Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Positiivinen luottotietorekisteri perustetaan

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 4/2022)

Hallitus antoi 24.2.2022 eduskunnalle esityksen positiivisesta luottotietorekisteristä, joka hallitusohjelman mukaan otetaan käyttöön hallituskauden aikana. Rekisterin sisältämien tietojen ensisijainen käyttötarkoitus on luotonanto.

Rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi sellaiset luottoja koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä luotonantajien laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi. Luottokelpoisuuden arviointiin tarvittavia tietoja olisivat luottojen perustiedot, korkoa ja muita luottokustannuksia koskevat tiedot, vakuutustiedot ja lyhennystiedot.

Rekisterinpitäjä

Positiivinen luottotietorekisteri on keskitetty valtakunnallinen rekisteri, joka on julkisen vallan ylläpitämä. Viranomaisen rekisteri mahdollistaa sen, että luotonantajat velvoitetaan antamaan tietoja ja että ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseen voidaan kohdistaa viranomaisvalvontaa.

Rekisterinpitäjä olisi Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö. Tietojen ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä valvoisivat Finanssivalvonta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Ilmoitusvelvollisia positiiviseen luottotietorekisteriin olisivat luonnollisille henkilöille luottoa myöntävät tahot laajasti sekä tällaisten luottojen siirronsaajat, esim. perintätoimistot. Ilmoitusvelvollisten laaja joukko mahdollistaisi sen, että Suomessa toimivien rahoitussektorin yritysten luonnollisille henkilöille tarjoamista luotoista saataisiin nykyistä huomattavasti kattavampi kuva. Tämä tehostaisi sekä valvontaviranomaisten toimintaa että yhteiskunnallista päätöksentekoa toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista ja vähentää siitä aiheutuvia ongelmia.

Voimaantulo

Positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.8.2022. Lain täytäntöönpanotoimia varten tarvitaan kuitenkin runsaasti aikaa. Aikaa vaatii esim. tietojärjestelmien valmistuminen ja tiedottaminen.

Lain soveltamisen alkamisaikaa porrastettaisiin. Kuluttajaluottoja koskevia tietoja ilmoitettaisiin rekisteriin 1.2.2024 lähtien ja rekisteri otettaisiin kuluttajaluottojen osalta käyttöön 1.4.2024, josta lähtien näitä luottoja koskevia tietoja luovutettaisiin rekisteristä. Luonnollisen henkilön elinkeinotoimintaa, kuten maataloutta varten myönnettäviä luottoja koskevia tietoja ilmoitettaisiin rekisteriin 1.12.2025 lähtien ja niitä koskevia tietoja luovutettaisiin rekisteristä 1.4.2026 lähtien.

Luottotietolain mukaisiin luottotietorekistereihin, jotka ovat henkilö- ja yritysluottorekisteri, ei tallenneta positiivisia luottotietoja, kuten esim. tietoja henkilön luotoista tai tuloista, vaan vain tiedot maksuhäiriöistä ja niitä täydentävät tiedot (ns. negatiiviset luottotiedot).

Taloudellinen merkitys

Positiivinen luottotietorekisteri tulee todennäköisesti ehkäisemään sellaisten luotonhakijoiden velkaantumista, jotka ovat velkaantuneet useasta eri lähteestä. Näissä tapauksissa se toisi lisäarvoa verrattuna pelkkään negatiiviseen luottotietoon.

Kattavampien luottotietojen saatavuus voi kasvattaa luottojen hinnoittelun asiakaskohtaisia eroja, kun lainanhakijan luottoriskiä voidaan arvioida nykyistä tarkemmin ja luotettavammin. Luotonantajat hinnoittelevat luottoriskin korkeammaksi niiden luotonhakijoiden osalta, joilla on suurempi velkarasite suhteessa tuloihin ja on mahdollista, että heidän osaltaan luoton hinta nousee. Sen sijaan niiden luotonhakijoiden osalta, joiden kokonaisvelkaantuminen suhteessa tuloihin on matala, luoton hinta voi madaltua. Luottotietoraportilta ilmenisivät myös vähintään 60 päivän pituiset maksuviiveet, joita velallinen ei ole hoitanut, sekä luoton eräännyttämistä koskeva tieto. Myös näitä tietoja koskisi luotonantajan ilmoitusvelvollisuus.

Vaikka luonnollisille henkilöille myönnetyistä luotoista saadaan rekisterin myötä nykyistä kattavampi kuva, valvontaviranomaisten toiminnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta rekisteri ei tulisi antamaan täysin kattavaa kuvaa kaikista taloudellisista sitoumuksista, jotka vaikuttavat merkittävästi luonnollisten henkilöiden taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi luonnolliselle henkilölle elinkeinotoimintaa, mm. maataloutta varten myönnettävät luotot saadaan rekisteriin vasta myöhemmin sen jälkeen kun tarvittavat luotonantajien tietojärjestelmämuutokset on saatu toteutetuksi.

Taloyhtiölainaosuudet ovat nousseet kokonaisvelkaantumisen näkökulmasta keskeiseksi tekijäksi. Niistä ei ole vielä olemassa keskitettyä tai hajautettuakaan tietokantaa. Taloyhtiölainaosuuksia koskevien tietojen sisällyttäminen positiiviseen luottotietorekisteriin on riippuvainen huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisestä ja sen aikataulusta.

Suomalainen pankkisektori on kansainvälisesti vertailtuna varsin keskittynyt. Velkaantumista ja luottoriskiä kuvaavat tietovarannot ovat keskittyneet muutamalle toimijalle. Näiden tietojen saaminen laajemmin rahoitussektorin toimijoiden käyttöön voi alentaa alalle tulon esteitä ja mahdollisesti myös lisätä kilpailua. Lisäksi rekisteri vähentää luotonhakijan mahdollisuutta velkaantua eri tahoille luotonantajan tietämättä. Ylivelkaantuminen tapahtuu yleensä vakuudettomien luottojen kautta ja positiivisen luottotietorekisterin hyödyt kohdistuvat erityisesti niihin.

Luotonantajalla olisi oikeus käyttää positiivisesta luottotietorekisteristä saatavia luottotietoraportteja luoton myöntämisessä, luotonhoitokyvyn kannalta olennaisten luottosopimusmuutosten yhteydessä sekä takausten tai pantin antamisen tai hyväksymisen yhteydessä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri