Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Metsäverotuksessa savottaa jäljellä

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2017)

Metsän verotuksessa on tehty viimeisen 25 vuoden aikana suuria muutoksia, jotka mielestäni valtaosin ovat olleet oikeansuuntaisia. Käsittelen seuraavassa muutosratkaisujen historiaa ja tunnistamiani korjaustarpeita.

Olen saanut kokea nämä ratkaisuvaiheet ensin MTK:n vero- ja rahoitusryhmän johtajana 1.2.1991 alkaen ja tämän jälkeen kansanedustajana 19.3.2003 alkaen, mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston jäsenenä.

Tuloverotus

Metsätaloutta verotettiin Suomessa vuodesta 1922 vuoden 1992 loppuun laskennalliseen kuntakohtaiseen keskimääräiseen tuottoon perustuvana pinta-alaperusteisena verotuksena. Kun metsätalouden harjoittajat vääjäämättä hoitivat ja hakkasivat metsiään kovin eritasoisesti ja eritahtisesti, järjestelmään oli pakko sisältyä aliverotusta. Pinta-alaverotuksen loppuvuosina järjestelmän keskimääräisvähennyksestä poistettiin menoeriä vähennettäväksi tilakohtaisten todellisten menojen mukaan. Pinta-alaverotus oli perin mutkikas ja ajan suosittuihin "vitseihin" kuului, että sen ymmärsi vain kaksi henkilöä ja heistäkin toinen väärin.

Olin MTK:n edustaja valtiovarainministeriön asettamassa puun myyntitulojen verotustyöryhmässä, joka liittyi pääministeri Esko Ahon hallituksen käynnistämään pääomatulon verotuksen ja yritysverotuksen jättiuudistukseen. Uudistuksen ydin oli tulojen jakaminen muiden pohjoismaiden tavoin pääomatulolajiin ja ansiotulolajiin, joista pääomatuloihin kohdistui 25 %:n suhteellinen tulovero ja ansiotuloihin progressiivinen tulovero, joka korkeimmillaan oli tuolloin 70 %:in luokkaa.

MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto tarttui tilaisuuteen ja ajoi vahvasti metsätulon liittämistä pääomatulolajiin. Pidin tätä linjaratkaisua hyvänä, mutta katsoin välttämättömäksi hoitaa työryhmässä sen puheenjohtajan, prof. Edward Anderssonin kanssa ehdotuksen jopa 20 vuoden siirtymäajasta (10+5+5), jonka aikana sovellettaisiin rinnakkain pinta-alaperusteista ja puun myyntitulon verotusta. Sain prof. Anderssonin vakuuttumaan siitä, ettei MTK hyväksyisi muutosta ilman pitkää siirtymäaikaa. Siirtymäkausi muovautui lopulta poliittisessa päätöksenteossa 13 vuoden mittaiseksi. Metsänomistaja sai itse tehdä valinnan pinta-alaperusteisen ja puun myyntitulon verotuksen välillä vuosiksi 1993-2005. En muista kenenkään moittineen omaa päätöstään. Tilannetta helpotti myös se, että moni teki valinnan useassa roolissa (yksin, yhdessä puolisonsa kanssa, kuolinpesän osakkaana, verotusyhtymän osakkaana). Ennakkoratkaisut, joita aktiivisesti MTK:n työssäni järjestelin, mahdollistivat monissa tapauksissa siirtymisen metsäverojärjestelmästä toiseen siirtymäkauden aikana.

Metsäteollisuus ajoi työryhmässä edustajansa prof. Kullervo Kuuselan suulla pinta-alaverotuksen jatkumista ainoana järjestelmänä. Näin suuret metsänomistajat olisivat joutuneet myymään puuta vuosittain. Tuolloin metsäteollisuus vielä hankki metsävarallisuutta ja Ahon hallitus päätti näpäyttää sitä päättämällä, ettei osakeyhtiöille ja osuuskunnille säädetty lainkaan oikeutta metsävähennykseen, jota sitäkin metsäteollisuuden edustaja oli työryhmässä vastustanut.

Metsäteollisuus ei enää juuri osta metsiä. Sen sijaan luonnollisena henkilönä metsää omistava ja metsätalouteen edelleen uskova ei voi mielekkäästi osakeyhtiöittää metsiään, koska osakeyhtiöltä puuttuu oikeus metsävähennykseen. Metsätalouden osakeyhtiöittämistä helpottaa osaltaan ensi vuoden alussa voimaan tuleva tuloverolain 24 §:n mukaista toimintamuodon muutosta koskeva kiinteän omaisuuden varainsiirtoverovapaus, joka koskee mm. metsän siirtymistä ns. apporttina luonnolliselta henkilöltä osakeyhtiölle. Käyvästä arvosta maksettava varainsiirtovero on ollut merkittävä osakeyhtiöittämisen este. Osakeyhtiölle pitäisi uudessa tilanteessa säätää oikeus metsävähennykseen. Tämän seurauksena osakeyhtiö nousisi monissa tapauksissa verotuksellisesti yhteismetsääkin houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.

Yhteismetsän verokanta on 26,5 %, kun taas osakeyhtiössä yhteisövero ja osinkovero ovat yhteenlaskettuina edullisimmillaan 26 %. Yhteismetsällä on kuitenkin oikeus metsävähennykseen, osakeyhtiöllä ei.

Kun puun myyntitulo on kokonaan veronalaista tuloa, on välttämätöntä, että puuston osuus metsäkiinteistön kauppahinnasta saadaan puuston hankintamenona vähentää kokonaan. Pinta-alaverotuksessa ei tätä tarvetta ollut, koska tuloverotus perustui puun vuotuiseen kasvuun.

Metsävähennys olisi kooltaan saatava vastaamaan puuston hankintamenon osuutta metsätilan kauppahinnasta. Nykyisin vain 60 % metsän hankintamenosta on vähennyskelpoista metsävähennyksenä, kun oikea luku on 90-95 %.

Vuoden 2008 verotuksesta lähtien metsävähennys muutettiin kiinteistörekisteriyksikkökohtaisesta verovelvolliskohtaiseksi. Tämä oli oikea muutos.

Sen sijaan karkea virhe oli, että käytetty metsävähennys säädettiin lisättäväksi metsäkiinteistön luovutushintaan. Tämä merkitsee sitä, ettei puuston hankintamenoa todellisuudessa saa vähentää lainkaan niissä tapauksissa, joissa metsäkiinteistö myydään vieraalle. Verohyödyksi jää vain korkoetu metsävähennyksen tekemisen ja kiinteistön luovuttamisen väliseltä ajalta. Onneksi metsävähennys ei kuitenkaan tuloudu verovapaissa sukupolvenvaihdosluovutuksissa. Näissä tapauksissa vuotuinen metsävähennys siis jää lopulliseksi.

Merkittävä saavutus on yrittäjävähennyksen ulottaminen metsätalouteen. Metsätalouden puhtaasta pääomatulosta saadaan verovuoden 2017 verotuksessa tehdä viiden prosentin yrittäjävähennys, joka tekee tulon siis tältä osin verovapaaksi. Itse asiassa alun 25 %:sta verokanta on noussut 30/34 %:iin, mutta yrittäjävähennys pudottaa verokantaa 28,5/32,3 %:iin.

Kiinteistö- ja varallisuusverotus

Kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.8.1992. Metsä jätettiin kiinteistöverotuksen ulkopuolelle. Ratkaisu oli kauaskantoinen ja oikea. Nykytilanteessa metsän kiinteistövero olisi puun myyntitulon verotuksen kanssa päällekkäinen metsätulon verotusmuoto.

Monia metsänomistajia rasittanut varallisuusvero kumottiin pääministeri Matti Vanhasen johtaman punamultahallituksen aikana 1.1.2006 alkaen.

Arvonlisä- ja varainsiirtoverotus

Metsätalouden harjoittajasta tuli arvonlisäverovelvollinen 1.1.1995. Jo 1.6.1994 alkaen metsänomistaja sai oikeuden hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Malli ei tullut EU:sta, vaan oli Suomen oma valinta. Yksilöllinen arvonlisäverovelvollisuus on ollut metsänomistajan (ja maatalouden harjoittajan) etu. Se vaati oman taistelunsa, sillä metsäteollisuus ajoi voimakkaasti mallia, jossa puun ostaja olisi saanut tehdä puun myyjälle kuuluvan arvonlisäverotuksen ostovähennyksen laskennallisena vähennyksenä omassa arvonlisäverotuksessaan. Puun ostaja olisi muka sitten vastaavasti maksanut vapaaehtoisesti parempaa puun hintaa myyjälle. Tämä malli, joka saatiin torjutuksi, olisi vastaavasti siirtynyt maatalouteen, jossa yksilöllinen alkutuottajan arvonlisäverovelvollisuus myös toteutui 1.1.1995.

Metsäkiinteistön ostaja joutuu maksamaan 4 %:n varainsiirtoveron kiinteistön kauppahinnasta. Tämä kohdistuu siis myös puustoon. Poikkeuksen muodostaa toimintamuodon muutos, joka vapautuu kiinteistön varainsiirtoverosta 1.1.2018 alkaen.

Lahja- ja perintövero

Jos metsätaloutta jatketaan maatalouden ohella, metsään sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55:n huojennusta ja 56:n korotonta maksuaikaa. Metsän arvostaminen on varsin kohtuullinen, kun se Etelä-Suomessa pannaan asteikolle 300-700 euron arvosta hehtaaria kohden ja pohjoiseen mentäessä arvo alenee tästäkin.

Puhdasta metsätilaa perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshelpotukset eivät koske. Tämän vuoksi on verovuodesta 2017 alkaen säädetty voimaan metsälahjavähennys. Luonnollisella henkilöllä on oikeus tehdä tuloverotuksessa metsätalouden puhtaasta pääomatulosta metsälahjavähennys, joka lasketaan verovelvollisen lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saamasta metsästä suorittaman lahjaveron perusteella. Metsälahjavähennys helpottaa merkittävällä tavalla vain pientä osaa metsälahjoituksista. Lapsenkengissään olevasta metsälahjavähennyksestä voi kuitenkin aikaa myöten kehittyä merkittävä väline.

Varsinais-Suomen vaalipiiri