Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Mikä on Suomen talouden iso kuva

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 2/2022)

Talouspolitiikan arviointineuvosto on 26.1.2022 julkaissut 114-sivuisen raportin, jossa se keskittyy julkisen talouden kestävyyteen, työllisyyspolitiikkaan ja taloudelliseen kasvuun.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin valtioneuvoston asetuksella tammikuussa 2014 tuottamaan riippumattomia arvioita harjoitetusta talouspolitiikasta. Neuvoston jäsenet, jotka ovat yliopistojen professoreja, nimittää maan hallitus.

Talouden viimeaikainen kehitys

Maailmantalous toipui vuonna 2021 eritahtisesti. Tämä johti tarjonnan häiriöihin. Finanssi- ja rahapoliittinen elvytys vahvisti samanaikaisesti kysynnän voimakasta palautumista. Seuraukset näkyvät korkeampana inflaationa.

Suomen talous on toipunut kriisistä nopeasti. Kriisin aikana kotitalouksien tulot pysyivät suurelta osin ennallaan sosiaaliturvan automaattisen nousun ja hallituksen suorien tukitoimien ansiosta. Talous on todennäköisesti palaamassa vuonna 2019 ennustetulle kasvu-uralle. Alhaisesta talouden aktiviteetista vuosina 2020-2021 kertynyt hyvinvointitappio ei kuitenkaan tule nykyisten ennusteiden valossa katetuksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvaneesta velkatasosta jää yksi kriisin negatiivinen perintö.

Työllisyys on palannut kriisiä edeltävälle tasolle. Vuonna 2021 työvoima on kasvanut, mutta avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut vielä nopeammin. Avoimien työpaikkojen luku voi olla jonkin verran liioiteltu mahdollisen kaksinkertaisen laskennan vuoksi, kun samoista työmahdollisuuksista ilmoitellaan useilla eri alueilla. Työmarkkinoiden kohtaannossa on kuitenkin ongelmia.

Työttömyys ei ole alentunut kriisiä edeltävälle tasolle, vaikkakin sen kehitys on ollut laskeva. Kriisin negatiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia voi syntyä pitkäaikaistyöttömyydestä, erityisesti nuorten keskuudessa. Myös kriisin mahdolliset kielteiset vaikutukset fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä vajeet oppimistuloksissa voivat näkyä taloudessa pitkään.

Työllisyyspolitiikka

Arviointineuvosto toteaa, että työllisyyden lisäämistä voidaan tavoitella monesta eri syystä, kuten sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan tai yleisen hyvinvoinnin parantamisen vuoksi. Selvää joka tapauksessa on, että korkea työttömyys rasittaa kansantaloutta ja tuottaa sosiaalisia kustannuksia. Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan uusia politiikkatoimia.

Arviointineuvosto sanoo, että yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä joudutaan tekemään valintoja, esimerkiksi vaihtoehtoisesti joko huolehtimaan työttömien tulotasosta tai lyhentämään työttömyysjaksojen keskipituutta. Oikean tasapainon löytäminen tavoitteiden välillä riippuu yhteiskunnallisista mieltymyksistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä korkeamman työllisyysasteen saavuttamisesta julkiselle taloudelle aiheutuviin kustannuksiin.

Finanssipolitiikan viritys

Näkymät vuodelle 2022 näyttävät suhteellisen lupaavilta. Finanssipolitiikan viritys tukee edelleen kokonaiskysyntää. Mahdollisuus odotettua heikompaan talouskehitykseen ja tarve lieventää kriisin aikana kertyneitä vahinkoja voivat kuitenkin perustella talouden toipumista tukevaa finanssipolitiikan viritystä. Arviointineuvoston mukaan olisi silti hyödyllistä, jos hallitus perustelisi syyt löysähkölle finanssipoliittiselle linjalleen selkeästi.

Suomen julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, kuten ennen kriisiäkin, mutta julkisen velan taso on nyt kohonnut. Julkista taloutta tulisi alkaa asteittain sopeuttaa. Sopeuttamisen pitäisi olla hallituksen suunnitelmia nopeampaa, vaikkei sen tarvitse olla välitöntä.

Hallituksen päätös korottaa menokehystä kesken kauttaan heikentää aiemmin hyvin toimineen kehysmenettelyn uskottavuutta toimia menokehityksen hillitsijänä. Kriisi on lisännyt uskottavuuden merkitystä finanssipolitiikassa, koska uskottavuus auttaa pitämään velanhoidon kustannukset maltillisina.

Julkisen talouden kestävyys

Suomen julkisessa taloudessa on edelleen merkittävä kestävyysvaje väestön ikääntymiseen liittyvän menokasvun johdosta. Tämä ja vihreään siirtymään liittyvät kasvavat menopaineet edellyttävät julkisten menojen nykyisen rakenteen uudelleenarviointia erityisesti investointien ja kulutuksen välillä. Velka-asteen vakauttamiseksi tulisi julkista taloutta sopeuttaa vuosittain noin 0,2-0,4 prosentilla suhteutettuna bruttokansantuotteeseen eli euromääräisesti noin puolesta miljardista noin miljardiin euroon. Säästöjä voitaisiin arviointineuvoston mielestä hakea sellaisista tuista ja verovapautuksista, jotka eivät edistä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi tulisi parlamentaarisesti laatia uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma, joka toimisi ankkurina paitsi nykyiselle hallitukselle myös tuleville.

Talouskasvu

Suomen suhteellisen matala investointien taso liittyy hidastuneeseen tuottavuuskasvuun. Kun samaan aikaan työntekijöiden keskimääräisten työtuntien määrä on pienentynyt, asukaskohtainen bruttokansantuote on yhä vuonna 2008 saavutetun tason alapuolella. Yksi mahdollinen syy heikkoon talouskasvuun voi liittyä Suomen 2010-luvun leikkauksiin koulutuksessa sekä tutkimus- ja tuotekehitystuissa. Perustutkimuksen rahoituksella on keskeinen merkitys.

Investoinnit kohdistuvat meillä suhteellisen voimakkaasti rakennuksiin ja rakennelmiin, kun taas tietointensiivisten palvelujen osalta Suomi on edelleen verrokkimaita ja etenkin Ruotsia jäljessä. Hyvää on, että meillä luonnontieteiden, teknologian ja insinöörityön alojen osuus korkeakoulutuksestamme on suuri.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri