Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Osuuskuntaverotuksen pykälät paljastettiin

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 12/2013)

Hallitus on sekoillut ennätysmäisesti osinkoverouudistuksessaan. Se esitteli kevättalven ja syyskesän välisenä aikana kolmekin periaatteellisesti ja taloudellisesti hyvin erilaista osinkoveromallia.

Osuuskunnan jäsenen verotuksessa sekoilu sai uuden muodon. Maaliskuun kehysriihestä sai sellaisen käsityksen, ettei osuuskunnan jäsenen verotukseen olla lainkaan kajoamassa. Hallitus päätti kehysriihessä 21.3.2013 osuuskuntien osalta vain yhteisöverokannan alentamisesta. Tämä merkitsee osuuskunnan tuloveroprosentin alentamista osakeyhtiön tuloveroprosentin alentamista vastaavasti 24,5 prosentista 20 prosenttiin eli 4,5 prosenttiyksiköllä.

Yli puoli vuotta myöhemmin lokakuun puolivälissä, kun hallituksen esityksen olisi budjetin verolakina pitänyt olla jo eduskunnassa, putkahti valtiovarainministeriöstä mm. järjestöille lausuntopyyntö esityksestä, johon sisältyy merkittäviä osuuskunnan jäseneen ja myös osuuskuntaan kohdistuvia veronkiristyspykäliä. Eikö lukumääräisesti miljoonaluokkaan nousevan osuuskuntien jäsenistön verotus olisi ansainnut samanlaisen julkisen yhteiskunnallisen keskustelun kuin osakkeenomistajien verotuskin? Tästähän käytiin keskustelua koko kevät, kesä ja vielä alun syksyäkin. Osuuskuntien jäsenten veromuutoksia valmisteltiin pimennossa.

Uusi 1.1.2014 voimaan tuleva osuuskuntalaki ei edellytä muutoksia osuuskunnan jäsenten verotukseen. Muutostarpeet kumpuavat muualta, luultavasti valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiesten vanhoista kaunoista ja yritysmaailman kilpailijoilta. Mutta poliittinen hallitus ei voi mennä virkamiesten selän taakse. Myöskään osuustoiminnan kilpakumppaneiden ei saa antaa sanella.

Esitysluonnoksen mukaan " Osuuskunnan jäsenyyteen ja jäsenen osuuteen ei yleensä liity yrittäjäriskiä esimerkiksi silloin kun osuuskunta on niin sanottu kuluttajaosuuskunta, joka toimii kaupan alalla tai harjoittaa pankkitoimintaa." Tästä asenteellisesta kannasta tulee väkisinkin mieleen 1990-luvun alkupuoli, jolloin riskit konkretisoituivat Ekan, Hakan ja Kansan kohdalla. Riskin uhreihin kuului myös viljelijöiden Keskusosuusliike Hankkija. Ja tuoreempiakin esimerkkejä toki löytyy Osuuskunta Karjaporttia myöten.

Mitä pykäläluonnokset paljastavat?

KM-lehden viime numerossa julkaistu varoituskirjoitukseni siitä, mitä tuleman pitää, perustui valtiovarainministeriön valmistelumuistiosta tihkuneisiin tietoihin. Nyt ovat käytettävissä 28.10.2013 päättyneellä lyhyellä lausuntokierroksella esiin tulleet pykälät. Pykäläluonnos ei tunne käsitettä osuuspääoman korko, vaan käyttää systemaattisesti käsitettä ylijäämä.

Tuottajaosuuskunnilta nykyinen osuuspääoman koron verovapaa osa 1500 euroa poistettaisiin kokonaan. Kuluttajaosuuskuntia (kuten osuuskaupat ja osuuspankit) sen sijaan koskisi yhteinen 100 euron verovapaa määrä. Maatalouden veronalaiseen tuloon sisältyvä maatalouden tuottajaosuuskunnan jakama osuuspääoman korko verotetaan nykyisin aina verovapaan osan ylittävältä osalta 70-prosenttisesti pääomatulona. Verovapaasta 1500 eurosta osa voi kulua henkilökohtaisen tulon tulolähteen osuuspääoman korkoihin, kuten osuuskaupan, osuuspankin ja Metsäliitto Osuuskunnan korkoihin.

Pykäläesityksen mukaan maatalouden tuottajaosuuskuntien jakama ylijäämä verotettaisiin 70-prosenttisesti maatalouden tulona, jonka pääomatulo-osuus määräytyy maatalouden nettovarallisuuden perusteella lopun ollessa ansiotuloa. Nykyisin maatalouden tuloon sisältyvä osuuspääoman korko on maatalouden nettovarallisuudesta riippumatta aina joko verovapaata tuloa tai pääomatuloa, mikä merkitsee sitä, että osuuksien nettovarallisuusvaikutus nostaa periaatteessa aina muuta maatalouden tuloa kuin osuuspääoman korkoja maatalouden tulon pääomatulo-osuuteen. Jatkossa osuuksien nettovarallisuusvaikutus tarvittaisiin pitkälti ylijäämän pääomatuloksi tekemiseen.

Pykäläluonnoksen mukaan näyttää siltä, että tuottajaosuuskunnan osuuden arvo maatalouden tulon pääomatulo-osuuden perusteena käytettävää maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa määritettäisiin jatkossakin osuuskunnan osuuden matemaattisen arvon perusteella. Tämä merkitsee sitä, että tuottajaosuuskuntien osuudet arvostetaan osuuskunnan verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella, eikä osuusmaksun suuruutta vastaavaksi. Valmistelumuistion perusteella tuli päinvastaiseen käsitykseen. Osuusmaksuista perimättä olevat määrät käsiteltäisiin edelleen maatalouden velkana nettovarallisuutta laskettaessa.

Pykäläluonnoksen mukaan metsätalouden tulona pidettävästä osuuskunnan ylijäämästä 85 prosenttia olisi pääomatuloa ja 15 prosenttia olisi verovapaata tuloa. Tämä vastaisi suoraan julkisesti noteeratun osakeyhtiön osingon verotusta. Muutos kohdistuisi käytännössä vain yhteen yritykseen, Metsäliitto Osuuskuntaan, joka ei ole pörssinoteerattu yritys, kuten eivät osuuskunnat yleensäkään. Olisivatkohan Stora Enso ja UPM-Kymmene olleet asialla? Nykyisin Metsäliitto Osuuskunnan jakamaa osuuspääoman korkoa verotetaan mahdollisen verovapaan osan ylittävältä osalta 70-prosenttisesti pääomatulona.

Elinkeinoverolain mukaan osuuskunnan ostojen ja myyntien perusteella jakama ylijäämän palautus on osuuskunnan verotuksessa vähennyskelpoista. Säännös on ollut voimassa vuosikymmeniä ja se on toiminut varsin hyvin. Se pohjautuu osuustoiminnan perusperiaatteisiin. Esitysluonnoksessa ehdotettu säännöksen poistuminen johtaisi tuottajaosuuskunnissa kahdenkertaiseen verotukseen.

Varsinais-Suomen vaalipiiri