Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Veronkiristykset jatkuvat myös vuonna 2015

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2014)

Suomen velka- ja verokierre jatkuu ensi vuonna. Julkinen velka ylittää EU: n perussopimuksen 126 artiklan liiallisen velan välttämisen rajan, joka on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokonaisveroaste ylittää 46 prosenttia. Verotuksen pääsuunta on kiristävä. On muistettava myös, että julkinen velka on lykättyä verotusta.

Tuloverotuksen muutokset

Tuloveroasteikkolaki sisältää valtionverotuksen progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotetaan 1,5 %:lla, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa. Asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon.

Tuloveroasteikko 2015

Työtulovähennys koskee niin sanottua aktiiviansiotuloa, kuten palkkatuloa ja maatalouden ansiotuloa. Se on verosta tehtävä vähennys. Työtulovähennyksen enimmäismäärä korotetaan 1010 eurosta 1025 euroon. Työtulovähennys ulottuu puhtaan ansiotulon noin 119 000 euron vuotuisrajaan asti.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 2930 eurosta 2970 euroon. Myös kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan hieman.

Verovuosille 2015-2017 otetaan käyttöön lapsivähennys. Lapsivähennyksen veroja alentavaksi vaikutukseksi arvioidaan noin 70 miljoonaa euroa. Se korvaa osittain noin 110 miljoonan euron lapsilisäleikkausta.

Lapsivähennys myönnetään verovelvolliselle, jolla on verovuoden viimeisenä päivänä väestötietojärjestelmän mukaan huollettavanaan alaikäinen lapsi. Vähennys myönnetään lapsen huoltajille ensimmäisen kerran lapsen syntymävuodelta ja viimeisen kerran siltä verovuodelta, jonka aikana lapsi täyttää 17 vuotta.

Lapsivähennys on henkilökohtainen. Jos lapselle on väestötietojärjestelmään merkitty kaksi huoltajaa, molemmat huoltajat saavat vähennyksen.

Vähennyksen määrä on 50 euroa verovelvollisen jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin enintään neljän lapsen perusteella.

Yksinhuoltajuuden perusteella lapsivähennys myönnetään kaksinkertaisena. Vähennyksen määrä on täten 100 euroa niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja verovelvollinen väestötietojärjestelmän mukaan on.

Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän ylittäessä 36 000 euroa vähennyksen määrä pienenee yhdellä prosentilla puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääoman yhteismäärän 36 000 euroa ylittävältä osalta.

Lapsivähennys on verosta tehtävä vähennys. Verohallinto myöntää lapsivähennyksen viran puolesta väestötietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella.

Asuntovelan koroista on vähennyskelpoista 65 % vuonna 2015, 60 % vuonna 2016 ja 55 % vuonna 2017. Vuodesta 2018 alkaen vähennyskelpoinen osuus on 50 %.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuus on 1.1.2015 alkaen nykyisen 600 euron sijasta 750 euroa.

Osan verovuotta työttömänä olleen omavastuuosuutta pienennetään 55 euron sijasta 70 eurolla jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti. Omavastuu on kuitenkin aina vähintään kahta kuukautta vastaava määrä eli aikaisemman 110 euron sijasta 140 euroa.

Pääomatulojen verotusta muutetaan alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin. Täten pääomatulo verotetaan vuonna 2015 30 000 euroon asti 30 prosentin mukaan ja tämän rajan ylittävältä osalta 33 prosentin mukaan (verovuonna 2014 40 000 euroon asti 30 prosentin mukaan ja tämän rajan ylittävältä osalta 32 prosentin mukaan).

Yritysten edustusmenojen 50 %:n vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa palautetaan 1.1.2015 alkaen, joten edustusmenojen täysi vähennyskelvottomuus jäi koskemaan vain vuotta 2014.

Perintö- ja lahjaverotuksen muutokset

Perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja tarkistetaan korottamalla veroprosenttia kussakin asteikon portaassa yhdellä %-yksiköllä. Lisäksi perintö- ja lahjaveroasteikkojen ylin, voimassa olevan lain mukaan vuosina 2013-2015 yli miljoonan euron määräisiin perintöosuuksiin ja lahjoihin sovellettava, kolmella %-yksiköllä korotettu vero-% säädetään pysyväksi vuoden 2015 alusta lähtien.

Perintöveroa maksetaan I veroluokassa (esim. lapset ja lapsenlapset) seuraavan asteikon mukaan:

Perintöveroa maksetaan II veroluokassa (esim. sisarukset ja sisarusten lapset) seuraavan asteikon mukaan:

Lahjaveroa maksetaan I (esim. lapset ja lapsenlapset) veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa (esim. sisarukset ja sisarusten lapset) seuraavan asteikon mukaan:

Ajoneuvoverotuksen muutos

Ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan muutettavaksi veron ohjausvaikutuksen tehostamiseksi ja verotuottojen lisäämiseksi. Korotus on päästön määrästä riippuen 12-69 euroa vuositasolla. Keskimääräisellä rekisterissä olevalla, 175 grammaa kilometrillä päästävällä autolla korotus on 61 euroa vuodessa eli noin 36 prosenttia.

Myös kokonaismassaan perustuvaa veroa korotetaan 60 eurolla kaikissa painoluokissa.

Autoverotuksen muutos

Takseille myönnettävä autoveron alennus ehdotetaan poistettavaksi. Isojen erikoisvarusteltujen esteettömien tilataksien, koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet kuitenkin säilytetään.

Myös maahanmuuton yhteydessä muuttotavarana tuotavien ajoneuvojen veronalennus poistetaan. Maahanmuuton yhteydessä tuotavia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity muuttavien henkilöiden käyttöön tai joiden hankinnasta on tehty sitova sopimus ennen lain voimaantuloa, koskee vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaika.

Jäteverotuksen muutos

Jäteveron tasoa korotetaan 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

Tupakkaverotuksen muutos

Savukkeiden, sikarien, pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin 9 %. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 7,1 % ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 7,7 %.

Energiaverotus

Fossiilisen moottoribensiinin energiasisältöveroa korotetaan 0,84 senttiä litralta ja fossiilisen dieselöljyn energiasisältöveroa 0,95 senttiä litralta. Tämän päälle tulee arvonlisäveron vaikutus.

Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 35 eurosta 44 euroon, mikä merkitsee keskimäärin 15 prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Kevyen polttoöljyn hinta nousee 3,0 ja raskaan polttoöljyn 3,6 senttiä litralta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen.

Polttoturpeelle vuoden 2015 alusta voimaantulevasta, aikaisemmin säädetystä veronkorotuksesta luovutaan. Turpeen veron korotuksesta luopuminen kasvattaa metsähakkeelle myönnettävän tuen määrää.

Sähköveroluokan I energiaveroa korotetaan 0,35 senttiä/kWh. Korotus koskee kotitalouksia, julkista sektoria, kaivostoimintaa sekä palveluelinkeinoja lukuun ottamatta konesaleja. Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettua lakia muutetaan siten, että sähköstä palautettavaa veron määrää korotetaan sähköveroon tehtävää korotusta vastaavasti, eli 1,20 sentistä/kWh 1,55 senttiin/kWh.

Voimalaitosvero

Voimalaitosverolaki (koskee niin sanottua windfall-veroa), joka ei koskaan ehtinyt tulla voimaan, kumotaan 1.1.2015 alkaen.

Kiinteistöverotuksen muutokset

Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettaviksi siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60-1,35 %:sta 0,80 -1,55 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75 %:sta 0,37-0,80 %:iin.

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että mainittu veroprosentti voi olla enemmän kuin 0,6 %-yksikköä kunnanvaltuuston määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia korkeampi, jos se ei tällöin ylitä kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Osuuskunnan jäsenen tuloverotus

Osuuskunnan jakamasta voitosta käytettäisiin verolainsäädännössä jatkossa osuuskuntalain mukaista termiä ylijäämä. Verolainsäädännössä ei enää käytettäisi termiä osuuspääoman korko.

Pellervolaiset osuuskunnat eivät ole julkisesti noteerattuja. Hallituksen esityksen mukaan muusta kuin julkisesta noteeratusta osuuskunnasta saadusta ylijäämästä on henkilökohtaisen tulon tulolähteessä 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa 2 500 euroon saakka. Tämän 2 500 euron rajan ylittävältä osalta ylijäämästä 85 % olisi veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.

Nykylain mukaan vastaava ylijäämä (osuuspääoman korko) on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaan verovapaata tuloa 1 500 euroon saakka ja tämän 1 500 euron ylittävältä osalta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Uudistuksen jälkeen tästä 1 500 eurosta olisi verovapaata tuloa 1 125 euroa ja lopusta 375 eurosta maksettaisiin 30 tai 33 % pääomatulon veroa, euroissa 112,50-123,75 euroa.

Vastaavasti 10 000 eurosta olisi nykyjärjestelmän mukaan 5 950 euroa veronalaista pääomatuloa ja 4 050 euroa verovapaata tuloa, esityksen mukaan 7 000 euroa veronalaista pääomatuloa ja 3 000 euroa verovapaata tuloa. 2 500 euron tapauksessa verovapaa osuus toki kasvaisi 1 500 eurosta 1 875 euroon veronalaisen pääomatulon noustessa nollasta 625 euroon.

Jos verovelvollisen muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saamaan ylijäämään sisältyy elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa, ylijäämän katsotaan 2 500 euroon asti kohdistuvan henkilökohtaiseen tuloon, maatalouden tuloon ja elinkeinotoiminnan tuloon tässä järjestyksessä. Nykylain mukaan vastaavasti 1500 euron kokonaan verovapaa osa kohdistuu eri tulolähteisiin tässä järjestyksessä.

Henkilökohtaisen tulolähteen tuloa on osuuskaupan, osuuspankin ja Metsäliitto Osuuskunnan ylijäämä. Osuusmeijerin, lihaosuuskunnan ja Munakunnan ylijäämä on taas maatalouden tulolähteen tuloa.

Esityksen mukaan maatalouden ja elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluva ylijäämä on 2 500 euroon saakka 25-prosenttisesti veronalaista maatalouden/elinkeinotoiminnan tuloa ja 75-prosenttisesti verovapaata tuloa. 2 500 euroa ylittävältä osalta ylijäämä on 75-prosenttisesti veronalaista maatalouden/elinkeinotoiminnan tuloa ja 25-prosenttisesti verovapaata tuloa.

Veronalainen osuus siis jakautuu molemmissa tapauksissa maatalouden/elinkeinotoiminnan nettovarallisuustilanteen mukaan pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin, eikä 100-prosenttisesti verovapaan tulon sisältymismahdollisuutta (enintään 1 500 euroa) myöskään maatalouden/elinkeinotoiminnan tulolähteessä enää tunnettaisi.

Osuuskunnan osuudet otetaan maatalouden nettovarallisuuslaskennassa huomioon, kuten tähänkin asti.

Osuuskunnan ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuus

Ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuutta osuuskunnan tuloverotuksessa ehdotetaan rajattavaksi. Perinteinen tuottajaosuuskunta voi kuitenkin edelleen vähentää jäsenilleen jakamansa ylijäämän, jos ylijäämänjako jäsenten kesken on määräytynyt jäsenten käyttämien osuuskunnan palvelujen perusteella. Kuluttajaosuuskuntia se ei enää koske.

Ylijäämänpalautus on maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvänä tulona kokonaan jäsenen veronalaista tuloa. Jos kuluttajaosuuskunta maksaa sille vähennyskelvotonta ylijäämänpalautusta, se on jäsenelle verovapaata.

Tavanomaisten asiakashyvitysten (niin sanottujen bonusten) verokohtelu ei muutu.

Varsinais-Suomen vaalipiiri