Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Solkkaako MTK hallituksen hyvän vero-ohjelman?

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 5/2016)

Hallitusohjelman mukaan metsätilan sukupolvenvaihdosta helpotetaan ja/tai metsävähennystä parannetaan. KM-lehden lukijoille ei varmaankaan ole jäänyt epäselväksi, että olen ns. talonpoikaisen mallin kannalla. Tämä merkitsee nykyisen metsävähennyksen kehittämistä vastaamaan puuston keskimääräistä osuutta metsätilan kauppahinnasta. Tutkimusten mukaan puuston osuus metsän kauppahinnasta on keskimäärin noin 95 % ja maapohjan noin 5 %. Maapohjan osuus ei ole ns. juoksevassa vuotuisessa tuloverotuksessa milloinkaan vähennyskelpoista.

Esittämäni ratkaisu on perusteltu nykyisessä metsätalouden tuloverotuksessa, jossa puun myyntitulo on kokonaan, siis 100-prosenttisesti veronalaista tuloa. Vastaavasti myös puuston hankintamenon tulee loogisesti olla kokonaan vähennyskelpoinen meno. Tilanne oli aivan toinen silloin, kun vielä oli pinta-alaperusteinen metsäverotus ja tuloverotus toteutettiin puun vuotuisen kasvun perusteella.

Olin neuvottelijana viime toukokuussa hallitusneuvottelujen talous- ja verotyöryhmässä Smolnassa. Koska olen huolellinen ihminen, minulla on jäljellä valtiovarainministeriön Smolnaan toimittama selvitys siitä, että varattu vuotuinen 20 miljoonaa euroa riittää metsävähennyksen korottamiseen nykyisestä 60 prosentista 95 prosenttiin metsän hankintamenosta.

Peruskoululainenkin tietysti ymmärtää, ettei metsävähennyksen verovaikutusta ole mahdollista laskea tarkasti, se voidaan vain arvioida suuntaa antavasti. Metsävähennyksen verovaikutus riippuu puukauppojen määrästä, metsävähennyksen käytöstä ja metsätilakauppojen aiheuttamasta metsävähennyspohjan kasvusta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään joulukuussa 2008, että metsävähennys on luonnollinen vähennys ja näin osa yleistä verojärjestelmää. Metsävähennyksen korotus on verojärjestelmän mukainen lainsäädännön täydennys.

Metsävähennyksen korotus koskee tasapuolisesti kaikkia metsänomistajia. Se ottaa yhdenvertaisesti huomioon sekä maataloutta harjoittavat metsänomistajat että pelkästään metsätaloutta harjoittavat ns. puhtaan metsätilan omistajat. Jos valitaan metsävähennyksen korotus, ei tarvitse pohtia esim. sitä, onko alle 50 hehtaarin metsänomistaja sijoittaja ja vähintään 50 hehtaaria omistava yrittäjä.

Metsävähennyksen korottaminen olisi omiaan saamaan puun liikkeelle. Metsävähennystä käyttävät ammattimaisesti, yrittäjämäisesti metsäänsä hoitavat metsänomistajat, jotka pyrkivät systemaattisesti laajentamaan metsäpinta-alaansa ja ovat aktiivisia metsänsä hoitajia ja käyttäjiä. Metsävähennyksen korotus koskisi 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittua metsää, aivan samoin kuin vuonna 2008 toteutettu vastaava korotus 50 prosentista 60 prosenttiin.

Joku "viisas" sanoo, että metsävähennyksen korotus nostaisi metsän arvoa ja kauppahintoja, eikä pidä tätä jostain syystä hyvänä asiana. Tällainen "viisas" olisi varmaan onnellinen, jos metsävähennys pudotettaisiin nollaan, jolloin metsän arvo laskisi. Tai jos esim. lannoitteita tai rehuja ei saisi vähentää maatalousverotuksessa, jolloin myös pellon hinta alenisi. Näin ei sen sijaan ajattele vastuullinen loogisen ja oikeudenmukaisen tuloverojärjestelmän rakentaja.

Metsävähennyksen korotus tukee sukupolvenvaihdoksia poikkeuksellisen erinomaisella tavalla. Metsätalouden kiinteän omaisuuden (maapohja puustoineen) luovutus on niin maataloutta harjoittavalle metsänomistajalle kuin puhtaan metsätilan omistajalle luovutusvoittoverosta vapaa vähintään kymmenen vuoden omistusajan jälkeen, kun tila myydään lapselle tai lapsenlapselle tai sisaruksille. Em. henkilöt voivat olla ostajina myös yhdessä puolisonsa kanssa. Ostaja saa tehdä myyjän luovutusvoittoverovapaudesta huolimatta 60 prosentin metsävähennyksen metsän hankintamenosta. Vähennyksen nostaminen 95 prosenttiin helpottaisi sukupolvenvaihdosta. Jatkajalla on mahdollisuus käyttää metsävähennystä koko omistusaikansa.

MTK ajaa pakkomielteisellä raivolla ns. kaupunkilaismetsänomistajan mallia. Sitä kutsutaan yleisesti myös haulikkoammuntamalliksi. Tämä malli on erittäin vaikeaselkoinen ja siksi sanan "malli" käyttäminen onkin hyväntahtoista. Metsän lahjaksi saava saisi ikään kuin lisälahjana jonkun vähennyksen puun myynnin tuloverotuksessa, jos lahja on tarpeeksi suuri. Vähennys ei koskisi perintöä. Tarkoitus olisi innostaa tekemään metsäomaisuuden lahjoituksia. Kun metsä siirtyy nuorelle metsänomistajalle, järvi kuulemma alkaa näkyä.

Koska täsmällistä esitystä ei ole käytettävissä, mallin ruotiminen on pakko jättää tehtäväksi jossain KM-lehden myöhemmässä numerossa. Se tiedetään jo nyt, ettei malli koskisi lainkaan maataloutta harjoittavia metsänomistajia. Se koskisi vain puhtaan metsätilan lahjaksi saavia.

Varattu määräraha asettaa rajan, joka pakottaa pohtimaan, kenelle metsälahjavähennystä riittää. Hehtaarirajan asettaminen ei ole poliittisessa myötätuulessa. Tämän vuoksi yritettäneen hakea joku peitelty hehtaariraja, joka ohjaa vähennyksen suuremmille yksiköille.

Hallituksen esitys joutunee myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jossa joudutaan ratkaisemaan, onko perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeamiseen hyväksyttävä peruste? Voiko sellainen olla puun kaupallisen tarjonnan lisääminen, johon MTK ja Metsäteollisuus yhdessä tähtäävät?

Lahjansaajan ansiottoman puun myynnin veroedun maksaisivat tietenkin muut metsänomistajat alempana raakapuun hintana.

Varsinais-Suomen vaalipiiri