Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Osakeyhtiöittämisen varainsiirtovero poistuu

Valtiovarainministeriö on saanut valmiiksi varainsiirtoverolain muuttamista koskevan hallituksen esitysluonnoksen, jolla on tarkoitus toteuttaa hallitusohjelman mukainen osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus yritysmuodon muutoksessa. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2017 ja se liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Lain muutos tulisi voimaan 1.1.2018.

Esitysluonnos on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy 15.8.2017. Esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia muutettavaksi siten, ettei varainsiirtoveroa tarvitse maksaa tuloverolain 24 §:n mukaisessa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa toimintaa jatkamaan osakeyhtiön. Verovapaus koskisi sekä kiinteää omaisuutta että arvopaperiomaisuutta. Varojen ja velkojen tulee siirtyä sellaisenaan osakeyhtiöön. Myöskään omistussuhteet eivät saa muuttua.

Voimassa oleva laki

Varainsiirtoveroa suoritetaan kiinteistön ja arvopaperin kaupasta. Verovelvollinen on ostaja. Veron peruste on yleensä kauppahinta tai muu vastike. Se voi olla myös muu suoritus tai suoritusvelvoite, joka on luovutussopimuksen ehtona. Kiinteistöyhtiön (esim. asunto-osakeyhtiö) ollessa kyseessä varainsiirtoveron perusteeseen luetaan myös osakkeisiin kohdistuva yhtiölaina.

Varainsiirtoverokanta kiinteistön luovutuksesta on 4 % ja arvopaperin luovutuksesta 1,6 %. Verokanta on kuitenkin 2 %, jos luovutuksen kohteena on kiinteistöyhtiö, kuten asunto-osakeyhtiö.

Varainsiirtoverolaissa on nimenomaisesti säädetty yhteisömuodon muutosten varainsiirtoverovapaudesta. Myös henkilöyhtiöitä, joita ovat avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, pidetään osakeyhtiöiden ja osuuskuntien ohella varainsiirtoverotuksessa yhteisöinä. Siten henkilöyhtiön muutos osakeyhtiöksi on nykyisin varainsiirtoverosta vapaa.

Jos kysymys on sen sijaan toimintamuodon muutoksesta, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee, toimintamuodon muutosta käsitellään varainsiirtoverotuksessa luovutuksena. Varainsiirtovero lasketaan omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä. Käytännössä esim. maatalousmaan ja metsän käypänä arvona käytetään Verohallinnon vuotuisen ohjeen mukaisia perintö- ja lahjaverotuksen käypiä arvoja. Tähän varainsiirtoveron suorittamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, soveltuuko luovutukseen tuloverolain 24 §:n mukainen toimintamuodon muutosta koskeva sääntely, jonka noudattaminen kylläkin vapauttaa toimintamuodon muutoksen tuloveroseuraamuksista.

Oman asunnon siirtäminen osakeyhtiölle ei ole järkevää, koska asunnosta olisi maksettava peitellyn osingonjaon verotuksen välttämiseksi osakeyhtiölle käyvän vuokratason mukaista vuokraa tai asunnossa asuvan osakkaan olisi maksettava siitä luontoisetuna verotettavan asuntoedun vero.

Muutos ja sen vaikutukset

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on Suomessa noin 700. Osakeyhtiömuotoon siirtyminen on vähitellen kiihtynyt tuloverotuksesta johtuvista syistä. Osakeyhtiöittämisen edut koskevat sellaisia hyvin kannattavia ja/tai sivutoimisia maatiloja, joissa merkittävä osuus tulosta verotetaan ansiotulon ankarilla rajaveroasteilla.

Varainsiirtoverokohtelua koskevan hallitusohjelmakirjauksen johdosta osakeyhtiöittämisten toteuttamista on lykätty. Selvää on, että varainsiirtoverokustannuksen poistuminen lisää maatalouden yhtiöittämisiä vuoden 2018 alusta lähtien.

