Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Onko Makeralla tulevaisuutta?

(Julkaistu Käytännön Maamies-lehden numerossa 13/2011)

Taloudellisen tilanteen epävarmuus ja maatalouden huonontunut kannattavuus ovat näkyneet Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) myönnettyjen investointitukien kappalemäärässä. Myönnetyn tuen kokonaismäärä ei euroina ole kuitenkaan juurikaan vähentynyt, koska investointihankkeiden koko on suurentunut. Makeran merkitys rahoituskanavana uhkaa pienentyä merkittävästi kuluvan eduskuntakauden lopulla, ellei valtio siirrä budjetin kautta lisävaroja Makeraan.

Makera on ns. budjetin ulkopuolinen rahasto. Makeran oma, pääosin valtionlainojen (saldo vuoden 2011 alussa noin 286 milj. euroa) lyhennyksistä ja koroista johtuva oma tulokertymä on supistuva ja rahaston tase pienentyy vuosi vuodelta. Rahasto saa jonkin verran tuloja myös EU:lta. Makeran vähitellen heikentyvää rahoitustilannetta ovat helpottaneet siirrot valtion talousarviosta. Vuosien 2005-2011 talousarvioissa ja lisätalousarvioissa rahastoon on siirretty yhteensä noin 313,5 milj. euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen ei sisälly siirtoa Makeraan.

Makeran vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan Makeran vuoden 2010 tulokertymän, 238,67 milj. euroa, suurin erä oli edellisvuodelta siirtyneet kassavarat, joiden osuus oli 44 %. Valtionlainojen lyhennysten ja korkojen osuus tulokertymästä oli 67,80 miljoonaa euroa (29 %), valtion talousarviosta tehdyn siirron 38,94 milj. euroa (16 %) ja EU:lta saadut tulot 22,05 milj. euroa (9 %).

Makeran euromääräisesti merkittävimpiä tuen kohteita ovat viime vuosina olleet lypsykarjanavetoiden rakentaminen, nuorten viljelijöiden aloitustuki ja puutarha- ja kasvihuonetalouden investoinnit (ks. taulukko 1 Makeran rahoituksen kohdistumisesta). Näihin saadaan myös EU:n osarahoitus.

Nykyinen rahoitustuki jakautuu Makerasta myönnettäviin investointi- ja aloitustukeen sekä valtion budjetin kautta pankkien myöntämille korkotukilainoille annettavaan laina-asiakkaan maksamaa korkoa alentavaan korkotukeen. Viime vuosina, kun yleinen luottojen korkotaso on ollut suhteellisen alhainen, korkotuki on ollut lähinnä pankkitukea.

Hallitusohjelma uhkaava

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa "Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera-rahoitusjärjestelmä) toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Samalla selvitetään nykyisen avustuspainotteisen tukijärjestelmän vaikutukset maatalouden kustannuksiin ja pyritään hillitsemään rakentamisen kustannuskehitystä. Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan."

Hallitusohjelman teksti vaikuttaa jossain määrin uhkaavalta investointiavustusten jatkuvuuden näkökulmasta. Käytännössä investointien toteuttamista ovat ratkaisevasti edistäneet juuri investointiavustukset Makerasta.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa 28.10.2011 valtiovarainvaliokunnalle vuosien 2012-2015 valtiontalouden kehyksistä antamassaan lausunnossa, että nykytasoinen noin 100 milj. euron vuotuinen varojen käyttö Makerasta on alustavien laskelmien mukaan mahdollista vuosina 2012-2014, mutta vuosina 2015 ja 2016 varoja voidaan käyttää vain noin puolet nykytason mukaisesta menekistä eli noin 50 milj. euroa. Vuonna 2014 alkavana EU:n uutena rahoituskautena saatavasta EU:n osarahoituksesta ei vielä ole tietoa.

Vuotta 2012 koskevat neuvottelut kesken

Maatilan investointituen kohdentamisesta vuonna 2012 tullaan antamaan perinteiseen tapaan valtioneuvoston asetus. Asiasta käytävät kansallisen tuen neuvottelut valtion ja tuottajajärjestöjen välillä ovat kuitenkin tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Ensi vuoden tukikohteet ja tukitasot vastannevat pääosin vuotta 2011 (ks. taulukko 1).

Maitokiintiöjärjestelmä päättyy 1.4.2015. Vuoden 2010 ja tätä aiempien asetusten mukaan investointitukipäätöksessä edellytetty maitokiintiö oli hankittava viimeistään vuoden kuluttua tuen myöntämisestä. Vuoden 2011 asetuksen mukaan päätöksessä edellytetty maitokiintiö oli hankittava viimeistään 31.3.2015. Nyt harkitaan maitokiintiön hankintavaatimuksen poistamista investointituen ehdoista.

Kanatalouden investointitukea on voitu myöntää, kun kanojen perinteiset häkit korvataan säännösten edellyttämillä virikehäkeillä tai kun kananmunien tuotantotapaa muutetaan häkkikanalasta säännösten edellyttämäksi kerrosritilä- tai lattiakanalaksi. Siirtymäaika virikehäkkeihin päättyy vuoden 2011 lopussa. Myöskään tuotantokapasiteettia lisäävät investoinnit eivät kilpailutilanteen vuoksi ole alalla suotavia. Näistä syistä kanatalouteen ei myönnettäne investointitukea vuonna 2012.

Sika- ja siipikarjatalouden uudisrakentamis- ja laajentamisinvestointeihin myönnettäneen investointitukea vuosina 2012-2013 vastaavin ehdoin kuin vuosina 2010-2011. Vuosille 2012-2013 asetettaneen uusi 33 000 lisäeläinpaikan kiintiö, joka siis on täsmälleen vuosien 2010-2011 lisäeläinpaikkakiintiön suuruinen.

Hakuaikakäytäntöä on tarkoitus jatkaa. Ensimmäinen hakuaika alkanee asetuksen voimaantulopäivänä ja päättynee 20.1.2012. Muita hakuaikoja olisi edellisvuosien tapaan kolme. Edellisen hakuajan päättymisen ja uuden hakuajan alkamisen väliin jäisi parin viikon tauko.

Nuoren viljelijän aloitustukea ja elinkeinosuunnitelman teettämistukea hakuajat eivät koskisi, vaan niitä saisi edelleen hakea jatkuvasti. Sama jatkuva hakumahdollisuus koskee asuntorakentamisen ja rakennetun maatalouskiinteistön hankinnan korkotukilainaa.

Taulukko 1. Eräiden rakennetukikohteiden Makerasta myönnetyt avustukset vuosina 2008-2010.

1) Tuotantorakennuksilla tarkoitetaan tässä kuivureita, tuotevarastoja ja lämpökeskuksia.

2) Muissa avustuksissa ovat mukana myös lypsy- ja lihakarjanavetoiden, lampoloiden, hevostalouden ja puutarhatalouden investointitukien lisätuet (maksetaan vuoden kuluttua varsinaisen avustuksen maksamisen jälkeen) kappalemäärinä - kyseisten tukien eurot on kirjattu mukaan ko. tukien kohdille. Kappalemääräisesti merkittäviä muita avustuksia ovat turkistarhataloutta koskevat rakentamisinvestoinnit, eläinten hyvinvointia koskevat irtaimistohankinnat, poro- ja luontaiselinkeinotalouden sekä paliskuntien investointiavustukset ja työympäristön parantamista koskevat investointiavustukset.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri