Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Taloudessa jo ylikuumenemisen siemen?

Talouden suhdannemuutokset tulevat vanhan sanonnan mukaan kuin "varas yöllä". Tämä koskee niin nousu- kuin laskusuhdannetta. Tällä hetkellä ekonomistit näkevät Suomen taloustilanteen sellaisena, että hyvä kehitys jatkuu omalla painollaan, eikä lisälöylyä tämän kehityksen vahvistamiseksi juuri nyt kaivata. Tämä on myös neuvo hallitukselle, joka elokuun lopulla päättää valtion vuoden 2018 talousarvioesityksestä. Realismia on kuitenkin tehdä ansiotulon verotusta koskeva varauma. Ansiotulon veronkevennys voi olla välttämätön maltillisen palkkaratkaisun pihtisynnytyksessä.

Talouden hyvän kehityksen edellyttämät perusteet ovat nyt oikeassa asennossa. Fundamenttimuutoksia huonompaan suuntaan ei ole näköpiirissä. Talouden kasvu voi tänä vuonna nousta jopa yli kolmeen prosenttiin, kun vienti vetää ja yksityinen kulutus kasvaa. Työllisyys on selvästi paranemassa, mutta siinä on vielä kirittävää.

Osa suomalaisista vientiyrityksistä on kärsinyt euron vahvistumisesta suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tällöin puhutaan dollarimääräistä vientikauppaa käyvästä metsäteollisuudesta samoin kuin niistä yrityksistä, joiden tuotannosta merkittävä osa tapahtuu Yhdysvalloissa. Valuuttakurssimuutoksen varalta yritykset voivat kuitenkin suojautua, sillä empiiristen tutkimustulosten mukaan valuuttakurssimuutoksen standardipoikkeama on +/- 10 prosenttiyksikköä. Tämä muutos on siis ennakoitavissa.

Juuri tällä hetkellä ei ole nähtävissä mitään sellaista, joka panisi korkotason nousun äkkiä käyntiin. Euroopan Keskuspankki (EKP) pitänee vielä jonkin aikaa huolta korkojen pysymisestä matalina, koska EKP:n perinteisesti noudattamaa kahden prosentin inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu. Toisaalta kaikkien toimijoiden, myös julkisen vallan on syytä ottaa vakavasti korkotason nousun mahdollisuus. Ajatusleikkinä voi miettiä sitä, mikä hirveä shokki taloutta kohtaisi, jos esim. yön yli siirryttäisiin nykyiseltä korkotasolta 3-4 prosentin korkoon.

EU:n rahastokauden tuet hoidettava kunniallisesti

Hallitusohjelmaan jouduttiin sitä vuoden 2015 toukokuussa kirjoitettaessa sisällyttämään myös maatalouden tulotukien leikkauksia. Ne kohdistuivat käytännössä luonnonhaittakorvauksen (LFA) kansallisen tuen osaan. Nämä leikkaukset on kuitenkin peruttu vuosien 2016 ja 2017 osalta.

Ensi vuonna LFA-tuen leikkausuhka olisi hallitusohjelman mukaan 16 miljoonaa euroa, maa- ja metsätalousministeriön tarkennettujen laskelmien mukaan jopa 20 miljoonaa euroa (noin 10 euroa/ha). Se on kuitenkin peruttava, kuten MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila jo omassa lehdessään ehti vaatia. Samalla olisi tehtävä päätös myös vuosien 2019 ja 2020 LFA-tuen leikkausten perumisesta. Nämä olisivat 23 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna. Voi tietenkin sanoa, että vuoden 2020 budjetista päättää seuraavan eduskunnan valitsema hallitus, mutta käytännössä mikään hallituspohja tuskin lähtisi perumispäätöstä peruuttamaan, koska rahastokausi päättyy vuoteen 2020.

Vuoden 2020 ympäristökorvaus on suuressa vaarassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa ympäristökorvaukseen varatut rahat uhkaavat supistua olemattomiin vuonna 2019 päättyvällä viiden vuoden sopimusjaksolla. Kysymys voi olla jopa 200 miljoonan euron kokoluokkaa olevasta rahoitusaukosta.

Paljon on riittänyt vuosien mittaan puhetta kaupan halpuutuksen aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuudesta elintarvikeketjun tulonjaossa alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan kesken. Maa- ja metsätalousministeri toisensa jälkeen on kuitenkin poistunut areenalta nollasaavutuksin tässä asiassa. Sama on koskenut elinkeinoministereitä. Markkinatalous toimii omalla tavallaan. Jos ministeri Jari Lepänkin kaudella ainoaksi teoksi jää jonkinlaisen elintarvikeketjun reiluusasiamiehen viran perustaminen vaikkapa ruoka-asiamiehen nimikkeellä, ovat villat nytkin vähäiset. Käytännön toimivaltaa tällaisella viranhaltijalla ei juurikaan olisi. Totta kai epäkohtien esille tuominen on arvo sinänsä.

Irlantilainen EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan näyttää lykänneen oman ulostulonsa tässä asiassa ensi vuoden huhtikuuhun. Kiireeksi pistävät toimet hänelläkin, sillä komissaarin virka-aikaa on ensi keväänä jäljellä noin yksi vuosi.

Lyhytaikaista apua antavilla kriisipaketeilla ei elinkeinon kehittämisen mittakaavassa pitkälle pötkitä. Tähän asti maa- ja metsätalouden kauden myönteisimmät saavutukset ovatkin syntyneet muualla kuin maa- ja metsätalousministeriössä. Näitä myönteisiä asioita ovat sekä maataloutta että metsätaloutta koskemaan saatu tuloverotuksen yrittäjävähennys samoin kuin maatalouden osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus 1.1.2018 alkaen. Pikku hiljaa on viimein saatu poistetuksi niin vanhoillisen tukipolitiikan kuin veropolitiikan maatalouden osakeyhtiöittämiselle asettamat esteet. Maataloudessa voidaan jatkossa muiden perheyritysten tavoin kehittää tilaa osakeyhtiömuodossa. Suurin pihvi on 20 prosentin yhteisövero (osakeyhtiön tulovero), joka lähivuosina pikemminkin laskee kuin nousee.

Ministeri Jari Leppä on pantu paljon vartijaksi. Iso-Britannian EU-ero voi aiheuttaa jo tällä rahastokaudella alennuspaineita maatalouden EU-tukiin. Näiden alennuspaineiden ajoittuminen ja koko riippuvat kuitenkin neuvotteluista, joita vasta käydään EU:n komission ja Iso-Britannian välillä. Tällä eduskuntakaudella, todennäköisesti viimeistään ensi vuoden loppupuolella, tiivistyy myös vuonna 2021 alkavan rahastokauden maataloutta koskevien linjausten valmistelu. Varsinainen päätöksenteko siirtynee kuitenkin vuoden 2019 toukokuun europarlamenttivaalien jälkeiseen aikaan.

Varsinais-Suomen vaalipiiri