Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Millä Suomi nousuun?

Suomi on toteuttanut viime vuosina ennennäkemättömän budjettielvytyksen. Olemme jatkuvassa velka- ja verokierteessä. Kasvu ei näytä alkavan. Sattumako meidät pelastaa? Riittääkö aika? Alammeko kohta nauttia euroalueen yhteisvastuusta?

Rakenteelliset uudistukset on tehtävä, mutta ne eivät auta tähän hätään. Eläkeuudistus on järjestelmän rahoittamiseksi välttämätön, kun elinikä pitenee ja yhä useampi meistä elää satavuotiaaksi. Sosiaali- terveydenhuollon uudistus tähtää palvelujen varmistamiseen tehostamalla niiden järjestämistä. Julkisen sektorin koko on sopeutettava yksityisen sektorin kantokykyyn. Työelämää uudistettaessa myös pk-yrittäjien näkökulma on otettava huomioon.

Euron loputtoman kriisin tuskissa kamppaileva Euroopan keskuspankki (EKP) on toimissaan jo jonkin aikaa liikkunut kokeellisella puolella. Korkojen alasajo on ollut huimaa ja nyt ohjauskorko on jo lähellä nollaa. Tämä ei ole auttanut, eikä EKP:n jo pari vuotta sitten julkistama näkymä siitä, että matalien korkojen tilanne jatkuu pitkään. Myöskään EKP:n toiminta valtion velkakirjojen jälkimarkkinoilla ei auttane.

EKP:n keinot alkavat olla käytetyt. Nyt on jo turvauduttu suoraan lainanantoon liikepankeille, mikä ei kuulu keskuspankin normaaliin toimenpidevalikoimaan. Seuraava askel olisi suora riskinotto yritysten ja yksityishenkilöiden luotoista. Viimeinen, käytännössä mahdoton vaihtoehto, on jo 1930-luvun laman yhteydessä tieteellisissä ajatuskokeissa esillä ollut ns. helikopteriraha, joka merkitsisi sitä, että keskuspankki siirtäisi jokaisen euroalueen kansalaisen tilille esim. 1000 euroa. Tästä on käytetty myös manna from heaven eli mannaa taivaasta -termiä. Rahan paneminen tileille siirtyisi jollakin aikavälillä suoraan hintatasoon sitä mukaa kuin ihmiset tuon rahan käyttäisivät.

Kysyntä heikkenee nyt läpi linjan. Deflaation vaara on ilmeinen, jos ihmiset alkavat uskoa hintojen jatkuvaan alentumiseen ja lykkäävät tämän takia hankintojaan. Tällöin myös riski kasvaa, kun vakuuksien arvo alenee ja pankki vaatii lisää vakuuksia. Matalat korotkaan eivät tässä vyörytyksessä auta. Vaikka luotonsaaja pystyy hoitamaan korot, vakuuksien arvon lasku voi vaikuttaa dramaattisesti. Edessä voi olla Japanin kaltainen kansantalouden taaperrus, joka siellä on jatkunut jo neljännesvuosisadan.

Vaikka tilanne on vaikea, pessimismi ei kuitenkaan saa vallata jalansijaa, vaan niiden, joilla on mahdollisuus, tulee avata lompakkonsa ja tehdä kulutus- ja investointipäätöksiä. Kansalaisten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että omat hankinnat suorastaan vanhanaikaisella tavalla painottuvat suomalaisiin tuotteisiin.

Jos olemme pessimistejä ja jäämme panttaamaan ostopäätöksiämme, kansantalouden suunta on varmasti alaspäin. Edessä on vuorenvarma sukellus. Jos uskallamme edes vähän katsoa positiivisesti eteenpäin, hyvä kehitys toteuttaa itsensä.

Yksi asia on varma: talouskasvu alkaa taas jossain vaiheessa. Sen takeena ovat globaali väestönkasvu ja teknologinen kehitys. Tämä on historiallinen totuus.

Varsinais-Suomen vaalipiiri