Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus laajenee

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2014)

Eduskunta on huhtikuussa 2013 hyväksynyt 1.7.2014 voimaan tulevat verotusmenettelylain ja työturvallisuuslain muutokset, jotka merkitsevät laajentuvaa rakentamiseen liittyvää tietojen antamista Verohallinnolle 1.7.2014 alkaen. Alkuaan muutosten piti tulla voimaan 1.10.2013. Lainsäädäntömuutoksia perustellaan harmaan talouden torjunnalla, mutta raskasta ja ylibyrokraattista ilmoittamisvelvollisuutta voi aiheesta myös kritisoida.

Uuden lainsäädännön mukaan tilaajilla on velvollisuus ilmoittaa tietoja Verohallinnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista. Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Myös luonnolliset henkilöt ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa.

Verohallinto on antanut 1.7.2013 rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta koskevan ohjeen. Tässä ohjeessa käsitellään yhteisön ilmoitusvelvollisuutta ja kotitalouksien ilmoitusvelvollisuutta, viimemainittua kuitenkin vain siltä osin kuin rakentaminen liittyy luonnollisen henkilön harjoittamaan yritystoimintaan. Luonnollisen henkilön omakotitalo- ja loma-asuntorakentamista ym. yksityishenkilöiden rakennushankkeita koskevaa ohjetta, joka alkuaan luvattiin vuoden 2013 aikana, odotellaan vielä.

Uusi tiedonantovelvollisuus

Kukin tilaaja on velvollinen kuukausittain ilmoittamaan Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakentamispalvelua. Urakkatietoina on ilmoitettava esim. urakkasopimuksen osapuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta.

Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä annetaan tiedot työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta. Tiedot annetaan myös itsenäisistä ammatinharjoittajista. Yhteisellä rakennustyömaalla toimii samanaikaisesti tai peräkkäin useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Kukin yritys ilmoittaa tiedot omalta osaltaan työmaan päätoteuttajalle, joka toimittaa tiedot kuukausittain Verohallinnolle.

Tiedonantovelvollisuus ei kohdistu vain rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, korjauksiin ja kunnossapitoon sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin. Jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa, myös luonnollisen henkilön on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista, samoin kuin työntekijöille mahdollisesti maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista. Ilmoitus on annettava Verohallinnolle ennen rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta. Luonnollisen henkilön on esitettävä loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Kuka on tiedonantovelvollinen tilaaja?

Useimmiten tilaaja on yritys tai muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Myös esim. valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, yhdistys, yhteisetuus (kuten tiekunta) ja säätiö voi toimia rakennusurakan tilaajana. Samoin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö ovat rakennustyön tilaajina tiedonantovelvollisia.

Tilaajana voi olla myös yritystoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Henkilö toimii esim. yksityisenä liikkeen- tai ammatinharjoittajana ja rakennuttaa toimitilan tai toimii maatalouden harjoittajana ja rakennuttaa esim. navetan. Tällöin luonnollinen henkilö on kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Muutoin kotitalouksien on toimitettava tiedot Verohallinnolle pääsääntöisesti vain kerran ennen loppukatselmusta. Tämä kevennetty menettely ei kuitenkaan vaikuta omakotitalo- tai loma-asuntotyömaalla taikka muissa yksityishenkilöiden rakennushankkeissa toimivien urakoitsijoiden ilmoittamisvelvollisuutta vähentävästi.

Mitä töitä tiedonantovelvollisuus koskee?

Rakentaminen jakaantuu talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakentamispalvelu voi kohdistua rakennukseen, maapohjaan tai kiinteistöllä olevaan vesialueeseen. Rakentamista voi olla uudisrakentaminen, perusparantaminen, korjausrakentaminen sekä muutos-, laajennus- ja kunnossapitotyöt. Maa- ja vesirakentamiseen (ns. infrarakentamiseen) kuuluvat esim. kulkuyhteyksien ja verkostojen rakentaminen.

Erikoistuneeseen rakennustoimintaan kuuluvat rakennusasennus (esim. sähkö-, LVI- ja kattotyöt), rakentamisen viimeistelytyöt (esim. rappaus, maalaus ja lasitus) sekä rakennuspaikan valmistelutyöt ja rakennuksen purku. Rakentamiseen kiinteästi kuuluvien rakennuksen yleistä käyttöä palvelevien varusteiden ja laitteiden kuten hissien sekä yleisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien asentaminen ja huoltaminen on rakentamispalvelua.

Tiedonantovelvollisuuden piirissä olevaa rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen samoin kuin rakennustelineiden pystytys- ja purkutyöt ja työvoiman vuokraus näihin töihin.

Myös kiinteistöön kohdistuvat kunnostus- ja korjaustyöt ovat rakentamispalvelua ja kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kunnossapitotöitä ovat erilaiset korjaustyöt, joilla esimerkiksi pyritään säilyttämään rakennuksen kunto.

Kiinteistöä yleisesti palvelevat valvonta- ja hälytysjärjestelmät, ilmanvaihto-, sammutus- ja valaistuksenohjausjärjestelmät ja muut vastaavat järjestelmät tulevat osaksi kiinteistöä asentamisen jälkeen. Tällaisiin kiinteistöön jo asennettuihin järjestelmiin kohdistuvaa korjaus- ja huoltotyötä pidetään rakentamispalveluna. Rakentamispalvelua on myös edellä mainittujen järjestelmien asentaminen. Pelkkää järjestelmien testauspalvelua ei pidetä rakentamispalveluna.

Jos samalla sopimuksella myydään korjaus- tai huoltopalvelua, joka kohdistuu sekä kiinteistöön että kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin laitteisiin tai kiinteistöllä oleviin tavaroihin, pääsuorite ratkaisee menettelyn.

Suunnittelu ja valvonta eivät erikseen hankittuina kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin, mutta jos esimerkiksi urakka- tai rakentamissopimuksessa on sovittu, että suunnittelu tilataan rakentamispalvelun suorittavalta yhtiöltä, myös suunnittelu kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevia koneita, laitteita ja kalusteita ei katsota osaksi kiinteistöä. Näin ollen tällaisten laitteiden asennustyön, korjaamisen ja huoltamisen ei ole katsottu olevan rakentamispalvelua. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi tuotantolaitosten prosessiin kuuluvien koneiden ja laitteiden kunnossapitotyöt.

Kiinteistönhoito ja huoltotyöt eivät ole rakentamispalvelua, eivätkä siten kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Kiinteistönhoitopalvelulla tarkoitetaan tavanomaisesti jatkuvaluonteista palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito ja pienet korjaukset. Pienet korjaukset ovat usein osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta eikä niitä veloiteta erikseen.

Huoltoon kuuluvat pääosin ennakoivat toimenpiteet, joilla etsitään ja estetään mahdollisten vikojen syntyminen. Tiedonantovelvollisuuden ulkopuolella olevia kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön lv-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset sekä kiinteistön jäähdytyslaitteiden erilaiset tarkastukset, mittaukset ja testaukset.

Tiedonantovelvollisuuden rajaukset

Tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15.000 euroa. Jos 15.000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena pidetään kutakin erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin ollen esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöidenkin osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu kunkin yksittäisen, erillisen tilauksen arvosta.

On kuitenkin huomattava, että jos tilaajalle tehty työ tai aikaansaatu työtulos perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, sitä pidetään raja-arvoa laskettaessa kuitenkin yhtenä sopimuksena.

Varsinais-Suomen vaalipiiri