Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Perintöveroesitys viritti perustuslakikeskustelun

Hallitus antoi 6.10.2016 budjettiin liittyvän verolakiesityksen, joka olisi laajentanut yrityksen ja maatalouden jatkajan perintöverohuojennuksen myös alaikäiseen osakeyhtiön osakkeiden perilliseen. Samassa esityksessä hallitus esitti kuolemantapaukseen perustuvan vakuutuskorvauksen osittaisen verovapauden poistamista.

Opposition perustuslakiprovokaatio vei alaikäiseltä huojennuksen

Jos hallituksen esitys olisi toteutunut, yritystoiminnan jatkamisena olisi pidetty myös edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä ja alaikäinen osakeyhtiön osakkeita perivä olisi saanut perintöverohuojennuksen. Esitys sai eduskunnan vihervasemmistolaisen opposition kyseenalaistamaan koko perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen (jatkossa spv-huojennus) perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Oppositio käytti alaikäispykälää keppihevosena saadakseen koko huojennussäännöksen perustuslakivaliokuntaan lausunnolle.

Hallitus piti esitystään perustuslain näkökulmasta ongelmattomana, mutta poisti esityksestä alaikäistä koskevan kohdan, jotta ko. lakiesityksen muut kohdat ja samalla vuoden 2017 valtion talousarvion valmistuminen ei vaarantunut.

Yritystoiminnan ja maatalouden/maa- ja metsätalouden jatkajan spv-huojennusta koskeva säännöstö on ollut voimassa 1.5.1979 lähtien, siis kohta 38 vuotta. Huojennuksen taloudellinen vaikutus jatkajan perintö- tai lahjaveroon perustui käypää arvoa merkittävästi alempiin varallisuusverotusarvoihin. Hallituksen esityksen lähettäminen perustuslakivaliokuntaan ei huojennusta 1970-luvun lopulla säädettäessä noussut edes keskusteluun.

Vanhasen ykköshallitus kasvatti huojennusta 1.1.2004 alkaen 60 prosentilla. Tuolloinkaan ei perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytäminen noussut agendalle. Varallisuusverolaki kumottiin 1.1.2006 alkaen. Tuolloin varallisuusverotusarvoja vastaavat arvostamisperusteet siirrettiin lakiin varojen arvostamisesta verotuksessa (arvostamislaki).

Keväällä 2008 Vanhasen kakkoshallitus antoi eduskunnalle esityksen, jossa huojennusta esitettiin kasvatettavaksi 60 prosentista 80 prosenttiin arvostamislain mukaisesta arvosta. Olin tuolloin sekä valtiovarainvaliokunnan (ja sen verojaoston) että perustuslakivaliokunnan jäsen. Toimin myös Keskustan valiokuntavastaavana perustuslakivaliokunnassa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemisessa asiantuntijat keskittyivät tarkastelemaan huojennussäännöstä yksinomaan siltä osin kuin se koskee yritysten taseisiin sisältyvää tuotannollista toimintaa palvelematonta sijoitusvarallisuutta.

Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteesta voidaan perustuslakivaliokunnassa muodostuneen käytännön mukaan poiketa, jos siihen on hyväksyttävä peruste ja poikkeus on määritelty täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Perintö- ja lahjaverolain muutosesityksestä laaditussa lausuntoluonnoksessa 11.6.2008 todetaan, että yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevalle veronhuojennussääntelylle on painavat yhteiskunnalliset perusteet. Luonnoksen mukaan kyse on viime kädessä siitä, miten täsmällisesti ja tarkkarajaisesti huojennuksen piiriin kuuluva omaisuus pystytään säännöstasolla rajaamaan nimenomaan tuotannollisen toiminnan jatkamista edistävään omaisuuteen.

Lausuntoluonnoksessa todetaan, että laissa on tarkoin lueteltu ne omaisuuserät, jotka maatilaa perittäessä tai lahjoitettaessa kuuluvat veronhuojennuksen piiriin. Muiden yritysten ja osakeyhtiöiden osalta huojennuksen piiriin kuuluvasta omaisuudesta käytetään yksinomaan käsitettä "yritysvarallisuus". Tällainen sääntelytapa jättää lausuntoluonnoksen mukaan mahdollisuuden siihen, että huojennuksen piiriin voi kuulua huomattavastikin sellaista sijoitusvarallisuutta, joka ei liity sukupolvenvaihdoksen kohteena olevan yrityksen aitoon tuotannolliseen toimintaan ja joka voi olla suuruudeltaan varsin huomattavakin yrityksen varsinaista tuotantotoimintaa palvelevaan omaisuuteen verrattuna.

Lausuntoluonnoksessa katsottiin, että käsittelyssä olevat perintö- ja lahjaveroa koskevat lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Luonnoksen mukaan valiokunta piti kuitenkin valtiosääntöoikeudellisesti hyvin tärkeänä, että yritysten taseisiin sisältyvä tuotannollista toimintaa palvelematon sijoitusvarallisuus rajataan joko kokonaan sukupolvenvaihdoksia koskevan veronhuojennuksen ulkopuolelle tai mahdollisuutta tällaisen varallisuuden kuulumiseen huojennuksen piiriin ainakin huomattavasti rajoitetaan.

Lausuntoluonnos jäi luonnokseksi, kun hallitus syksyllä 2008 poisti esityksen. Sillä ei näin ollen ollut vaikutusta lainsäädäntöön. Voidaan mielestäni myös perustellusti olla sitä mieltä, että yritysvarallisuutta on kaikki se omaisuus, joka on kertynyt yrityksessä sen toiminnan tuloksena ja jota omistaja ei ole jakanut itselleen.

Vaatimusta spv-huojennuksen saattamisesta perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi tuskin olisi valtiovarainvaliokunnan verojaostossa tänä syksynä tehty, ellei metsälahjavähennystä koskeva esitys olisi samanaikaisesti ollut perustuslakivaliokunnassa eduskunnan täysistunnon sinne lähettämänä. Myös hallitus oli esityksessään pitänyt suotavana, että metsälahjavähennyksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Verojaoston vihervasemmistolaiset jäsenet alkoivat vaatia myös spv-huojennuksen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten, kun eräs vero-oikeuden professori oli arvioinut metsälahjavähennyksen kyllä läpäisevän perustuslakivaliokunnan, jos spv-huojennuskin täyttää perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen.

Tulilinjalla ei tietenkään ollut perintöverohuojennuksen laajentaminen alaikäiseen osakeyhtiössä, vaan koko huojennussäännös. Tiedossa oli, että perustuslakivaliokunnalla olisi ollut mahdollisuus laajentaa tarkastelu koskemaan koko huojennussäännöstä, jos perintö- ja lahjaverolain muutosesitys olisi sinne lähetetty. Tarkastelu olisi voinut kehkeytyä laajemmaksikin kuin vuonna 2008.

Täysistunnossa 23.11.2016 käytiin pitkä ja kiivas keskustelu, kun hallitus oli päättänyt poistaa alaikäistä koskevan kohdan perintö- ja lahjaverolain muutosesityksestään. Keskustelu oli kuitenkin teatteritaiteen puolella, koska säännöstä, joka olisi avannut mahdollisuuden perustuslakitarkasteluun, ei esityksessä enää ollut. Tappion lopputuloksesta kärsii alaikäinen osakeyhtiön osakkeita perivä yritystoiminnan potentiaalinen jatkaja. KHO:n päätöksen mukaan alaikäinen ei saa huojennusta, koska ei voi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä.

Metsälahjavähennys selvitti perustuslakivaliokunnan rima väpättäen. Sellaisen etujärjestön tai muun tahon, joka ei halua vaarantaa perintö- ja lahjaverolain nykyistä spv-huojennusta, ei jatkossa kannata vaatia parannuksia huojennussäännöksen sisältöön. Perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen tulkinta voi verolakienkin osalta olla ennalta arvaamatonta.

Vakuutuskorvausten perintöverotus

Hallitus esitti 6.10.2016 myös, että osittainen perintöverovapaus, joka koski kuoleman perusteella lähiomaisille ja kuolinpesälle maksettavia vakuutuskorvauksia, poistetaan. Tämäkin esitys oli herättänyt perustuslaillisuuteen kohdistuvia epäilyjä. Tämän johdosta Finanssialan Keskusliitto oli hankkinut asiasta Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen lausunnon. Ojanen kuitenkin piti perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn kannalta riittävänä "jonkinmoista lyhyehköä siirtymäsäännöstä".

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta määritteli ilman perustuslakivaliokunnan myötävaikutusta siirtymäajaksi kohtuussyistä yhden vuoden. Nykyisiä osittaisen verovapauden suovia säännöksiä sovelletaan näin ollen perintöverotuksessa vuoden 2017 loppuun mennessä toteutuvien kuolemantapausten johdosta maksettaviin vakuutuskorvauksiin ja niihin verrattaviin taloudellisiin tukiin. Näin annetaan riittävän reaaliset edellytykset yhtäältä vakuutusyhtiöille tiedottaa ehdotetuista muutoksista ja niiden vaikutuksista vakuutuksenottajille ja toisaalta vakuutuksenottajille mahdollisuus harkita vakuutussopimustensa edunsaajamääräysten muuttamista ehdotetun sääntelyn vaikutusten huomioon ottamiseksi.

Hallitus lievensi kuolemantapauskorvausten osittaisen perintöverovapauden poistamisen kielteisiä vaikutuksia myös korottamalla perintöverotuksen puolisovähennystä 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Nämä muutokset tulevat voimaan jo 1.1.2017. Leskelle voidaan vielä 1.1.2018 lähtien toteutuvissa kuolemantapauksissa maksaa lähes 110 000 euron suuruinen, käytännössä verovapaa vakuutuskorvaus, kun otetaan huomioon perintö- ja lahjaveroasteikon alaraja 20 000 euroa ja puolisovähennys 90 000 euroa.

Selvää on, että leskelle perintöverotuksessa myönnettävä puolisovähennys koskee tapauksia, joissa puolisoilla ei ole rintaperillisiä ja leski on tämän vuoksi perillisasemassa. Se koskee itsestään selvästi myös tapauksia, joissa leski saa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta keskinäisen omistusoikeustestamentin perusteella. Muilta osin valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota säännöksen oikeaan tulkintaan ja selvensi sitä.

Valiokunnan mukaan leskelle perittävän kuoleman johdosta maksettavaan vakuutuskorvaukseen sovelletaan puolisovähennystä myös silloin kun leski ei muutoin ole perillisasemassa. Näin ollen puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään vakuutuskorvauksista ja niihin rinnastettavista eristä. Näin on asian laita silloin, kun leski saa omaisuutta vain avio-oikeuden nojalla ja silloinkin, kun hänellä ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Puolisovähennystä sovelletaan myös silloin, kun puoliso saa hallintaoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen keskinäisen hallintaoikeustestamentin perusteella. Näissä tapauksissahan omaisuus ei ole perintöverotuksen piirissä perintö- ja lahjaverolain nimenomaisen säännöksen mukaan.

Varsinais-Suomen vaalipiiri