Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Verotus suosii yhteismetsää omistusmuotona

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 12/2021)

Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsä on verosäästöjä antava metsänomistuksen muoto verrattuna suoraan henkilöomistukseen ja osakeyhtiön kautta tapahtuvaan metsänomistukseen.

Suomessa on suuria yhteismetsiä, joissa voi olla tuhansia osakkaita, mutta yhteismetsän voi myös perustaa kuka tahansa esimerkiksi oman perheensä metsäomistusten hallinnointia varten. Yhteismetsän muodostamiseen johtavaa maanmittaustoimitusta haetaan Maanmittauslaitokselta. Viime aikoina yhteismetsän muodostamiseksi on alettu edellyttää aiempaa suurempaa metsätalousmaan pinta-alaa, joka on voinut olla kolminumeroinen kokonaisluku.

Yhteismetsä tarjoaa mahdollisuuden metsäomaisuuden vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen siten, että luopuva ja jatkava sukupolvi perustavat yhdessä yhteismetsän. Yhteismetsä merkitsee mahdollisuutta metsän omistamisen ja metsätalouden operatiivisen toiminnan eriyttämiseen turvallisella hallintorakenteella, jossa omistajat ovat yhteismetsän hoitokunnan jäseninä ja toimitsija huolehtii metsätalouden harjoittamisesta käytännössä.

Yhteismetsän perustaminen

Yhteismetsän perustaminen edellyttää perustamissopimuksen ja ohjesäännön laatimista. Ohjesääntöön voidaan sisällyttää etuosto-oikeus, joka estää yhteismetsäosuuksien luovuttamisen suvun ulkopuoliselle taholle.

Yhteismetsän muodostamista merkitsevän maanmittaustoimituksen päätyttyä Suomen Metsäkeskus kutsuu koolle ensimmäisen yhteismetsän osakaskunnan kokouksen, jossa ohjesääntö vahvistetaan ja hoitokunta/toimitsija valitaan. Tämän jälkeen yhteismetsä merkitään Suomen Metsäkeskuksen rekisteriin ja Verohallinnon rekistereihin. Prosessin kokonaiskesto on noin puoli vuotta.

Yhteismetsän osakkaat perustavat yhteismetsän liittämällä omistamansa metsäkiinteistön/-kiinteistöt yhteismetsän yhteiseen alueeseen. Tämän jälkeen osakkaat omistavat osuusluvun mukaisen osuuden yhteisestä alueesta sekä yhteismetsän osakaskunnan varoista. Metsäkiinteistö/-kiinteistöt jäävät edelleen osakkaan omistukseen, koska osakas vain luovuttaa kiinteistön/kiinteistöt yhteismetsän osakaskunnan hallinnoitavaksi.

Yhteismetsän osakkaaksi voi myös tulla liittämättä metsäkiinteistöä yhteiseen alueeseen. Tämä tapahtuu ostamalla yhteismetsäosuus olemassa olevalta osakkaalta. Tällöin muodostetaan ns. ”haamutila”, jolle yhteismetsäosuuden omistus merkitään. Yhteismetsäosuuden tällä tavoin hankkivan henkilön on suoritettava kauppahinnasta neljän prosentin varainsiirtovero.

Yhteismetsän osakaskunta on itsenäinen oikeushenkilö, joka voi tehdä sopimuksia ja jolla on omat varat ja velat. Yhteismetsän osakaskunta ei omista yhteistä aluetta, vaan ainoastaan harjoittaa metsätaloutta yhteisellä alueella. Yhteismetsän osakaskunta voi myös ostaa itse omia metsäkiinteistöjä ja voi harjoittaa myös muuta toimintaa kuin metsätaloutta, esim. sijoittamista. Yhteismetsät omistavat esim. ranta-alueita, joilla sijaitsevia mökkejä ne vuokraavat.

Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskunnan kokous, joka rinnastuu osakeyhtiön yhtiökokoukseen. Osakaskunnalla voi olla hoitokunta ja toimitsija/toimitsijoita. Hoitokunta rinnastuu osakeyhtiön hallitukseen, toimitsija toimitusjohtajaan. Osakaskunnalla tulee olla tilintarkastaja. Tilintarkastajaa ei kuitenkaan tarvitse valita, jos tuloslaskelman mukainen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on ollut sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella alle 200 000 euroa.

Osakeyhtiötä muistuttava hallintorakenne mahdollistaa operatiiviseen metsänhoitoon liittyvien päätösten tekemisen määräenemmistöpohjalta tai päätöksenteon keskittämisen esim. ulkopuoliselle metsäalan ammattilaiselle.

Yhteismetsän verotus

Yhteismetsän osakaskunta on itsenäinen verovelvollinen, jota verotetaan kaikista sen tuloista mm. osakaskunnan yhteisestä alueesta saadusta tulosta ja sen itse omistamistaan metsistä saamasta tulosta. Yhteismetsän tuloveroprosentti on 26,5. Yhteismetsän voitonjakoa ei veroteta lainkaan, joten 26,5 % on myös lopullinen verorasitus. Tämä sekä oikeus metsävähennykseen ja menovaraukseen ovat yhteismetsän merkittäviä verotuksellisia etuja suhteessa osakeyhtiöön.

Kun metsäkiinteistöjen omistajat liittävät metsäkiinteistönsä perustettavan yhteismetsän yhteiseen alueeseen, tästä ei aiheudu tulovero- eikä varainsiirtoveroseuraamuksia. Jos yhteismetsään liitettäviin metsäkiinteistöihin liittyy käyttämätöntä metsävähennyspohjaa, siirtyy tämä käytettäväksi yhteismetsän osakaskunnan verotuksessa. Perustamisessa ei sen sijaan muodostu uutta metsävähennyspohjaa.

Yhteismetsäosuuden luovutukseen sovelletaan sukupolvenvaihdoksia koskevaa luovutusvoiton verovapaussäännöstä, jonka mukaan luovutusvoitto on verovapaa, jos yhteismetsäosuus myydään lapselle, lapsenlapselle, sisaruksille tai näille ja näiden puolisoille yhdessä. Jos yhteismetsäosuus liittyy maatilaan kuuluvaan kiinteistöön, se kuuluu perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin.

Jos yhteismetsä myöhemmin osoittautuu tarpeettomaksi omistusrakenteeksi, se voidaan purkaa ilman veroseuraamuksia, kunhan metsäkiinteistöt palautuvat omistajiensa hallinnoitavaksi. Osakeyhtiön purkaminen ei ole mahdollista ilman veroseuraamuksia, joten kyseessä on merkittävä veroetu yhteismetsän hyväksi.

Metsävähennyksen voi tehdä luonnollinen henkilö, verotusyhtymä, kuolinpesä ja yhteismetsä, mutta ei osakeyhtiö. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia ostetun metsäkiinteistön hankintamenosta ja hankintaan liittyvistä kuluista, joihin kuuluu myös varainsiirtovero. Vuotuinen metsävähennys saa olla enintään 60 prosenttia metsätalouden veronalaisesta tulosta eli bruttotulosta.

Oheisessa laskuesimerkissä verrataan 100 euron suuruisen metsätalouden tulon verorasitusta, kun metsän omistaa luonnollinen henkilö, yhteismetsä tai osakeyhtiö. Laskuesimerkin oletuksiin kuuluu 30 prosentin pääomatuloverokanta, metsätulon nettomääräisyys (kulut vähennetty) ja osakeyhtiön riittävä nettovarallisuus, jotta koko tulo voidaan nostaa kevyemmin verotettuna osinkona 8 prosentin tuoton puitteissa.

Esimerkki metsätalouden tulon verotuksesta

 Luonnollinen henkilöYhteismetsäOsakeyhtiö
Metsätalouden tulo100100100
Metsävähennys-60-600
Yhteensä4040100
Tulovero11,410,6 20
Voitonjaon vero00 6,0
Verorasitus yhteensä11,410,626,0

Luonnollisen henkilön asemaa yritysmuotovertailussa parantaa yrittäjävähennys, joka pudottaa tuloveroprosentin käytännössä 30 prosentista 28,5 prosenttiin. Osakeyhtiön asemaa voitaisiin parantaa säätämällä oikeus metsävähennykseen osakeyhtiölle, josta yli puolet omistavat luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät. Tämä lain muutos olisi paikallaan senkin vuoksi, että se mahdollistaisi siirtää myös metsä osakeyhtiöön, kun maataloudessa päätetään siirtyä osakeyhtiömuotoon.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri