Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Suurkuntahanke sotii perustuslakia vastaan

Hallitus aikoo julistaa Suomeen suurkuntarakenteen. Suurkuntien Suomi ei kuitenkaan toteudu ilman pakkokeinoja. Pakkokeinona on väläytelty valtionosuusjärjestelmän käyttöä hallituksen tavoitteleman kuntarakenteen edistämiseksi.

Perustuslakivaliokunnan käyttämä asiantuntija, professori Kaarlo Tuori kirjoittaa tästä tuoreessa julkaisussa "Kuntarakennekirja - oikeusoppineet puhuvat" seuraavaa: "Perustuslaki ei salli valtionosuusjärjestelmän käyttämistä peukaloruuvina, jota vääntämällä nykyisiä, itsehallinnon suojaamia kuntia pyrittäisiin taivuttamaan 'vapaaehtoisiin' kuntaliitoksiin".

Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on kuntien järjestämien peruspalvelujen rahoituksen turvaaminen eikä sitä saa käyttää perustuslain vastaisiin tarkoituksiin. Valtion tulee huolehtia, että annettaessa kunnille tehtäviä niille myös turvataan riittävä rahoitus.

Merkille pantavaa on, että virkamiestyöryhmän raportista ei löydy minkäänlaisia euromääräisiä arvioita kuntaliitosten säästöistä. Kuntien taloudelliset ongelmat eivät johdu kuntien pienestä koosta, vaan siitä, että valtio on osoittanut kunnille lisää tehtäviä osallistumatta riittävästi niiden rahoittamiseen. Suuri kuntakoko ei automaattisesti tuo säästöjä kuntatalouteen. Suurkunnat eivät ole vastaus kuntien velkaantumiseen. Kurjistuvaa kuntatalouden tilannetta ei suurkuntahankkeella pelasteta.

Perustuslaki määrittelee kunnallisen itsehallinnon asukkaiden itsehallinnoksi. Uuden suurkunnan reuna-alueiksi jäävien nykyisten kuntien asukkaiden päätösvalta kaventuisi merkittävästi. Jättikunnanvaltuustoon valittaisiin nykyisistä reuna-aluekunnista yleensä vain 0-2 valtuutettua kustakin. Tällainen kehityssuunta ei ole demokratian toteutumisen kannalta lainkaan suotava.

Kunta on paikalliseen itsehallintoon perustuva yhteisö. Kunnallinen demokratia on yhteisten asioiden hoitamista. Hallitus vähät välittää paikallisen lähidemokratian toteutumisesta, sillä hallitus haluaa keskittää kaiken päätöksenteon suurkuntien kaupunkikeskuksiin.

Kaarlo Tuori kiteyttää kuntajaotuksen muuttamisen edellytykset seuraavasti: " Kuntauudistuksen eri vaiheissa on toistettu hokemaa, jonka mukaan nykyinen kuntajaotus ja nykyiset kuntarajat eivät nauti perustuslain suojaa. Näin perustuslakivaliokunta on kyllä todennut. Mutta perustuslakivaliokunta ei ole tällöin arvioinut sen kaltaista koko kuntakartan uudelleen piirtävää kuntauudistusta, jota nyt suunnitellaan ja joka saattaa sisältää lukuisia pakkoliitoksia. Perustuslaki asettaa tärkeitä rajoituksia uudistukselle, josta voitaisiin säätää yksinkertaisella eduskuntaenemmistöllä. Minusta on selvää, että kun vuonna 2000 voimaan tullutta perustuslakia säädettiin, kunnallista itsehallintoa ajateltiin toteutettavan suurin piirtein niiden rajojen sisällä, jotka vuosisatainen historiallinen kehitys on kuntien välille piirtänyt. Jos kuntien lukumäärä vähenee 70-80:een, kuntarakenne ei ole enää se, jota silmällä pitäen kunnallisesta itsehallinnosta vain hieman toistakymmentä vuotta sitten säädettiin".

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri