Käytännön Maamies-lehden numerossa 10/2015)

Valtion vuoden 2016 budjettiin liittyvät verolakiesitykset on annettu eduskunnan käsiteltäviksi. Esitykset eivät juurikaan sisällä poikkeamia hallitusohjelmasta. Yrittäjyyttä tukevat esitykset antavat odottaa itseään. Niiden toteutuminen näyttää siirtyvän vuoteen 2017.

Ensimmäinen verolakiesitys oli kiinteistöverolain muutos, joka annettiin 24.9.2015. Muut esitykset annettiin 28.9.2015.

Kiinteistöverolain muutos

Vapaa-ajan asuntojen veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi. Tällä hetkellä ero on enintään 0,6 prosenttiyksikköä. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2016 kiinteistöverotuksessa.

Sama voimaantulo koskee voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluville rakennuksille ja rakennelmille määrättävää kiinteistöveroa, jonka veroprosentin enimmäismäärä nousisi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Tuulivoimaa muutos ei koskisi vähintään 10 megawatin tehorajan vuoksi. Se ei rakennuksiin ja rakennelmiin kohdistuvana verona koskisi myöskään aurinkosähköpaneeleja, jotka luokitellaan laitteisiin.

Jo vuoden 2016 kiinteistöverotusta koskisi myös rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärän korotus 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin mm. siten, ettei asemakaava-alueella saa olla rakennuskieltoa myöskään yleiskaavan tai yhteisen yleiskaavan laatimista/muuttamista varten.

Vuoden 2017 kiinteistöverotuksesta lähtien korotettaisiin yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ylä- ja alarajaa. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi nykyisestä 0,80 - 1,55 prosentista 0,86 - 1,80 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli nousisi nykyisestä 0,37 - 0,80 prosentista 0,39 - 0,90 prosenttiin.

Yleinen kiinteistöveroprosentti koskee mm. maatalouden tuotantorakennuksia ja kaikkea kiinteistöverotuksen piirissä olevaa maapohjaa. Maatalousmaa ja metsä ovat kiinteistöveron ulkopuolella.

Hallitusohjelmassa mainitaan, että "kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti". Korotuksia ei mielestäni voi pitää kovin maltillisina.

Tuloverotuksen muutokset

Vuoden 2016 valtionverotuksessa sovellettava progressiivinen ansiotulon veroasteikko on seuraava:

Asteikon tulorajoja on korotettu 1,2 prosentilla. Tämä vastaa ansiotason nousua ja inflaatiota sekä myös hallitusohjelmaa.

Hallitusohjelmassa sovittiin, että "solidaarisuusvero jatkuu vaalikauden loppuun asti". Tällä tarkoitettiin nykyistä, 90 000 euroa ylittävää ansiotulon osaa koskevaa kahden prosenttiyksikön ylimääräistä veroa. Syyskuun 2015 budjettiriihessä hallitus kuitenkin päätti kiristää asteikkoa alentamalla asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä alarajaa 90 000 eurosta 72 300 euroon. Tämä merkitsee sitä, että kahden prosenttiyksikön ylimääräinen ns. solidaarisuusvero koskeekin ansiotuloa jo 72 300 euroa ylittävän vuositulon osalta. Tämä alaraja koskisi verovuosia 2016 ja 2017. Rajan ylittää noin 130 000 ansiotulon saajaa. Vuosina 2018 ja 2019 raja olisi jälleen 90 000 euroa.

Työtulovähennystä korotetaan hallitusohjelman mukaisesti painottaen pieni- ja keskituloisia. Vuositason vaikutus on 490 miljoonaa euroa. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousisi 1025 eurosta 1260 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti, joka koskee 2500 euroa ylittävää ansiotulon osaa, nousisi 8,6 prosentista 11,8 prosenttiin ja vähennyksen poistumisprosentti, joka koskee 33 000 euroa ylittävää tulon osaa, nousisi 1,2 prosentista 1,46 prosenttiin. Työtulovähennys alenee tulon noustessa, mutta poistuu kokonaan noin 120 000 euron vuositulon kohdalla. Työtulovähennys koskee myös mm. maatalouden ansiotuloa.

Asuntovelan korkovähennystä koskevaa säännöstä muutetaan niin, että vähennyskelpoinen määrä on v. 2016 55 %, v. 2017 45 %, v. 2018 35 % ja v. 2019 25 %. Ehdotus on hallitusohjelman mukainen.

Pääomatulon korotettu tuloveroprosentti, joka voi koskea mm. metsätalouden pääomatuloa, nousisi v. 2016 nykyisestä 33 prosentista 34 prosenttiin. Pääomatulon veroprosentti on 30 000 euron vuotuisen verotettavan pääomatulon rajaan asti edelleen 30. Pääomatulon verotuksen korotus ei sisältynyt hallitusohjelmaan.

Sen sijaan hallitusohjelman mukaan "muutetaan omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vähennyskelpoiseksi pääomatulosta tietyin rajoituksin". Tämä hallitusohjelman kohta on toteutumassa verovuodesta 2016 lähtien. Muutos koskisi luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.

Luovutustappiot vähennettäisiin edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Jos verovelvollisella ei ole luovutusvoittoja tai ne eivät riitä koko luovutustappion vähentämiseen, voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin (muusta) puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Jos tappioita ei saisi vähennetyksi muistakaan pääomatuloista, vahvistettaisiin vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka olisi vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuonna luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista samalla tavalla kuin verovuoden tappio. Tappiot vähennettäisiin edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet.

Luovutustappiota ei jatkossakaan otettaisi huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Tappioiden perusteella ei näin ollen myönnettäisi ansiotulon verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

Muutos koskisi vuonna 2016 ja sen jälkeen omaisuuden luovutuksesta syntyviä tappioita. Ennen vuotta 2016 syntyneet tappiot olisivat vähennyskelpoisia ainoastaan omaisuuden luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana verovuonna.

Ns. tehokas katuminen

Hallitusohjelman mukaan "otetaan käyttöön määräaikainen aktiivinen katuminen valtiovarainministeriön valmistelun pohjalta". Tämä ohjelman kohta on toteutunut hallituksen esityksessä, joka koskee verotuksen oikaisemista oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016.

Verovelvollinen (luonnollinen henkilö tai kuolinpesä) voisi ilmoittaa verotuksesta puuttuneita tulojaan 1 päivästä tammikuuta 2016 joulukuun 31 päivään 2016. Sama koskee perintö- tai lahjaverotuksesta aikaisemmin puuttuneita varoja.

Vuoden 2016 aikana verotuksesta salattuja tuloja ja varoja ilmoittaneet verovelvolliset välttyisivät veropetossyytteeltä. Seuraamuksena olisi veronkorotus.

Siltä osin kuin lisätyn verotettavan tulon määrä on enintään 60 000 euroa, verovelvolliselle määrätään tuloverotuksessa veronkorotusta 3 prosenttia lisätyn verotettavan tulon määrästä, kuitenkin vähintään 300 euroa. Siltä osin kuin lisätyn verotettavan tulon määrä ylittää 60 000 euroa, veronkorotusta määrätään 5 prosenttia 60 000 euroa ylittävästä lisätystä tulon osasta ja 7 prosenttia 100 000 euroa ylittävästä lisätystä tulon osasta. Perintö- ja lahjaveroa korotetaan 15 prosentilla.

Verovelvollinen voi vaatia verotustaan oikaistavaksi vuosilta 2004-2015.

Hallituksen esitys palvelee käytännössä niitä, jotka ovat salanneet ulkomailta saatuja tulojaan.

Autoverolain muutos

Autoveron määrä alenee autoilla, joiden ominaishiilidioksidipäästö on enintään 140 grammaa kilometriltä. Veronalennus toteutettaisiin neljässä samansuuruisessa vaiheessa vuosina 2016-2019.

Keskihintaisilla eli alun perin 32 000 euroa maksavilla autoilla vero alenisi päästömäärästä riippuen vuosittain 0-470 euroa. Euromääräinen veronalennus olisi suurimmillaan 82 gramman päästötasolla. Samanhintaisten, mutta nykyistä keskipäästöä, eli 124 gramman päästötasoa, vastaavien autojen vero alenisi noin 210 euroa vuosittain. Suhteutettuna uusien autojen hintaan yksittäinen vuodenalussa voimaan tuleva veronalennus jäisi sen verran vähäiseksi, että kuluttajilla ei olisi merkittävää kannustinta lykätä auton hankintaa veromuutosten takia.

Ajoneuvoverolain muutos

Ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan korotettavaksi 36,50 eurolla vuodessa. Ajoneuvoveron korotus toteutettaisiin koko veronalaista autokantaa koskevana tasakorotuksena. Tästä huolimatta ajoneuvoveron perusveron ohjausvaikutus kuitenkin säilyisi, sillä veron määrä olisi yhä suoraan riippuvainen auton ominaishiilidioksidipäästöstä.

Energiaverotuksen muutos

Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 44 eurosta 54 euroon, mikä merkitsee keskimäärin 14 prosentin korotusta kokonaisverotasoihin 1.1.2016 lähtien.

Kevyen polttoöljyn hinta nousisi noin 3,3 senttiä litralta (ilman arvonlisäveroa noin 2,6 senttiä litralta). Vastaavat luvut ovat raskaalla polttoöljyllä noin 4,0 senttiä litralta ja ilman arvonlisäveroa noin 3,2 senttiä litralta.

Jäteverolain muutos

Valtiolle maksettavaa jäteveroa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Jäteveropohjan arvioidaan puolittuvan vuoden 2016 alusta orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen kiellon myötä. Tavoitteena on, että orgaanista jätettä käytettäisiin enenevästi materiaalina ja energiantuotannossa.

Tupakkaverotuksen muutos

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettaisiin keskimäärin 24 prosenttia. Korotukset toteutettaisiin kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtäisiin vuoden 2016 alusta, toinen heinäkuun 2016 alusta, kolmas vuoden 2017 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2017 alusta. Korotukset olisivat senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.

Korotusten seurauksena arvioidaan savukkeiden hintojen nousevan keskimäärin 19,2 prosenttia (9,6 prosenttia vuonna 2016) ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 20,6 prosenttia (10,3 prosenttia vuonna 2016).

Yleisradioveron muutos

Henkilön yleisradioveron pienin maksuunpantava määrä korotettaisiin vuodesta 2016 lähtien 51 eurosta 70 euroon, mikä vapauttaisi verosta noin 300 000 pienituloisinta yleisradioveroa maksavaa. Näistä noin 120 000 on eläkeläisiä. Veron ulkopuolelle jäisivät mm. pelkkää takuueläkettä tai kansaneläkettä saavat. Tuloraja, josta lähtien henkilön yleisradioveroa olisi maksettava, nousisi palkansaajilla nykyisestä noin 8120 eurosta 10 914 euroon ja eläkeläisillä sekä etuustulon saajilla 7500 eurosta 10 294 euroon.

Varsinais-Suomen vaalipiiri