Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Tilaustutkimus kirvoitti perintö- ja lahjaverokeskustelun

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2014)

Perheyritysten liitto on tilannut ja rahoittanut 23.5.2014 valmistuneen Pellervon taloustutkimus PTT:n raportin, jonka pääsisältönä on perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen. Veromenetys voisi raportin mukaan korvautua jopa kokonaan luovutusvoittoveron tuoton kasvulla. Raportti on vahvasti maksajansa näköinen.

Perheyritysten liitto on muutaman sadan Suomen vauraimman perheyrityksen etujärjestö. Sen järjestö- ja jäsenprofiili poikkeaa vahvasti Suomen Yrittäjien vastaavasta. Perheyritysten liiton missiona on ollut sen koko lyhyen toiminnan ajan perintö- ja lahjaverosäännöksiin vaikuttaminen.

Hallitsevana tekijänä liiton toiminnassa on ollut se, että perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 :ien sukupolvenvaihdoksen suojasäännökset koskevat vain sellaista perintö- tai lahjasaantoa, jonka kohteena on vähintään 10 % yrityksestä. Maatilan määräosaa tämä soveltamisrajoitus ei KHO:n päätöksen mukaan koske, mutta maataloutta harjoittavaa osakeyhtiötä kylläkin.

Säädettäessä 10 %:n, alkuaan 20 %:n vähimmäisosuusvaatimuksesta ajatuksena oli, että jatkajan huojennus kohdistetaan vain aitoihin yrittäjiin, ei pörssisijoittajiin rinnastuviin pienempien osuuksien perillisiin.

Perheyritysten liiton jäsenyritysten omistajien keskuudessa on aiheuttanut toraa se, että jotkut perilliset saavat perintö- ja lahjaverohuojennuksen, toiset taas eivät. Erityisesti tora ja katkeruus johtuu siitä, että huojennus on suuri ja käyvän arvon mukainen huojentamaton verotus varsin ankara. Sellainenkin perillinen, jonka osuus on vain yhden tai kahden prosentin luokkaa, voi saada kymmenien miljoonien eurojen perinnön.

Perheyritysten liitto toimi ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja silloisen toimitusjohtajansa Anders Blomin johdolla monipuolisesti saadakseen huojennuksen ja korottoman maksuajan edellytyksenä olevan 10 %:n vähimmäisvaatimuksen pois perintö- ja lahjaverolaista. Tämä ei kuitenkaan johtanut tulokseen. Nyt Perheyritysten liitto yrittää koukata toista kautta saman tavoitteen saavuttamiseksi ajamalla perintö- ja lahjaverotuksen poistamista ja esittämällä verotuloista huolissaan oleville poliitikoille luovutusvoittoverotusta korvaavaksi verotulojen lähteeksi.

Mitä PTT:n raportista pitäisi ajatella?

Henkilökohtaisesti olen aina ollut perintö- ja lahjaverotuksen poistamisen kannalla. Sen tietävät ne, jotka ovat seuranneet kirjoituksiani vuosien varrella. Turha minun tätä on kieltää. Esitin perintö- ja lahjaverotuksen poistamista myös pääministeri Matti Vanhasen hallitusten aikana. Jälkimmäinen niistä oli porvarihallitus yhdessä Kokoomuksen kanssa. Tuolloin ehdotus ei herättänyt kiinnostusta.

Sen sijaan en kannata perintö- ja lahjaveron tuoton menetyksen korvaamista luovutusvoiton verotusta kiristämällä. Meillä on ennestäänkin varsin korkea luovutusvoiton verotus. Ankaralla luovutusvoiton verotuksella on normaalia taloudellista vaihdantaa estävä ns. lukitsemisvaikutus.

Suomessa saa luovutusvoittoverotuksessa vähentää, kun omaisuus on saatu perintönä tai lahjana, hankintameno-olettaman 40 tai 20 % luovutushinnasta tai tätä korkeamman perintö- tai lahjaverotuksessa käytetyn käyvän arvon eli todennäköisen luovutushinnan. Erotuksesta menee pääomatulon vero 30 % ja tänä vuonna 40 000 euron suuruisen verotettavan pääomatulon (jota luovutusvoitto on) ylittävältä osalta 32 % (ensi vuonna vastaavasti 30 % ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 33 %).

Luovutushinnasta saa vähentää hankintameno-olettamana 40 % luovutushinnasta, kun luovutettu omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta ja 20 % luovutushinnasta, kun luovutettu omaisuus on omistettu alle 10 vuotta. Olettamia käytettäessä veroa menee luovutushinnasta laskien yli 10 vuoden omistustapauksissa tänä vuonna 18/19,2 % ja enintään 10 vuoden omistustapauksissa 24/25,6 %.

Ruotsissa perintö- ja lahjaverotus on poistettu 17.12.2004 ja Norjassa 1.1.2014 alkaen. Näissä maissa luovutusvoittoverotus on vielä Suomeakin paljon ankarampaa. Käytännössä säännökset tarkoittavat sitä, että Ruotsin ja Norjan luovutusvoittoverotuksessa luovutushinnasta saadaan vähentää perittävän tai lahjanantajan hankintamenoa vastaava määrä. Tämä voi olla historiallisen alhainen luku vuosikymmenten takaa, esim. 1960-luvulta.

Kokonaisuutena siirtyminen esitetyllä tavalla kiristyneeseen luovutusvoittoverotukseen ei vaikuta houkuttelevalta vaihtoehdolta, pikemminkin lyhytnäköiseltä ratkaisulta. Pahimmassa tapauksessa perintö- ja lahjaverotus vielä palautettaisiin jossain vaiheessa, eikä luovutusvoittoverotusta silti palautettaisi aikaisemmalle lievemmälle tasolleen. Käsitykseni mukaan erityisesti yli 10 vuoden omistusten luovutuksiin liittyvä hankintameno-olettama on välttämätön. Se on jo nyt minimitasollaan, kun se 1.1.2005 lähtien virheellisesti alennettiin 50 %:sta 40 %:iin luovutushinnasta.

Perintö- ja lahjaverotus on täysin mahdollista poistaa hankintameno-olettamat nykyisellään säilyttäen, talouskasvun jälleen joskus alkaessa. Perintö- ja lahjaveron tuotoksi on vuoden 2014 valtion talousarvioesityksessä arvioitu 630 milj. euroa, joka on runsaat 1,5 % valtion noin 40 000 miljoonan euron verotuloista. Meillä on takavuosina tehty verovaikutuksiltaan paljon merkittävämpiäkin ansiotulon verotuksen vuosikevennyksiä.

Moni muutosta hätäpäissään kannattanut varmaan ajattelee, ettei meidän suvussa omaisuutta myydä, vaan sitä ainoastaan ostetaan. Perintö- ja lahjaverotuksen poistuessa kiristyvä luovutusvoittoverotus jää näissä mietteissä toisten sukujen maksettavaksi. Elämässä asiat usein menevät toisin, eikä lain muutoksia pidä näin heppoiselle ajattelulle rakentaa.

Miten sukupolvenvaihdokset hoituvat?

Meillä on perintö- ja lahjaverolaissa erittäin toimivat sukupolvenvaihdoksen suojasäännökset sekä maa- ja metsätalouden että muun yritystoiminnan jatkajalle. Ne merkitsevät Etelä-Suomessakin salaojitetun maatalousmaan arvostamista 350-400 euron hehtaarihintaan, kun Verohallinnon soveltama käypä arvo on jopa yli 10 000 euroa. Metsän osalta maa- ja metsätalouden jatkajan arvostamisperuste on metsäpohjasta riippuen Etelä- ja Keski-Suomessa 300-700 euron hehtaariluokkaa, kun verottajan käyvät arvot ovat 3000-5000 euron luokkaa. Maatalouden talousrakennukset ja koneet arvostetaan jatkajan perintö- ja lahjaverotuksessa 40 %:iin poistamattomasta hankintamenosta, asuinrakennukset 40 %:iin kiinteistöverotusarvosta.

Täyden veron ja huojennetun veron erotus pannaan maksuun 20 %:lla korotettuna, jos pääosa maatilasta luovutetaan ennen kuin viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaveroa koskevasta päätöspäivästä. Luovutusvoittoverotuksessa saa ulkopuolisille luovutettaessa vähentää verottajan käyvän perintö- tai lahjaverotusarvon, vaikka perintö- tai lahjaverotuksessa veron perusteeksi jää huojennettu arvo.

Pelkästään metsätaloutta jatkavaa kohdellaan väärin, kun perintö- tai lahjaverotuksessa ei anneta minkäänlaista huojennusta. Verosuunnittelu palkitaan kuitenkin ruhtinaallisesti, kun maatalouden jatkaminen esim. 3,7 hehtaarin peltoalalla on tuonut KHO:n oikeuskäytännön mukaan huojennuksen samalla useiden satojen hehtaarien metsäalalle.

Nyt perintö- tai lahjavero on hyvin ankara, jos maatilalla ei jatketa maataloutta. Tämä voi johtaa maatalouden rakennekehityksen kannalta suotuisiin, suhteellisen nopeisiin kuolinpesien tilan myynteihin. Jos perintö- ja lahjaverotus poistetaan, houkutus pitää tila omistuksessa ja vuokrata sitä kasvaa näissä tapauksissa, etenkin jos luovutusvoittoverotuksesta tehdään hyvin ankara.

Johtopäätöksenä sanoisin, ettei nykyisiä säännöksiä ole ainakaan maa- ja metsätalouden tai muun yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta tarpeellista muuttaa PTT:n raportissa esitetyllä tavalla. Lainsäädäntöä ei kannata pilata Perheyritysten liiton muutaman prosentin perintö- tai lahjaosuuden yrityksistä saavien "avoautoperillisten" takia.

On myös todennäköistä, että muutoksessa joutuisi tulilinjalle myös tuloverolain 48 :n 1 momentin 3 kohta, joka on perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 :n ohella toinen sukupolvenvaihdosten verokohtelun kulmakivi. Sen mukaan luovutus on verovapaa, kun maa- ja metsätalouden kiinteä omaisuus myydään kymmenen vuoden omistusajan täytyttyä lapselle tai lapselle ja tämän puolisolle taikka vastaavasti yli polven. Sama koskee luovutusta sisarukselle tai sisarukselle ja tämän puolisolle. Luovutusvoiton verovapaus edistää osaltaan sukupolvenvaihdoshetkellä jäljellä olevien maatalouden velkojen maksamista.

Varsinais-Suomen vaalipiiri