Osakeyhtiön tuloa verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla. Tämä mahdollistaa luonnollisena henkilönä toimimista tehokkaammin yhtiön investointeja varten otettujen velkojen maksamisen tulorahoituksella, ääritapauksessa jopa 80 %:n suuruisella verotettavan tulon osuudella. Yhtiön jakamista osingoista 25 % verotetaan pääomatulona, jos osinkoa jaetaan korkeintaan 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja omistaja saa näitä osinkoja kaikista listaamattomista yhtiöistä (joissa on omistajana) enintään 150 000 euroa vuodessa. Muu osa em. rajoissa jaetusta osingosta on verovapaata tuloa. Osakeyhtiön maksaman yhteisöveron ja osingosta maksetun veron yhteismääräksi muodostuu näin noin 26 %. Verotusta voi optimoida myös maksamalla omistajille ansiotulona verotettavaa palkkaa.

Osakeyhtiössä omistaja voi itse määrittää, milloin osinko tai palkka nostetaan yhtiöstä. Luonnollisten henkilöiden maataloudessa tulot verotetaan kassaperiaatteen mukaan niiden kertyessä.

Luonnollisten henkilöiden maatalouden tulosta tehdään ensin viiden prosentin yrittäjävähennys, jonka seurauksena tulosta 95 prosenttia verotetaan. Pääomatuloa tästä tulosta on korkeintaan 20 prosenttia vastaava tuotto maatalouden nettovarallisuudesta, jota voivat lisätä verovuonna maksetut maatalouden palkat. Kun pääomatulon verokanta on tulon määrästä riippuen 30 tai 34 prosenttia, muodostuu pääomatulosta menevän veron rajaveroasteeksi 28,5 tai 32,3 prosenttia. Tämän ylittävä osuus verotetaan ansiotulona progressiivisella veroasteikolla, jolloin korkein rajaveroaste on kunnasta ja seurakunnasta riippuen jopa 60 %:n luokkaa. Maatalouden ansiotulon rajaveroaste voi muodostua korkeaksi, kun maatalous on hyvin kannattavaa tai kun maatalouden harjoittajalla on palkkatuloja.

Osakeyhtiössä maatalousmaan todellisen hankintamenon käyttö varojen arvostamislain mukaisen verotusarvon sijaan johtaa olennaisesti korkeampaan nettovarallisuuteen (ja osakkeen matemaattiseen arvoon) tapauksissa, joissa osakeyhtiöittäjä on ostanut maatalousmaata korkealla kauppahinnalla. Jos maatalousmaa sen sijaan on tullut osakeyhtiöittäjän omistukseen siten, että siihen on sovellettu perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta, käytetään osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa matalaa huojennettua perintö- tai lahjaverotusarvoa.

Esitysluonnoksen mukaan myös metsä voitaisiin 1.1.2018 alkaen siirtää osakeyhtiöön varainsiirtoverotta. Tämän mahdollisuuden käyttöä estää kuitenkin se, ettei osakeyhtiö saa tehdä metsävähennystä. Tämä seikka pitää yhteismetsän edullisimpana metsätalouden yritysmuotona. Aika olisi kuitenkin mielestäni kypsä siihen, että oikeus metsävähennykseen ulotettaisiin myös osakeyhtiöihin.

Maatalouden osakeyhtiöittämisen yhteydessä metsä kuitenkin voidaan siirtää samassa toimintamuodon muutoksessa osakkeen matemaattista arvoa kasvattamaan, jos verovelvollisen jo omistamaa metsää ei koske metsävähennys. Sama pätee myös pelkän metsätalouden osakeyhtiöittämiseen. Mahdollinen uusi hankittava metsä voidaan ostaa luonnollisena henkilönä.

Esimerkki 1: Varsinais-Suomessa sijaitsevan tilan peltopinta-ala on 150 ha, pellon käypä arvo Verohallinnon ohjeen mukaan 10 800 euroa/ha, ja tilalla olevien tuotantorakennusten arvo 1 000 000 euroa. Varainsiirtovero pellosta on 63 000 euroa ja tuotantorakennusten osalta 40 000 euroa, eli yhteensä 103 000 euroa.

Esimerkki 2:
Hallituksen esitysluonnoksessa on verrattu verotuksen eroja harjoitettaessa maataloutta luonnollisena henkilönä ja harjoitettaessa maataloutta osakeyhtiömuotoisena. Tulotasona käytetty 200 000 euroa on tällaisessa vertailussa asianmukainen. Esimerkki kuvaa karkeasti osakeyhtiömuodon tarjoamia etuja.

(esimerkki erillisessä Excel-taulukossa)

Varsinais-Suomen vaalipiiri