Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Verolinjaukset hallitusohjelman parasta antia

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2015)

Hallitusohjelman parhaisiin osiin kuuluu hallituksen veropoliittinen linjaus. Sen kanssa kilpailee maaseudun näkökulmasta lähinnä liikennepoliittinen linjaus, jonka mukaan tiemäärärahojen painopistettä siirretään uusista väylähankkeista teiden kunnossapitoon. Samalla luvataan ylimääräistä rahaa kasvupanostuksena teiden ja väylien korjausvelan pienentämiseen.

Olin hallitusneuvotteluissa mukana talous- ja verotyöryhmän jäsenenä. Tämä työryhmä teki työtään yhdeksän pitkää päivää helatorstaiaatosta seuraavan viikon lauantai-iltaan. Helatorstaikin käytettiin aamusta iltaan.

Milloinkaan aikaisemmin ei hallitusohjelman vero-osiossa liene mainittu niin monta kertaa maa- ja metsätaloutta kuin nyt. Useimmiten sitä ei ole mainittu sanallakaan.

Myönteistä oli se, että verotyöryhmä sai tehdä työtään itsenäisesti ilman, että eri alojen järjestöillä oli käytännössä minkäänlaista yhteyttä työryhmän työhön.

Maa- ja metsätalouden kannalta myönteisiä, hallitusohjelmaan sisältyviä verosaavutuksia ovat laajapohjainen yrittäjävähennys, maatalouden osakeyhtiöittämisen houkuttelevuutta lisäävät toimet ja yrittäjämäisen metsätalouden edistäminen. Voin vakuuttaa, että nämä asiat eivät tulleet hallitusohjelmaan vaivattomasti kuin "manulle illallinen". Seuraavassa käsittelen hallitusohjelman veropäätöksiä yksityiskohtaisesti kohta kohdalta.

Työn verotus

Hallituksen veropoliittinen peruslinjaus on hyvä: kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Viime kaudella verotusta kiristettiin koko ajan ja tuntuvasti. Kun Kataisen hallituksen ohjelman mukaan menosopeutuksia ja veronkiristyksiä piti tehdä puoliksi kumpiakin, lopulta veronkorotusten osuus oli noin 80 % ja menoleikkausten noin 20 %.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon verotukseen tehdään vuosittain inflaatiotarkistukset. Työn verotuksen kevennyksen painopiste on työtulovähennyksessä, joka kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Kotitalousvähennystä parannetaan ja ikääntyneiden hoitopalvelut sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin.

Maltillisen palkkaratkaisun syntyessä toteutetaan ansiotulon verotuksen lisäkevennyksiä pieni- ja keskituloisia painottaen. Kevennyksiä luvataan tässä tapauksessa kaikille tuloluokille ja myös eläkkeensaajille.

Kotitalousvähennyksen parantamiskeinot jäivät avoimiksi. Esillä olivat sekä euromääräisen enimmäismäärän että enimmäisprosenttien korottaminen. 90 000 euron vuotuisen verotettavan ansiotulon ylittävää tulon osaa koskevaa ns. solidaarisuusveroa päätettiin jatkaa vaalikauden loppuun asti, kun sen aiemman linjauksen mukaan piti päättyä vuonna 2018.

Pääomatulon verotus

Pääomatulon verotus pysyy ennallaan. Viime kaudella pääomatulon verotusta kiristettiin useita kertoja. Ennen Kataisen hallituksen päätöksiä pääomatulon veroprosentti oli 28. Kataisen ja Stubbin hallitusten jälkeen verovuonna 2015 pääomatulon veroprosentti on 30 ja 30 000 euron vuotuisen verotettavan pääomatulon ylittävältä osalta 33. Yritysverotus ja omistamisen verotus

Yhteisövero

Hallitusohjelman mukaan yhteisöveron taso, siis osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosentti, pidetään kilpailukykyisenä. Kataisen hallitus alensi yhteisöveroprosenttia kahteen otteeseen, ensin vuoden 2012 alusta 26 %:sta 24,5 %:iin ja sitten vuoden 2014 alusta 20 %:iin. Näillä näkymillä yhteisöveroprosentti pysynee ilman lisäalennuksiakin hyvin kilpailukykyisenä koko alkaneen vaalikauden ajan.

Tulolähteen tappion vähentäminen osakeyhtiössä

Tappioiden vähentämisoikeutta laajennetaan hallitusohjelman mukaan siten, että tulolähteen tappiot voi osakeyhtiössä vähentää muiden tulolähteiden tulosta. Tämä on merkittävä uudistus, sillä tulolähdejärjestelmän virheellinen lähtökohta on ollut, että tulolähteen tappion voi vähentää vain saman tulolähteen tulosta. Tämä luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi omistajayrittäjälle, jolla on liiketoiminnan ohella sijoitustoimintaa.

Valtiovarainministeriö ajoi sitkeästi koko tulolähdejaon poistamista. Ministeriön tarkoituksena ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin ollut tappioiden vähentämisen edistäminen.

Tulolähteiden poistaminen olisi merkinnyt käytännössä laajaa tuloverotuksen kokonaisuudistusta ja olisi vaatinut vuosien mittaista valmistelua. Se merkitsisi niin Verohallinnossa kuin asiakkaita palvelevissa yrityksissä suurta tietojärjestelmien remonttia, josta hyötyisivät IT-alan toimijat. Verovirkamiehet eivät kuitenkaan käsitykseni mukaan aja EVL-, MVL- ja TVL-tulolähteiden yhdistämistä siksi, että he olisivat esim. ajamassa TVL-sijoitustoiminnan tappioiden vähentämismahdollisuutta liike- tai maataloustulosta. Lakiin esitettäisiin runsaasti tappioiden vähentämiskieltoja sisältäviä säännöksiä.

Tulolähdejaon poistamisen sivutuotteena maatalous menettäisi oman erillisen tuloverolakinsa, MVL:n, ja maatalouden harjoittajia kohtaisi kirjanpitovelvollisuus. Kassaperiaate tulojen ja menojen kirjaamisessa todennäköisesti menetettäisiin, samoin maatalousverotuksen liikeverotusta suuremmat rakennusten poistomahdollisuudet ja investointivarauksenakin toimiva tasausvaraus. Muitakin etukohtia maatalouden verotuksessa löytyy.

Taloushallintoliitto (aikaisemmin Kirjanpitotoimistojen liitto) otti yhtyettä eduskuntavaalien alla. Järjestön huolena oli mm. se, että tulolähdejako vie aikaa asiakkaiden konsultoinnilta. Todellinen huoli taisi olla siinä, että miten saada maanviljelijöistä tilitoimistoille yli 55 000 uutta kirjanpitoasiakasta kumoamalla MVL ja yhdistämällä tulolähteet yhdeksi EVL-tulolähteeksi.

Yrittäjävähennys

Keskustan yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pitkään vaatima yrittäjävähennys toteutuu hallitusohjelman mukaan laajasti kaikki yrittäjäryhmät huomioon ottaen. Mukana ovat liikkeen- ja ammatinharjoittajat, maa-, metsä- ja porotalouden harjoittajat, verotusyhtymät ja henkilöyhtiöt. Näin uusi hallitus ottaa huomioon, toisin kuin viime eduskuntakaudella oli asian laita, kaikki yritysmuodot.

Maataloudessa 5 prosentin yrittäjävähennys tehtäisiin jaettavasta yritystulosta ennen sen jakamista pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. Yrittäjävähennyksen verovaikutus olisi eri maatalouden harjoittajilla hyvin erilainen riippuen siitä, miten maatalouden puhdas tulo jakaantuu pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin ja millä ansiotulon marginaaliverotasolla kukin viljelijä kaikki ansiotulot huomioon ottaen on. Tyypillisesti verovaikutus olisi 1,5 prosenttiyksiköstä vajaaseen 3 prosenttiyksikköön (marginaaliveroprosentin vaihdellessa 30 prosentista jopa lähes 60 prosenttiin). Metsätaloudessa verovaikutus olisi 1,5 prosenttiyksikköä 30 prosentin pääomatuloveron tasolla ja 1,65 prosenttiyksikköä 33 prosentin pääomatuloveron tasolla.

Sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotus/metsävähennys

Sukupolvenvaihdosten perintöverotus esiintyy ohjelmassa kahteen kertaan peräkkäisissä kohdissa. Ensimmäisen mukaan "edistetään sukupolvenvaihdoksia perintöveroa keventäen ja arvioidaan muut kehittämistarpeet". Tähän on vuositasolla varattu 40 miljoonaa euroa. Tärkeää olisi ainakin palauttaa perintö- ja lahjaveroasteikot takaisin Kataisen hallitusta edeltäneelle tasolle. Tehdyt kiristykset ovat olleet haitaksi erityisesti sukupolvenvaihdoksille.

Toisessa sukupolvenvaihdos-kohdassa "helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja/tai parannetaan metsävähennystä". Tähän ohjataan 20 miljoonaa euroa vuositasolla.

Hallitus ja ymmärtääkseni myös MTK haluaa edistää yrittäjämäistä metsätaloutta. Parhaiten tämä tapahtuu korottamalla metsävähennystä, jonka tarkoituksena on toteuttaa puuston hankintamenon, metsätalouden luonnollisen vähennyksen, vähentäminen puun myyntitulosta. Puuston osuus metsäkiinteistön hankintamenosta on tutkimusten mukaan n. 95 prosenttia, jopa enemmän. Hallitusohjelmaan kirjatulla noin 20 miljoonalla eurolla metsävähennystä voitaisiin korottaa nykyisestä 60 prosentista puuston osuutta metsän hankintamenosta vastaavalle tasolle, eli aina 90-95 prosenttiin asti metsätilan hankintamenosta. Metsävähennyksen kasvattaminen auttaisi yrittäjämäistä metsätaloutta harjoittavia koko Suomessa.

Puhtaan metsätilan sukupolvenvaihdoksen perintö- tai lahjaverotuksen huojennukseen ei ole löydettävissä järkevää mallia 20 miljoonalla eurolla. Kun tässäkin asiassa on puhuttu yrittäjämäisen metsätalouden edistämisestä, on ilmeisesti kysymys lähinnä niistä Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen metsänomistajista, jotka ovat myyneet tai vuokranneet peltonsa ja jättäneet metsän edelleen omistukseensa. KHO:n päätöksen mukaan maatalouden harjoittaminen 3,7 hehtaarin peltoalalla oikeuttaa huojennukseen koko metsän osalta. Sukupolvenvaihdoksen huojennettu verokohtelu edellyttäisi nykylain mukaan kuitenkin pientä verosuunnittelua.

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverohuojennus hyödyttäisi käytännössä lähinnä metsätilojen kaupunkilaisperillisiä, eikä mielestäni juurikaan yrittäjämäistä metsätaloutta. Päinvastoin huojennuksen saaneen perillisen olisi houkuttelevaa pitää metsä omistuksessaan eikä myydä sitä lisämetsäksi. Viisasta olisi mielestäni ohjata hallitusohjelmassa varattu 20 miljoonaa euroa koko Suomea koskevaan metsävähennyksen kehittämiseen puuston hankintameno-osuutta vastaavaksi ja tehdä tämä viivyttelemättä budjettiin liittyvänä verolakina jo vuoden 2016 alusta. Näin parannettaisiin kouriintuntuvasti yrittäjämäisen metsätalouden kehittymisedellytyksiä. Ei kannata vatuloida metsätilan sukupolvenvaihdoshuojennuksen kanssa, koska saavutettu raha ei siihen riitä ja lopulta edessä on kuitenkin vesiperä.

Ainoa järkevä ja perustuslain näkökulmasta kestävä tavoite on säätää puhtaan metsätilan jatkajalle samantasoinen huojennus kuin maatalouden yhteydessä metsätaloutta jatkavalla on. Sitä kannatan.

Maksuperusteinen alv-tilitys

Hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys. Tällä kohdalla ei juuri ole merkitystä maa- tai metsätalouteen liittyvässä pienyritystoiminnassa, koska ei-kirjanpitovelvollista maatalouden harjoittajaa jo koskee maksuperusteinen alv-tilitys ja jopa myynti- ja ostokohtainen valintaoikeus suorite- ja maksuperusteen välillä (KHO 1996/3930).

Kiinteistön varainsiirtovero pois osakeyhtiöittämisestä

Hallitus haluaa tehdä osakeyhtiöittämisestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Varainsiirtovero poistetaan tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätalouden harjoittaja siirtää kiinteää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa. Varainsiirtovero on ollut maatalouden osakeyhtiöittämistä vaikeuttava seikka ja sen merkittävä verokustannus. Normaalia yritysmuodon muutosta ei pidä vaikeuttaa ylimääräisellä verotaakalla.

Luovutustappio vähennyskelpoiseksi pääomatulosta

Omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio, joka nykylain mukaan saadaan vähentää luovutusvoitosta viiden seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa kuin voittoa kertyy, muuttuu vähennyskelpoiseksi myös muista pääomatuloista kuin luovutusvoitoista tietyin rajoituksin. Tämän täsmällisemmin asiaa ei hallitusohjelmassa ilmaista. Muutos helpottaa luonnollisen henkilön tuloverolain mukaista sijoitustoimintaa ja riskinottoa.

Pienten osinkotulojen verovapaus

Hallitusohjelman mukaisiin selvitettäviin asioihin kuuluu pienten osinkotulojen verovapaus 500 euroon asti.

Yrityksen avainhenkilöiden osakehankinnat

Osakkeiden luovutusvoittoveroa ja tuloverotusta muutetaan siten, että listaamattomien työnantajayhtiöiden osakkeiden tai osakeoptioiden luovuttaminen avainhenkilöille on tietyin reunaehdoin mahdollista pääomasijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia. Hallitusohjelman kirjaus ei täysin aukea, mutta ajatuksena on, että avainhenkilöä ei kohtaisi välittömästi veroseuraamus, joka olisi ansiotulon verotusta, vaan vasta myöhemmin mahdollisesti luovutusvoittoverotus, joka tietenkin on pääomatulon verotusta.

Verotuottojen lisääminen

Verotuksen painopistettä siirretään em. otsikon alla työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaverotukseen.

Asuntovelan koron vähennysoikeus

Asuntovelan koron vähennyskelpoista osuutta alennetaan nopeutetusti 10 %-yksiköllä vuosittain niin, että se on v. 2016 55 %, v. 2017 45 %, v. 2018 35 % ja v. 2019 25 %.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajat

Kiinteistöveron prosentuaalisia ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti. Alarajan korotus koskee käytännössä Espoon ja Kauniaisten kaltaisia kuntia, mutta ylärajan korotus sen sijaan ilahduttaa näitä kuntia köyhempiä kuntia, joista monet tarttuvat korotusmahdollisuuteen hanakasti.

Energiaverotus

Lämmityksen ja työkoneiden käyttämien polttoaineiden valmisteveron hiilidioksidiveroa korotetaan. Käytännössä valmisteveron korotus kohdistunee tasaisesti kevyeen polttoöljyyn, raskaaseen polttoöljyyn, maakaasuun ja kivihiileen. Kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteveron hiilidioksidiveroa ei palauteta maa- ja puutarhataloudelle. Kevyen polttoöljyn valmisteveron hiilidioksidiveron korotus asettunee 2,5 - 3 senttiin litralta. Sähkön valmisteveroa ei koroteta.

Hallitus lupaa myös ohjata yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa vähäpäästöisemmäksi hiilidioksidiveron alennuksen poistamisella portaittain. Käytännössä kustannusrasitus kohdistuu kaukolämmön tuotantoon.

Jätevero

Jäteveroa korotetaan. Jätteenpolttoa ei aseteta verolle.

Tupakka- ja alkoholiverotus

Tupakkaveroa korotetaan asteittain, alkoholiveroa mahdollisuuksien mukaan Viron veronkorotuksista riippuen.

Liikenneverouudistus

Autovero

Autoveroa hallitus kertoo alentavansa pienipäästöisiä autoja suosien - markkinahäiriöiden välttämiseksi useissa osissa - niin, että verotuottovaikutus on vuoden 2019 tasolla noin 200 miljoonaa euroa. Tämä on noin 20 % nykyisestä autoveron vuosikertymästä.

Ajoneuvovero

Ajoneuvoveroa - käytännössä ajoneuvoveron perusveroa - kiristetään 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. tämä on runsaan 10 %:n korotus ajoneuvoveroon.

Vene- ja moottoriajoneuvovero

Rekisteröidyille veneille ja moottoriajoneuvoille (moottoripyörät ja -kelkat, mönkijät) suunnitellaan vuotuista veroa, josta arvioidaan kertyvän vuositasolla 50 miljoonaa euroa. Oma kysymyksensä on, koskisiko vero myös ammattikäytössä olevia ajoneuvoja.

Vinjetti-maksu

Käyttöön otetaan kaikkea, siis myös ulkomaista raskasta liikennettä koskeva tienkäyttömaksu, josta käytetään nimitystä Vinjetti ja jota Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on pitkään vaatinut. Tämä Vinjetti-maksu korvataan suomalaiselle ammattiliikenteelle dieselöljyn valmisteveron palautuksena, jonka EU-maksimi on noin 6 senttiä litralta.

Väylämaksut

Väylämaksujen puolitusta jatketaan yhdellä vuodella.

Varsinais-Suomen vaalipiiri