Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Osinkoverouudistus aktivoi verosuunnitteluun

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2013)

Hallitussekstetin lanseeraama yhteisö- ja osinkoverouudistus on vielä vaiheessa ja muutoksille altis. Suunta näyttää kuitenkin selvältä: uudistus on sellainen, että se innostaa verosuunnittelupohdintoihin. Verosuunnittelun mahdollisuudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti.

Myös osa viljelijöistä kokee elävänsä verohelvetissä, suurin osa kylläkin tulojen niukkuushelvetissä. Ansiotulon marginaaliveroprosentti on 70 300 euroa ylittävästä vuosiansiotulosta 55 prosentin tietämillä ja 100 000 euroa ylittävästä vuosiansiosta 57 prosentin tietämillä. Pieni joukko saavuttaa tämän ansiotulotason jo maataloudesta, mutta paljon useammat maatalouden ja palkkatulon yhteisvaikutuksesta.

Suurin viljelijöitä osakeyhtiöittämiseen houkutteleva syy on ensi vuoden alusta toteutuva yhteisöveron lisäalentuminen. Osakeyhtiön 20 %:n tulovero mahdollistaa sen, että loppu 80 % nettotulosta voidaan käyttää velkojen lyhentämiseen. Osakkaiden osakeyhtiön toiminnan hyväksi tekemästä työstä yhtiö voi maksaa vähennyskelpoista palkkaa. Osakeyhtiöittämisen järkevin toteuttamistapa on toimintamuodon muutos. Tällöin säästytään tuloveroseuraamuksilta, mutta merkittävä kompastuskivi on edelleen kiinteistöjen osakeyhtiölle siirtämisestä aiheutuva 4 %:n varainsiirtovero. Toimintamuodon muutossäännös kuitenkin edellyttää kiinteän omaisuuden siirtämistä osakeyhtiölle.

Osinkoverotus listaamattomassa osakeyhtiössä / nettovarallisuuden vaikutus

Lisäytyä verosuunnitteluun tuo, jos osakeyhtiössä on nettovarallisuutta. Nykylain mukaan maksimaalisen nettovarallisuushyödyn saa listaamattomassa osakeyhtiössä noin 667 000 euron osakaskohtaisella nettovarallisuudella: se tuottaa lain mukaisella 9 %:n tuotolla 60 000 euron vuotuisen verovapaan pääomatulo-osingon. Ainoaksi tuloveroksi jää osingonjaon edellytyksenä oleva osakeyhtiön 24,5 %:n yhteisövero.

Ensi vuodesta lähtien maksimaalisen nettovarallisuushyödyn saisi 1 875 000 osakaskohtaisella nettovarallisuudella. Osakkaan verotuksessa 8 %:n tuoton mukaan laskettu 150 000 euron osinko käsiteltäisiin siten, että neljännes (25 %) verotettaisiin pääomatulona ja loppu kolme neljännestä olisi tuloverosta vapaata. Pääomatuloverona verotettava osinko ja verovapaa osinko olisivat toistensa edellytyksenä. Yhteismäärästä menisi 150 000 euroon asti veroa 7,5 % tai 8 % siitä riippuen, verotetaanko pääomatulona verotettavaa osinkoneljännestä 30 %:n vai 32 %:n mukaan. Osakeyhtiön tuloveron ja osinkoveron yhteismäärä olisi 26 % tai 26,4 % myös siitä riippuen, verotetaanko pääomatulona verotettavaa osinkoneljännestä 30 %:n vai 32 %:n mukaan (yhteisövero 20 % + osinkovero 7,5 % tai 8 % x 80 % = 26 / 26,4 %). Uudessa osinkoverotuksessa tilanne heikkenee niillä osakkailla, joiden nettovarallisuus jää alle yhden miljoonan euron.

Osinkoverotus listaamattomassa osakeyhtiössä / ei nettovarallisuutta

Uudessa osinkoveromallissa ei enää tunnettaisi ansiotulo-osinkoa. Uusi osinkoverotus on tämän vuoksi korkeimpia ansiotulon marginaaliveroprosentteja maksaneille houkutteleva silloinkin, kun osakkaalla ei ole nettovarallisuutta. Osakeyhtiön tuloveron ja osinkoveron yhteismäärä jää, vaikka osakaskohtainen nettovarallisuus olisi miinusmerkkinen, 40,4 %:iin tai 41,76 %:iin. Tämä merkitsee huomattavaa verokannustinta esim. tilanteessa, jossa maatalouden tulo muutoin tulisi verotettavaksi ansiotulona palkkatulon päällä 55 %:n tai 57 %:n mukaan. Luonnollisesti vastaava osinkoverotus koskee myös nettovarallisuuden perusteella erityisverosääntelyn piirissä olevan osingon (max. 150 000 euroa) ylittävää osingon osaa.

Listattu osakeyhtiö

Listatun osakeyhtiön osakkaan osinkoverotus kiristyy merkittävästi. Nykylain mukaan listatun yhtiön osingosta on veronalaista pääomatuloa 70 % ja verovapaata tuloa 30 %. Veroprosentti on 21 % tai 22,4 % riippuen siitä, onko osinko 30 %:n vai 32 %:n pääomatuloveron piirissä.

Ensi vuodesta lähtien listatun yhtiön osingosta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Veroprosentti on 25,5 % tai 27,2 % riippuen siitä, onko osinko 30 % vai 32 %:n pääomatuloveron piirissä.

Työtuloa pääomatuloksi

Yhteisö- ja osinkoverouudistus kasvattaa myös puhtaasti omaan työpanokseen perustuvaa osakeyhtiömuotoista yrittäjyyttä entisestäänkin varsinkin, kun jo jonkin aikaa on ollut yleisesti tiedossa, ettei verottaja ehdi penkomaan pienosakeyhtiöitä, eikä käytännössä edes pyri niiden sivuuttamiseen. Verohallinto toteaa vuoden 2012 yhtenäistämisohjeissaan mm., että " myös yhden henkilön esitelmä- ja luentopalkkiot voivat olla osakeyhtiön tuloa toiminnan kattaessa laajemmin koulutus- tai konsulttitoiminnan".

Yhä yleisempiä ovat myös tapaukset, joissa pörssi- tai muun yhtiön palkkalistoilla työsuhteessa oleva ryhtyy tekemään samaa työtehtävää osakeyhtiömuotoisena yrittäjänä. Lisäpotkua verosuunnittelunäkökulmaan tuo, jos henkilö vielä pystyy järjestämään osakeyhtiöönsä heti yritystoiminnan alussa nettovarallisuutta. Ne, jotka eivät pysty, ovat perinteisesti olleet yhteisöveron alentamisen innokkaita kannattajia. Verotuksen jälkeiset voitot voi jättää yhtiöön nettovarallisuutta kerryttämään. Osakeyhtiötä voi käyttää myös säästölippaana, jonka varoilla tehdään sijoituksia, eikä pyritäkään ensisijaisesti osingonjakoon. Haittapuoliin kuuluu, että yrittäjä vastaa itse eläketurvastaan.

Lohdullista on, että virkamiehet eivät vielä voi hoitaa tehtäviään osakeyhtiömuodossa, eivätkä myöskään kansanedustajat ja ministerit.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri