Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Urpilaisen budjettiehdotuksessa näkyy SDP:n voima

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 9/2012)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen julkisti ehdotuksensa valtion vuoden 2013 talousarvioksi 8.8.2012. Koko hallituksen budjettiriihi on merkitty elokuun lopulle. Siinä ei kovin paljon muutoksia tehdä, jos entiset merkit pitävät paikkansa. Eduskunta saa hallituksen esityksen ensi vuoden talousarvioksi käsiteltäväkseen 17.9.2012.

Budjetin valmistuttua joulun alla voitaneen todeta, että eduskunnassa tehdyt lisäykset ovat jälleen jääneet 0,1% :n suuruusluokkaan. Parhaimmillaankin siis puhutaan noin 50 miljoonasta eurosta, kun budjetin loppusumma on noin 53,9 miljardia euroa. Ja tähänkin kätkeytyy se optimismi, että lisäyksiä ylipäänsä tehdään.

SDP:n erikoistumisalueita ovat työttömyyden hyysääminen ja verotuksen ylikiristäminen. Yrittäjyyden rohkaiseminen ei kuulu painopistealueisiin.

Vinoutunutta ajattelua näkyy budjettiesityksessä sen eri muodoissa. Työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen, tähtää ministeriön mukaan työn vastaanottamisen kannustamisen kohentamiseen. Kunnalta saatavaa toimeentulotukea eivät enää pienentäisi työttömyysturvan ns. aktiiviajan korotusosat. Näin kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin, siis esim. ilmaiseen työllisyyskoulutukseen. Työttömän työllistyessä lykätään asumistuen tarkistusta, joka tehdään työhön menosta johtuvan tulon nousun vuoksi, nykyisen kolmen kuukauden sijasta kuusi kuukautta. Myös tämä uudistus kannustaa ministeriön mukaan työntekoon. Työntekoon pitää siis erikseen kannustaa monin uusin ylimääräisin etuuksin. Toki tätä voidaan väittää myös kannustinloukkujen purkamiseksi.

Veropolitiikassa SDP:n innovatiivisuus näkyy erilaisina solidaarisuusveroina. Valtionveroasteikkoon lisätään uusi ylin tuloveroluokka 100 000 euron verotettavan vuosiansiotulon ylittävältä osalta. Veroa tästä arvioidaan kertyvän noin 30 milj. euroa vuodessa. Korkein rajaveroaste, joka nyt on 70 300 euron verotettavasta ansiotulosta ylöspäin noin 55 %, nousee vielä 100 000 euron kohdalla kaksi prosenttiyksikköä eli noin 57 %:iin. Veronmaksajain Keskusliiton ikiaikainen tavoite, että verovelvollinen aina saisi itse vähintään puolet lisäansioistaan, ei taida toteutua tällä vuosisadalla.

Vuoden 2010 verotilaston mukaan vähintään 100 000 euroa verotettavaa ansiotuloa ansaitsi noin 50 000 henkilöä eli noin 3 % veronmaksajista. He maksoivat noin 24 % valtion ansiotulon tuloverosta. Viljelijät eivät juuri ylimpiin tuloluokkiin yllä, mutta mielenkiintoista on varmaan huomata tuloverotuksen olevan koko lailla raakaa heti kun SAK:laisen teollisuustyöntekijän ylimmät ansiotasot ylittyvät.

Poliitikolle epätavallinen viestini on, että meillä huippukorkean ansiotuloverotuksen raja on liian alhaalla. Muualla Euroopassa kateusveroksikin kutsutun solidaarisuusveron vuosituloraja on ollut noin kaksinkertainen eli noin 200 000 euroa. Tällä työn verotuksen tasolla lahjakkaimmat nuoret pyyhkivät Suomen pölyt jaloistaan. Maataloudessa korkea ansiotulon verotus vie yhä yleisemmin osakeyhtiöittämiseen, ellei pellon arvoa pääomatuloa muodostavan nettovarallisuuden perusteena pystytä nostamaan. Velan lyhennyksetkin pitäisi kyetä maksamaan.

Myös suurten perintöosuuksien ja lahjojen verotusta kiristetään jo toisen kerran Kataisen hallituksen aikana. Tämän vuoden alussa veroa kiristettiin 200 000 euroa ylittävältä osalta 13 %:sta 16 %:iin lähimpien sukulaisten välillä eli esim. lasten periessä vanhempansa. Ensi vuoden alusta perintö- ja lahjaveroasteikkoon on tulossa uusi veroluokka yli yhden milj. euron menevältä osalta. Kannattaa muistaa, että monissa maissa perintö- ja lahjaverotus on kokonaan poistettu, esim. Ruotsissa lähes kahdeksan vuotta sitten. Hyvää on, ettei hallitus sentään ole iskenyt maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverohuojennukseen, jonka vuotuiseksi "verotueksi" se arvioi budjettikirjassaan noin 100 milj. euroa.

SDP:n "ansiolistaan" kuuluu myös ensi vuoden alusta voimaan tuleva pankkiverolaki. Pankkiveron vuotuiseksi tuotoksi arvioidaan 170 milj. euroa ja se tietenkin kaatuu pankin luotonkäyttäjäasiakkaiden maksettavaksi. SDP havittelee Suomeen myös rahoitusmarkkinaveroa, vaikkei tähän mm. osakekauppaan iskevään veroon tunneta viehtymystä globaalilla tasolla eikä EU:n tasolla saati sitten Ruotsissa.

Eurokriisin seurauksena Suomen maksettavaksi ihan oikeasti tulevat jopa kymmenien miljardien eurojen takaus- ym. vastuut eivät vielä ole edes alkaneet laueta. Silti verotus kiristyy jo nyt yleisesti julmalla tavalla. Ansiotulon veroasteikon inflaatio- ja ansiotasotarkistukset jätetään tekemättä. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit nousevat valtion pienentäessä perustuslailliseen rahoitustehtäväänsä kuuluvien valtionosuuksien maksamista kunnille. Arvonlisäveroprosentit ovat ensi vuoden alusta 24, 14 ja 10 (nyt 23, 13 ja 9). Elintarvikkeiden alv:n viiden prosenttiyksikön alennuksesta, joka toteutettiin 1.10.2009 alkaen, on haihtunut jo kaksi prosenttiyksikköä eli 40 %.

Olen omistanut tämän kirjoituksen SDP:lle ja rahakirstun päällä istuvalle valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle. Muihin veroratkaisuihin, kuten kilometrikorvauksiin ja -vähennyksiin, palaan syksyn mittaan niiden tarkennuttua lainsäädäntöesitysten myötä. Palaan myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan budjettiin.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri