Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Valtiovarainministeriö laati pelottavan kiinteistöveroesityksen

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2018)

Hallituksen esitysluonnos kiinteistöverouudistukseksi on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 28.9.2018. Esitys merkitsisi vääjäämättä kiinteistöverotuksen kiristymistä. Uusia lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.

Kiinteistöjen arvostamista koskevaa uudistusta ei ole hallitusohjelmassa. Tästä kuitenkin on nyt kysymys. Suunnitelman mukaan nykyinen hallitus antaisi jo lokakuun lopulla 2018 rakennusten arvostamista koskevan uudistusesityksen. Vasta eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus antaisi kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien muuttamista koskevan esityksen.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat kehittäneet nipun hyvin teknisluonteisia perusteluja sille, ettei arvostamisperusteiden muuttamista ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälin muuttamista voida käsitellä yhdessä. Periaatteessa on tietenkin niin, että jos rakennusten kiinteistöverotusarvot kaksinkertaistuvat, kiinteistöveroprosentin pitäisi puolittua.

Uudistuksen tarpeesta on pitkään puhuttu liittyen siihen, että rakennusten arvostaminen on koko maassa sama riippumatta sijainnista. Nyt tämä epäkohta kyllä korjaantuisi, mutta rakennusten kiinteistöverotusarvot nousisivat samalla suuruusluokaltaan kaksinkertaisiksi.

Rakennusten verotusarvot

Rakennusten nykyiset arvostamisperusteet otettiin käyttöön 1.1.1979 silloisessa varallisuusverotuksessa. Kiinteistöverotusta ei tuolloin ollut. Arvostaminen perustuu Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) 1970-luvulla tekemiin selvityksiin ja laskelmiin. VTT on määritellyt kaikkiaan noin 30 eri rakennustyypille jälleenhankinta-arvon laskentaperusteet, joita on vuosittain tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti. VTT:n laskentaperusteet ovat verrattain maltillisia.

Uudessa arvostamisjärjestelmässä rakennusten verotusarvojen perusteena olisivat Tilastokeskuksen uuden rakennusluokituksen mukaisten rakennustyyppien keskimääräiset alueelliset rakentamiskustannukset. Verotusarvo olisi 70 prosenttia keskimääräisistä alueellisista rakentamiskustannuksista vähennettynä vuotuisella ikäalennuksella, joka olisi asuinrakennuksella rakennusmateriaalista riippumatta 1,25 prosenttia. Peruskorjausten huomioon ottamisesta verotusarvoa korottavana tekijänä luovuttaisiin.

Joka tapauksessa valtiovarainministeriö itsekin myöntää, että rakennusten verotusarvot nousisivat suurusluokaltaan kaksinkertaisiksi. Esim. maatilojen asuinrakennusten usein verrattain suuren pinta-alan vuoksi kiinteistöverotusarvon nousu olisi euromääräisesti dramaattinen, ellei kiinteistöveroprosenttia vastaavasti alenneta.

Nykyjärjestelmän mukainen kaavamainen ja teknisin perustein tapahtuva rakennusten arvostaminen on oikeudenmukaisempi ja selkeämpi kuin joihinkin hintakeskiarvoihin perustuva arvo, joka on todellisuudessa täysin satunnainen yksittäisen rakennuksen osalta.

Maa- ja metsätalouden rakennukset

Esityksen mukaan myös niiden maa- ja metsätalouden rakennusten, joiden rakentaminen on aloitettu 1.1.2020 tai sen jälkeen, pohjautuisi perusarvoon ja vuotuisiin ikäalennuksiin edellä selostetulla tavalla. Se olisi siis 70 % perusarvosta vähennettynä ikäalennuksella. Nykyinen verotusarvo on maa- ja metsätalouden rakennuksilla kaikista muista rakennuksista poiketen tuloverotuksessa poistamaton hankintameno, joka voi myös nollautua poistojen tekemisen kautta. Kiinteistöverotuksen verotusarvon peruste kiristyisi siis merkittävästi ja kattavasti niillä maa- ja metsätalouden rakennuksilla, joiden rakentaminen on aloitettu 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennuksia koskeva siirtymäsäännös

Poistamaton hankintameno säilyisi kiinteistöveron perusteena vain niillä maa- ja metsätalouden tuotantorakennuksilla, joiden rakentaminen on aloitettu ennen vuotta 2020. Tästä on esitysluonnoksessa erityinen siirtymäsäännös.

Tuotantorakennus on uusi käsite, jota maatilatalouden tuloverolaki (MVL) ei tunne ja jota esitysluonnoksessa ei ollenkaan määritellä. MVL tuntee talousrakennuksen, ei tuotantorakennusta. Varmaan navetta tai sikala olisi tuotantorakennus, mutta olisiko uuden säännöksen tulkinnassa viljankuivaamo tai kalustosuoja tuotantorakennus? Tätä ei voi jättää KHO:n tulkinnan varaan.

Siirtymäsäännös tulee maatalouden talousrakennusten lisäksi ulottaa koskemaan kaikkia MVL 9:n mukaisia maatalouden rakennuksia, siis myös maatalouden asuin-, toimisto- ja muita sellaisia rakennuksia sekä kevyitä rakennelmia ja kasvihuoneita. Eikä tämäkään riitä, sillä maatilojen talouskeskukset ovat tulvillaan usein ikivanhoja maatalouden käyttöön aikanaan rakennettuja rakennuksia, jotka nykyisin ovat käyttämättöminä. Ne voivat olla asumiskäyttöön kelpaamattomia entisiä asuinrakennuksia, jotka ovat olleet esim. työväen käytössä ja siis maatalouden asuinrakennuksia.

Siirtymäsäännös tuleekin muotoilla niin, että poistamaton hankintameno (joka usein on nolla euroa) säilyy kiinteistöveroperusteena kaikilla ennen vuotta 2020 rakentamaan aloitetuilla MVL 9:n mukaisessa käytössä olevilla tai tämän säännöksen mukaiseen käyttöön rakennetuilla rakennuksilla sekä tämän lisäksi metsätalouden rakennuksilla.

Esitysluonnoksen pienoinen pihvi on, että ennen vuotta 2020 rakentamaan aloitettuja maa- ja metsätalouden tuotantorakennuksia koskisi kiinteistöverotuksen 10 prosentin laskennallinen poisto, joka alentaisi kiinteistöverotusta silloinkin, kun maatalouden tuloverotuksessa ei ole tehty poistoa.

Tärkeää olisi, että poistamaton hankintameno säilyisi kiinteistöveroperusteena myös 1.1.2020 tai sen jälkeen rakentamaan aloitetuilla MVL 9:n mukaisilla rakennuksilla ja että kaikkiin MVL 9:n mukaisiin rakennuksiin ulotettaisiin em. 10 prosentin laskennallinen poisto.

Maa-ainesten ottopaikat

Soran- tai turpeenottopaikan samoin kuin muun maa-aineksen ottopaikan kiinteistöverotusarvot nousisivat voimakkaasti, jos kiinteistöverotuksen perusteeksi tulisi hallituksen esitysluonnoksen mukainen keskimääräisten kauppahintatietojen perusteella määritelty pinta-alayksikkökohtainen arvo. Kiinteistöverotusarvoksi ehdotetaan 70 % tästä arvosta.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri