Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Monialainen maakunta ei saanut parlamentaarista kannatusta

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 2/2021)

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisen selvitystyön ohjausryhmä jätti selvityksensä valtiovarainministeriölle 12.1.2021. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Aki Lindén. Ohjausryhmässä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Ohjausryhmän toimikausi oli 11.6.-31.12.2020.

Esittelin sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen uudelleen järjestämistä koskevan hallituksen esitysluonnoksen Käytännön Maamies -lehden numerossa 7/2020. Esitys oli tuolloin lähtenyt lausuntokierrokselle mm. kuntiin.

Kunnille jäi esitysluonnoksen mukaan edelleen esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus, kaavoitus (asema- ja yleiskaava), rakennusvalvonta, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalvelut, elinkeinopolitiikka, ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Esitykseen tehtiin muutoksia lausuntokierroksen jälkeen, mutta sen pääpiirteet säilyivät. Hallitus antoi yli 1600-sivuisen uudistuspaketin eduskunnalle 8.12.2020. Huomiota herättävin muutos oli sote-maakunnan nimen muuttuminen hyvinvointialueeksi. Tavoitteena on, että lainsäädäntöprosessi saataisiin päätökseen kesäkuun 2021 loppuun mennessä. Aikataulu on verrattain tiukka esityksen laajuus ja yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen.

Ratkaiseva asema on eduskunnan perustuslakivaliokunnalla, joka lausunnossaan joutuu ottamaan kantaa mm. Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin erillisratkaisuun samoin kuin eräiden kuntien jo aiemmin toteuttamiin pitkäaikaisiin toimintojen ulkoistamisiin yksityisille toimijoille. Lopullisen mietinnön laatii eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Ensimmäiset aluevaalit on tarkoitus järjestää tammikuun lopulla v. 2022 ja sen jälkeen kuntavaalien yhteydessä. Näissä vaaleissa valitaan aluevaltuustot. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Lindénin ohjausryhmän tavoitteena oli selvittää, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin hallituksen jo esittämien tehtävien lisäksi siirtää kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Ohjausryhmä muodosti eri vaihtoehtojen havainnollistamiseksi kolme skenaariota.

Hyvinvointialue-skenaario

Hyvinvointialue-skenaario rakentuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien ympäristöterveydenhuollon tehtävien varaan. Ohjausryhmä ehdottaa, että kuntien hoitamat ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirretään hyvinvointialueille 1.1.2026.

Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvilla eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävillä ei käytännön työssä ole tiivistä liityntää sote-tehtäviin. Myös terveydensuojelulla ja tupakkavalvonnalla on päivittäisessä toiminnassa kiinteämpi yhteys muihin kunnan nykyisiin tehtäviin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ympäristöterveydenhuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on kuitenkin keskeistä tietyissä valmius- ja varautumistehtävissä.

Sote- ja aluekehittämismaakunta-skenaario

Tämä skenaario tarkoittaisi ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämisen lisäksi maakuntien liittojen lakisääteisten tehtävien sekä valtion hoitamien julkisen henkilöliikenteen järjestämistehtävien siirtämistä hyvinvointialueelle.

Maakuntien liitoilla on kaksi lakisääteistä tehtävää: aluekehittäminen ja maakuntakaavoitus.

Aluekehittämisen tehtäviin kuuluvat mm. maakunnan yleinen kehittäminen, EU:n alue- ja rakennepolitiikan välittävän toimielimen tehtävät, elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen, liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteensovittaminen, koulutustarpeiden ennakointi, kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen, alueellisten liikuntaneuvostojen asettaminen, yhteispalvelun edistäminen sekä näihin tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat.

Maakuntien liittojen alueiden käytön suunnittelutehtäviin kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaavoitus. Maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta ja kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava on ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja muuttamiselle.

Vaikka alueellinen edunvalvonta ei olekaan maakuntien liittojen lakisääteinen tehtävä, on ilmeistä, että myös tämä rooli siirtyisi maakuntien liitoilta sote- ja aluekehittämismaakunnan hoidettavaksi.

Sote- ja aluekehittämismaakunta-skenaario sai parlamentaarisessa ohjausryhmässä laajaa, joskaan ei enemmistön kannatusta.

Monialainen maakunta-skenaario

Tämä skenaario toisi maakuntien tehtäviksi merkittävän määrän valtion tehtäviä mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilta. Tulilinjalla olisivat elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) sekä aluehallintovirastot (avit).

Monialainen maakunta-skenaario ei saavuttanut parlamentaarisessa ohjausryhmässä riittävää kannatusta. Vain ohjausryhmän kaksi jäsentä, Keskustan kansanedustajat Markus Lohi ja Petri Honkonen katsoivat eriävässä mielipiteessään, että tavoitteena tulisi olla laaja aluekehitysmaakunta, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen lisäksi kuntia suuremmille itsehallintoalueille siirrettäisiin nykyiset maakunnan liittojen tehtävät ja ELY-keskusten aluekehittämiseen liittyvät tehtävät laajasti ajateltuna.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri