Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Mitä uutta CAP-uudistus tuo vuosiin 2023-2027

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2022)

Hallitus hyväksyi Suomen CAP-suunnitelmaesityksen 16.12.2021. Tätä edelsi suunnitelmaluonnoksen sisällöstä 2.7.-10.9.2021 järjestetty laaja lausuntokierros. Lausuntoja kertyi yli 360 ja ne johtivat eräisiin muutoksiin.

Vuoden 2022 alkupuoliskolla Suomi käy neuvottelut EU:n komission kanssa suunnitelman hyväksymisestä. Komissiolla on kuuden kuukauden määräaika suunnitelman käsittelyyn. CAP-suunnitelmaan liittyvät lakiesitykset tulevat lausuntokierrokselle kesään mennessä ja ne annetaan eduskunnalle syksyllä 2022. CAP-kokonaisuuden lait tulevat voimaan 1.1.2023. Vuonna 2022 käytetään vielä edellisen rahoituskauden tukiperusteita.

Käytettävissä oleva CAP:n EU-rahoitus on vuosina 2021-2027 noin kuusi prosenttia suurempi kuin vuosina 2014-2020. Tilakohtainen tukikatto vältettiin. Turvemaiden viljelyä ei rajoiteta. Kansallinen rahoitus ei sisälly CAP-suunnitelmaan.

Selvää on, että tukien kasvu ei riitä korvaamaan tapahtunutta kustannusten nousua, saati antamaan viljelijälle tulonlisää. On helppoa yhtyä ministeri Lepän usein täysistuntosalissakin toistamaan vaatimukseen siitä, että maatalouteen on saatava lisää rahaa markkinoilta myyntituottoina. Tämä on kuitenkin valitettavasti asia, joka ei ole poliitikkojen vallassa.

Ensivaikutelma on, että maatalouden tukisäännökset eivät rahoituskaudella 2023-2027 ainakaan yksinkertaistu. Olen aina pitänyt outona tukisäännösten jopa sen määräistä mutkikkuutta, että viljelijät yleisesti joutuvat turvautumaan konsulttiapuun tukihakemuksen laadinnassa. Kysymyshän on kuitenkin aivan tavallisten ihmisten elinkeinoon ja toimeentuloon liittyvästä lainsäädännöstä.

Merkittävin yksinkertaistava toimenpide uudistuksessa on tilatukioikeuksien lakkauttaminen 31.12.2022. Tilatukioikeuksista on aiheutunut lähinnä byrokratiaa, jota on aiheuttanut mm. tukioikeuksien siirtäminen, jonka edellytetään tapahtuvan erillisellä sitä varten laaditulla lomakkeella. Esimerkiksi kauppa- tai muuhun luovutuskirjaan sisällytetty lauseke tukioikeuden siirtymisestä ei ole byrokratialle riittänyt. Myös pinta-alojen digitointi on pinta-alan siinä pienentyessä voinut johtaa tilatukioikeuksien menetykseen, vaikka taas seuraavassa digitoinnissa pinta-ala on vastaavasti kasvanut, eikä tilalla ole koko aikana todellisuudessa tapahtunut minkäänlaisia pinta-alamuutoksia suuntaan tai toiseen.

Kokonaan EU:n varoista suorina tukina maksettaviin tukiin on tulossa ns. ekojärjestelmä, jonka tavoitteena on edistää ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Se korvaisi nykyisen viherryttämistuen. Suomessa ekojärjestelmään varataan noin 16,5 prosenttia suorien tukien kokonaismäärästä. Suomessa ekojärjestelmän vaatimukset hoidetaan niin, että ympäristökorvauksesta siirretään siihen talviaikainen kasvipeitteisyys, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit (maisema- ja riistapellot).

Ympäristökorvauksen ympäristösitoumus koostuu vuosina 2023-2027 pakollisesta tilakohtaisesta toimenpiteestä ja vapaaehtoisista lohkokohtaisista toimenpiteistä.

Pakollisen tilakohtaisen toimenpiteen yhteiseen osioon sisältyvät lohkomuistiinpanojen laatiminen, viljavuustutkimuksen tekeminen ja maatilan ilmasto- ja ympäristösuunnitelman laatiminen viiden vuoden ympäristösitoumuskauden kolmannen vuoden loppuun mennessä. Pakollisen tilakohtaisen toimenpiteen valinnainen osio sisältää seitsemän vaihtoehtoa, joista vuosittain on valittava kaksi. Näitä vielä osin täsmentämättömiä vaihtoehtoja ovat ilmasto-ympäristökoulutus, monimuotoisuuskaistat, maaperäanalyysi, lannan käsittely ja biokaasunurmi, pölyttäjien ravintokasvit, täsmäviljelyteknologia ja kasvintuhoojien ja -tautien seuranta.

Vapaaehtoiset lohkokohtaiset toimenpiteet koskevat maanparannus- ja saneerauskasvien viljelyä, kerääjäkasvien viljelyä, kiertotalouden edistämistä, suojavyöhykkeitä, turvepeltojen nurmia, valumavesien hallintaa, puutarhakasvien vaihtoehtoista kasvinsuojelua ja lintupeltoja.

Syyskyntöä ei olla kieltämässä. Tilan peltoalasta 30 prosenttia pitää kuitenkin olla talviaikaan kasvipeitteistä. Tilan 30 prosenttia ylittävän pinta-alan saisi kyntää. Kevytmuokkaus täyttäisi kasvipeitteisyyden vaatimuksen.

EU edellyttää kaikilta jäsenvaltioilta uudelleenjakotuen käyttöönottoa. Tällä siirretään tukea suurilta tiloilta pienille ja keskikokoisille tiloille ja sen tulisi olla EU:n vaatimuksen mukaan 10 prosenttia EU:n kokonaan rahoittamista suorista tuista. Suomi kuitenkin aikoo käyttää tähän uudelleenjakotukeen vain kolme prosenttia ko. tuista. Perusteena tähän on, että suomalaisessa tilarakenteessa ja tukikokonaisuudessa tukien tasaamisen tarve on melko vähäinen. Uudelleenjakotuki olisi Suomen CAP-suunnitelmaesityksen mukaan noin 11 euroa hehtaarilta ja sen saisivat kaikki tilat enintään 50 hehtaarin peltoalalle. Uudelleenjakotuki alentaa perustulotuen määrää noin seitsemän euroa hehtaarilta.

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus poistuu vuodesta 2023 lähtien. Se on ollut omiaan osaltaan vääristämään kilpailua peltomarkkinoilla. Kotieläintilojen rahoitusta ohjataan nykyistä enemmän aktiiviseen eläintuotantoon. Eläinten hyvinvointikorvauksen ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoitusta vahvistetaan.

Luonnonmukaisessa tuotannossa sallitaan edelleen rinnakkain luonnonmukainen kasvintuotanto ja tavanmukainen kotieläintuotanto. Luonnonmukaisen tuotannon kotieläinkorotuksen edellyttämä eläintiheys on vuodesta 2023 lähtien 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohden, kun se nykyisin on 0,3.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri