Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Uutuuksia verovuoden 2017 veroilmoituksessa

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2018)

Yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys ovat ensi kertaa käytössä vuoden 2017 veroilmoituksessa. Myös KHO:n päätös maatalousyhtymän osakkaan asunnon ja maatalousyhtymän maatilan välisten matkakustannusten vähentämisestä yhtymän osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa on mielenkiintoinen.

Yrittäjävähennys

Tuloverolakia on muutettu siten että elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa verovuodesta 2017 lähtien yrittäjävähennyksenä viisi prosenttia. Myös metsätalouden puhtaasta pääomatulosta tehdään vastaavasti viiden prosentin yrittäjävähennys.

Maatalouden harjoittajan verotuksessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa jaettavasta yritystulosta, toisin sanoen ennen kuin tulo jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Jaettava yritystulo saadaan, kun maatalouden veronalaisista tuloista vähennetään maatalouden vähennyskelpoiset menot, mahdollinen tasausvaraus ja aikaisempien vuosien vähennyskelpoiset tappiot. Yrittäjävähennys tehdään viiden prosentin suuruisena myös maataloutta harjoittavan verotusyhtymän osakkaan puhtaasta tulosta, josta on vähennetty aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä.

Metsätalouden yrittäjävähennys koskee maatilana pidettävältä kiinteistöltä saatua metsätalouden pääomatuloa. Se ei koske ansiotulona verotettavaa hankintatyön arvoa, johon jo kohdistuu veronhuojennus (125 kuution maatilakohtainen vuotuinen verovapaa hankintatyö).

Metsätaloudessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, joka saadaan, kun metsätalouden veronalaisista tuloista on vähennetty metsävähennys, menovaraus ja metsätalouden muut, tulon hankkimisesta johtuneet menot. Metsätalouden yrittäjävähennys on johdonmukaisesti linjassa maatalouteen ja elinkeinotoimintaan säädetyn yrittäjävähennyksen kanssa.

Yhteismetsää yrittäjävähennys ei koske, mutta yhteismetsän veroprosenttia alennettiin eduskuntakäsittelyssä 28 prosentista 26,5 prosenttiin. Yrittäjävähennys olisi johtanut 26,6 prosenttiin, joten yhteismetsän suhteellinen tuloveroasema jopa hieman parantui.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta maatalouden tai metsätalouden pääomatulosta veroprosentti on 30 prosenttia verotettavan pääomatulon ollessa enintään 30 000 euroa ja 34 prosenttia 30 000 euron ylimenevältä osalta. Pääomatulon veroprosentin kannalta viiden prosentin yrittäjävähennys merkitsee 1,5 prosenttiyksikön veronalennusta 30 prosentista 28,5 prosenttiin tai 1,7 prosenttiyksikön veronalennusta 34 prosentista 32,3 prosenttiin.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta ansiotulosta marginaaliveroprosentti vaihtelee nollasta noin 60 prosenttiin. Viiden prosentin yrittäjävähennys antaa täten maatalouden ansiotulosta veronalennuksen, joka vaihtelee nollasta kolmeen prosenttiyksikköön.

Yrittäjävähennyksen tekeminen ei edellytä verovelvolliselta toimia, sillä verohallinto tekee sen automaattisesti viran puolesta.

Metsälahjavähennys

Metsälahjavähennys koskee 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtyjä metsämaan lahjoituksia ja lahjaluonteisia kauppoja. Luonnollisella henkilöllä on oikeus lahjana tai lahjan luonteisella kaupalla saamastaan metsästä suorittamansa lahjaveron perusteella tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta metsälahjavähennys. Metsäperintöä metsälahjavähennys ei koske.

KHO:n päätöksen mukaan niissä tapauksissa, joissa luovutuksensaaja jatkaa maataloutta vähintään 3,7 hehtaarin peltoalalla, sovelletaan myös metsätalouden jatkamiseen perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta. Tämän säännöksen tuoma verosäästö on metsälahjavähennykseen verrattuna moninkertainen (noin 95 % lahjaverosta) ja sen saa heti eikä vasta puun myyntien yhteydessä. Sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyy myös perintö- ja lahjaverolain 56 §:n mukainen jopa 10 vuoden koroton maksuaika tasaerinä maksettavalle perintö- tai lahjaverolle. Metsälahjavähennystä ja sukupolvenvaihdoshuojennusta ei saa päällekkäisinä etuina. Metsätaloutta maatalouden ohella jatkavan kannattaa siis unohtaa metsälahjavähennys.

Metsälahjavähennys alentaa puun myynnistä menevää pääomatulon veroa. Jos metsälahjan saaneella on myös muuta kuin metsälahjavähennyksen perusteena olevaa metsää, hän on sikäli edullisessa asemassa, että myös tästä muusta metsästä saatuun puun myyntituloon saa käyttää metsälahjavähennystä. Metsälahjan saajalla lienee kuitenkin harvoin muuta metsää.

Lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan alihintaista kauppaa, johon sisältyy lahjaa. Lahjanluonteisessa kaupassa metsälahjavähennystä muodostuu lahjan 30 000 euroa ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella, aivan samoin kuin puhtaassa lahjassa. Kauppahintaosuuden osalta muodostuu metsävähennystä.

Metsälahjavähennyspohja on metsämaan varojen arvostamislain mukaisen arvon 30 000 euroa ylittävään osaan kohdistuva lahjavero kerrottuna luvulla 2,4. Vähennyspohja on (30 000 euron raja-arvosta riippumatta) kuitenkin vähintään metsämaan 100 hehtaaria ylittävään osaan kohdistuva lahjavero kerrottuna luvulla 2,4. Tämä 100 hehtaarin rajaan liittyvä erityiskohtelu on säädelty silmällä pitäen pohjoista Suomea ja saaristoalueita.

Metsämaan 30 000 euron raja-arvoon perustuva kuntakohtainen vähimmäispinta-ala saadaan jakamalla ko. raja-arvo metsämaan arvostamislain mukaisella hehtaariarvolla, joka on Verohallinnon vahvistama metsämaan keskimääräinen kuntakohtainen vuotuinen hehtaarituotto kerrottuna luvulla 10. Laskentaperuste on laissa jäädytetty vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa noudatettavien verotusarvojen mukaiseksi (kts. Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta, Suomen säädöskokoelman numero 883/2016).

Olen laskenut Käytännön Maamies -lehden numeroon 1/2017 kunkin kunnan sen metsämaan hehtaarimäärän, jonka ylittävältä metsämaan lahjoitetulta pinta-alalta metsälahjavähennystä kertyy. Ko. lehdessä on myös laatimiani metsälahjavähennyksen tekemistä koskevia laskelmia. Metsälahjavähennyksen laskemisessa moni voi joutua kääntymään asiantuntijan puoleen.

Metsälahjavähennyksen käyttöä on voimakkaasti rajoitettu. Vähennys saa olla enintään 50 prosenttia verovuoden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Metsälahjavähennys siis tehdään metsävähennyksen, menovarauksen ja tulonhankkimisvähennysten (esim. puun korjuu- ja kuljetusmenot, uudistamismenot, taimikonhoitomenot) jälkeen. Metsälahjavähennyksen perusteella ei myöskään muodostu tappiota, jota voisi vähentää saman verovuoden pääomatulosta.

Metsälahjavähennyksen tehokasta käyttämistä edistää puun myyntitulojen keskittäminen tietyille vuosille ja vastaavasti metsätalouden tulonhankkimismenojen keskittäminen toisille vuosille. Esim. puun myyntitulot hankintakaupasta voi yrittää ohjata eri verovuodelle kuin puun korjuu- ja kuljetusmenot. Myös esim. uudistamis- ja taimikonhoitomenoja on syytä välttää puun myyntitulovuosina.

Metsävähennyksen käytön voi siirtää tuonnemmaksi, koska sitä voi käyttää koko omistusaikana. Menetys ei liene korkovaikutusta suurempi, koska puun hinnan nousua, joka voisi "syödä" vähennyksen merkitystä, ei juuri näytä tapahtuvan. Menovarauksen tekemättä jättämisessäkin menettää enintään korkoedun.

Metsälahjavähennyksen tekemiseen on käytettävissä 15 lahjoitusvuoden jälkeistä vuotta. Metsälahjavähennyksen käytön kannalta merkityksellisiä ovat päätehakkuu ja sitä noin 10-15 vuotta aiemmin tehtävä harvennushakkuu.

Maatilan ulkopuolella asuvan matkakustannukset

Asiaa koskee 5.5.2017 annettu korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2017/2014. Tapauksessa maatalousyhtymä ei ollut maksanut osakkaalleen X palkkaa ja hänen yhtymästä saamansa tulo-osuus oli verotettu kokonaan hänen pääomatulonaan. KHO katsoi (aikaisemmasta kannastaan poiketen), ettei maatalousyhtymän osakkaan asunnon ja maatalousyhtymän maatilan välisiä matkakustannuksia tullut vähentää maatalousyhtymän maatalouden tulosta. X:llä oli sen sijaan oikeus vähentää ko. matkakustannukset henkilökohtaisessa verotuksessaan TVL 93.1 §:n mukaisena asunnon ja työpaikan välisenä matkakustannuksena ja siis ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä sen estämättä, ettei hän ollut saanut yhtymästä palkkatuloa eikä hänen yhtymästä saamaansa tulo-osuutta ollut jaettu osaksikaan maatalouden ansiotuloksi, vaan se oli verotettu kokonaan maatalouden pääomatulona. Vähennys tehtiin maatalouden ulkopuolisesta palkkatulosta.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri