Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Työllisyystavoite vain osittain hallituksen omissa käsissä

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2020)

Talouskasvun syntyminen riippuu työpanoksen määrän ja tuottavuuden kasvusta. Työllisyysasteen nostamistavoite sopii huonosti hallitusohjelmassa asetetuksi tavoitteeksi, koska työllisyyden kehitys ei ole minkään hallituksen käsissä kuin vain osittain. Työllisyystavoitteen asettaminen hallitusohjelman tavoitteeksi merkitsee suuren poliittisen riskin ottamista. Jos tavoite saavutetaan, se merkitsee tietenkin hallitukselle taloudellista menestystä ja mittaamatonta arvostusta.

Hallituksella on kunnianhimoiset talouspolitiikan tavoitteet. Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin 15-64 -vuotiaiden ikäryhmässä ja työllisten määrä kasvaa vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on hallitusohjelman mukaan tasapainossa vuonna 2023.

Viennin kasvu luo hallitusohjelman mukaan tilaa kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kestävälle kasvulle. Hallituksen tavoitteena on kustannuskilpailukyvyn turvaaminen. Työllisyyden kasvun ohella kestävyyttä vahvistetaan tehokkaimmin julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muun julkishallinnon tuottavuuskasvua vahvistetaan organisatorisin toimin sekä teknologisin keinoin. Oman käsitykseni mukaan sote-uudistus on ylivoimaisesti tärkein tarvittava rakenneuudistus ja sen aikaansaaminen on taloudellisesti välttämätöntä.

Investointeja edistetään

Hallitus teki talousarvio- ja kehysneuvotteluissaan 17.9.2019 tärkeitä pöytäkirjamerkintöjä. Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa tuottavuutta ja yksityisiä tuotannollisia investointeja. Tuottavuuskasvu, joka perustuu valtaosin perusinfraan (kuten tiestöön ja muuhun väylästöön) sekä koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on jämähtänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuotannolliset investoinnit ovat jääneet keskeisten kilpailijamaiden taakse.

Kone- ja laiteinvestointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin kannustetaan vuosina 2020-2023 kaksinkertaisen poiston mahdollisuudella. Tarkoitus on näin edistää uuden teknologian käyttöönottoa yrityksissä ja tätä kautta parantaa tuottavuutta. Uudistus on jo tullut voimaan tämän vuoden alusta.

Hallituksen tavoitteena on kannustaminen aineettomiin investointeihin. Tarkoitus on antaa eduskunnalle esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Yrityksille myönnettäisiin tuloverotuksessa esim. 50 prosentin ylimääräinen vähennys, joka laskettaisiin yrityksen todellisista tutkimus- ja innovaatiomenoista. Vähennyksen edellytyksenä olisi kulujen syntyminen yrityksen tutkimus- ja innovaatioyhteistyöstä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Uudistus tulisi voimaan vielä vuoden 2020 aikana ja ylimääräinen vähennys, jolla saisi vähentää ikään kuin ”ilmaa”, jatkuisi neljän vuoden ajan.

Kaikki työllisyyden puolesta

Syksyllä hallituksella tulee tavoitteensa mukaisesti olla osoitettavissa päätösperusteisesti 30 000 uutta työllistä vastaavat toimenpiteet. Tämä on puolet koko vaalikauden 60 000 uuden työllisen tavoitteesta. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa keskeinen yksittäinen tulopohjaa vahvistava elementti. Hallitus laskee paljon nk. kolmikantaisten työryhmien valmisteluun. Työryhmissä on hallituksen, työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen edustus.

Työllisyyden edistämiseen tähtääviä seikkaperäisesti muotoiltuja kohtia sisältyy hallituksen 17.9.2019 tekemiin pöytäkirjamerkintöihin 25. Näistä osa, kuten pieni- ja keskituloisten vuositasolla 200 miljoonan euron suuruinen veronkevennys, työnantajan maksamien muuttokustannusten 50 prosentin verovapaus ja yritysten ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeveroprosentin alentaminen 35:stä 32:een, on jo toteutettu.

Toteuttamatta olevista kannattaa mainita palkkatuen uudistus, jolla voidaan parhaimmillaan rohkaista palkkatuen käyttöön yksityissektorilla ratkaisevalla tavalla silloin, kun työnantajan usko palkkaamiseen ja palkattavan ominaisuuksiin on hyvin horjuva. Seurauksena voi tutkimusten mukaan olla uusia yksityissektorin pysyviäkin työpaikkoja. Erityistä toivoa on ladattu ensimmäisen työntekijän rekrytointia helpottavaan tukeen. Tarkoituksena on myös poistaa erillinen palkkatuen maksatuksen hakeminen. Tämä tarkoittaisi ennakolta sitovan palkkatukipäätöksen antamista työnantajalle sekä mahdollisuutta maksaa palkkatuki etukäteen.

Lupaava on myös kohta, jonka mukaan hallitus käynnistää kunnianhimoisen työperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen. Tavoitteena on saavuttaa hallituskauden aikana työperäisen oleskeluluvan nopea ja sujuva käsittely yhden kuukauden määräajassa. Työperäisen maahanmuuton pullonkauloja puretaan ja toiminta keskitetään yhden tulosvastuullisen johdon alle. Omana kommenttinani toivon, että kysymys on aidosta pyrkimyksestä myös helpottaa ja lyhentää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkintaan liittyvää perin hidasta byrokratiaa.

Lupaavin, mutta muotoilultaan niukin on pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä tuodaan hallituksen kehysriiheen jo keväällä 2020. Kehysriihi on tarkoitus järjestää huhtikuussa.

Yleissitovat työehtosopimukset pitävät pintansa, vaikka työntekijäjärjestöissä on kasvavaa jäsenpakoa. Työehtosopimuksiin on kuitenkin otettu ja toivottavasti otetaan jatkossakin paikallista sopimista mahdollistavia kohtia. Työmarkkinoiden joustavoittaminen on välttämätöntä ja se on sellaisenaan omiaan lisäämään työllisyyttä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri