Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Vapautuvatko marja- ja hedelmämehut virvoitusjuomaverosta?

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 3/2022)

Hallitusohjelman mukaan ”hallitus selvittää, voisiko virvoitusjuomaveron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä”. Valtiovarainministeriön vero-osasto on laatinut hallitusohjelman kirjaukseen perustuen 3.11.2020 päivätyn selvityksen virvoitusjuomaveron veropohjan muuttamisesta. Valtiovarainministeriö on luvannut antaa eduskunnalle viikolla 46 eli kuluvan vuoden marraskuussa esityksen, joka sisältäisi terveysperusteisia muutoksia virvoitusjuomaveroon. Esityksen sisällöstä ei ole kerrottu tämän tarkemmin.

Olin hallitusneuvotteluissa puolueeni veropolitiikan vastuuneuvottelijana aiheuttamassa marja- ja hedelmämehujen virvoitusjuomaveroa koskevaa kirjausta. Selvityksen tekemistä tarkempaa kirjausta ei ollut hallitusohjelmaan mahdollista saada. Marja- ja hedelmämehujen vapauttaminen virvoitusjuomaverosta on ollut kauan ja hallituksesta toiseen esillä, mutta koskaan aikaisemmin siitä ei ole tehty kohtaa hallitusohjelmaan. Myös eduskunta edellytti syksyllä 2019 virvoitusjuomaveron korotusta koskevaa hallituksen esitystä käsitellessään hallitusohjelmassa tarkoitetun marja- ja hedelmämehuja koskevan selvityksen tekemistä.

Virvoitusjuomavero on valmistevero

Virvoitusjuomavero kuuluu valmisteveroihin, jotka ovat tuotteiden kulutukseen tai käyttöön kohdistuvia ns. välillisiä veroja. Valmisteveron perusperiaatteet on EU:ssa yhdenmukaistettu valmisteverodirektiivillä. Yhdenmukaistettua valmisteveroa kannetaan mm. nestemäisistä polttoaineista, sähköstä, alkoholista ja tupakkatuotteista. Myös kansallisten valmisteverojen kantaminen on mahdollista eräin rajoituksin, joista merkittävimpiin kuuluvat valtiontukimääräykset.

Virvoitusjuomaveron piiriin kuuluvat maitoa ja sitä korvaavia maustamattomia kasvipohjaisia juomia lukuun ottamatta kaikki sellaisenaan nautittavat alkoholittomat juomat, kuten limonadit, kivennäisvedet, erilaiset mehut, kasvis- ja hedelmäjuomat sekä mehujen valmistamiseen käytettävät tiivisteet ja kiinteät juoma-ainekset. Mehutiivisteistä vero kannetaan laimennussuhteen perusteella, jolloin juomia kohdellaan tasapuolisesti valmiin juomamäärän mukaan. Tämä on kirvoittanut usein käydyn keskustelun siitä, että laimennukseen käytetystä vedestäkin menee virvoitusjuomavero, mikä sinänsä pitää paikkansa.

Virvoitusjuomien pienimuotoinen valmistustoiminta on virvoitusjuomaverotuksen ulkopuolella. Veroa ei kanneta, jos juomat on valmistanut muista alan toimijoista riippumaton valmistaja, joka luovuttaa kulutukseen kalenterivuoden aikana enintään 70 000 litraa virvoitusjuomia. Pientuottajien verovapaus on EU:n komission asetuksen mukaista de minimis -tukea eli hyväksyttävää vähämerkityksistä tukea, jos valmistajan kaikki ko. tuet eivät yhteensä ylitä 200 000 euroa kolmen kalenterivuoden aikana.

Virvoitusjuomaveroa on Suomessa kannettu vuodesta 1940, ei kuitenkaan kotimaisista marjoista ja hedelmistä valmistetuista juomista ennen EU-jäsenyyttä. Verovapaus poistettiin EU-jäsenyyden myötä tuontituotteita syrjivänä ja siten EU-säännösten vastaisena. Selvää toki on, että 70 000 litran valmisteverovapaan vuosituotannon määrä rajaa veron ulkopuolelle suuren osan hedelmä-, marja- ja kasvismehujen pienvalmistuksesta, jota harjoitetaan erityisesti maatalouden sivuelinkeinona.

Vuoden 2014 alusta Suomessa lisättiin virvoitusjuomaveroon terveysohjausta porrastamalla vero juoman kokonaissokeripitoisuuden perusteella kahteen tasoon: korkeampi vero sokeripitoisille ja matalampi sokerittomille juomille. Sokerittomuus määriteltiin elintarvikkeita koskevan EU:n terveysväiteasetuksen mukaisesti. Sokerittomana pidetään tuotetta, joka sisältää mono- ja disakkarideja, ei kuitenkaan polyoleja, enintään 0,5 grammaa 100 grammassa tai 100 millilitrassa. Sokeripitoisten virvoitusjuomien veron määrä on nyt 32 senttiä ja sokerittomien juomien 13 senttiä litralta. Muutoksella haluttiin ohjata kulutusta vähemmän sokeria sisältäviin tuotteisiin.

Irlannissa on käytössä sokeripitoisuuden mukaan kahteen tasoon porrastettu vero, joka kohdistuu lisättyyn sokeriin. Veron rakenne on omiaan kannustamaan juomavalmistajia kehittämään tuotteitaan vähäsokerisempaan suuntaan.

Virvoitusjuomaveron veropohja

Valtiovarainministeriön vero-osaston virkamuistiossa kannetaan suurta huolta EU:n valtiontukisäännösten noudattamisesta. Muistion mukaan virvoitusjuomaveroa tulisi tarkastella kokonaan uudelleen, jos virvoitusjuomaveron nykyiseen veropohjaan tehdään muutoksia, kuten poistetaan marja- ja hedelmämehut ko. veron piiristä. Jos verolle asetetaan terveyspoliittinen tavoite, tulisi kansanterveys- ja ravintotutkimuksen pohjalta määritellä kriteerit, joiden avulla veronalaiset tuotteet määriteltäisiin, esim. juoman sokeripitoisuus tai marja- tai hedelmäpitoisuus.

Sokeripitoisuuden osalta tulisi ratkaista, määräytyisikö vero tuotteen kokonaissokeripitoisuuden vai tuotteeseen lisätyn sokerin perusteella. Ensin mainitussa tapauksessa veropohjaan kuuluisivat myös sellaiset juomat, joihin ei ole lisätty sokeria. Jälkimmäisessä tilanteessa muodostuisi virkamuistion mukaan haasteeksi se, ettei lisättyä sokeria voi kaikilta osin erottaa luontaisesta sokerista. Tämä tarkoittaa, ettei verotuksen oikeellisuutta olisi mahdollista varmistaa analytiikalla, mikä heikentäisi verovalvonnan tehokkuutta. Valmistajan ilmoitukseen ei näköjään haluta uskoa.

Selvää on, että terveystavoitteisessa veromallissa nykyisin veronalaisista juomista jäisivät veron ulkopuolelle ainakin vedet ja kivennäisvedet.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri