Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Metsätilan sukupolvenvaihdos noussut kestopuheenaiheeksi

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 8/2015)

Puhtaan metsätilan sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotuksesta on puhuttu paljon viime vuosina. Paineita keskusteluun on lisännyt metsätilojen kauppahintojen nousu, joka on tapahtunut paljolti muista kuin metsätaloussyistä. Metsätiloja ostetaan yhä useammin lähinnä metsästys- ja virkistystarkoituksiin.

Verohallinto päivitti vuonna 2009 antamassaan perintö- ja lahjaverotusta koskevassa varojen arvostamisohjeessa myös metsän käyvät arvot Maanmittauslaitoksen ns. vapaiden kauppojen kauppahintatilastoon perustuen. Vuoden 2009 jälkeen Verohallinto on päivittänyt käyvät arvot vuosittain.

Puhtaan metsätilan jatkaja ei saa minkäänlaista huojennusta perintö- tai lahjaverotuksessa. Puhtaan metsätilan jatkajan perintö- tai lahjaverotuksessa sovellettavat, ns. vapaiden kauppojen kauppahintoihin pohjautuvat käyvät arvot ovat yli kymmenkertaisia verrattuna siihen huojennettuun metsän arvoon, jota sovelletaan maa- ja metsätalouden jatkajan perintö- tai lahjaverotuksessa metsän arvona.

Verosuunnittelulla on sijansa, sillä KHO:n päätöksen mukaan maatalouden jatkaminen 3,7 peltohehtaarin alalla oikeuttaa myös metsän osalta huojennukseen. Huojennus koskee tilan koko metsää. KHO on soveltanut huojennusta satojen hehtaarien metsäpinta-aloihin silloinkin kun maataloutta jatketaan vain hyvin pienellä peltoalalla.

Maataloutta pitää jatkaa omaan lukuun, mutta urakoitsijoita tai palkkatyövoimaa voi tietenkin käyttää. Peltoa ei siis saa antaa sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuokralle. Huojennus pysyy varmuudella voimassa, kun maataloutta jatketaan omaan lukuun vähintään viisi vuotta perintö- tai lahjaveron päätöspäivämäärästä.

Puhtaan metsätilan sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotukseen liittyvä ongelma koskee lähinnä Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomea. Kysymys on yleensä tiloista, joilla maataloudesta on luovuttu. Pellot on vuokrattu tai myyty. Perilliset asuvat yleensä kaupungeissa tai kaukana. Eteläisessä Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla puhtaan metsätilan perintö- tai lahjavero-ongelma ei ole kovin polttava ainakaan vielä, sillä tiloilla joko jatketaan myös maataloutta tai metsäpinta-ala ei ole taloudellisesti merkittävä.

Olin 19.4.2015 asti eturintamalla eduskuntavaalitaistelussa. Huomasin vasta eduskuntavaalien jälkeen, että kotirintaman miehet olivat vaalitaistelun aikana pohtineet metsätilan sukupolvenvaihdosten nopeuttamista. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) luonnonvaraosasto oli 8.4.2015 julkaissut asiaa koskevan muistion ja astunut näin valtiovarainministeriön (jolle veroasiat kuuluvat) tontille. Nyt eturintamalta palanneena on paikallaan arvioida muistion sisältöä.

MMM:n esitys sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi

Esitys jäi yksin maa- ja metsätalousministeriön "heiniksi", sillä työhön ministeriön laatimaa muistioluonnosta kommentoimalla osallistuneet Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Metsäteollisuus ry eivät päässeet yhteisymmärrykseen sukupolvenvaihdosten helpottamisesta. Viimemainittu seikka kerrotaan muistiossa.

Työhön osallistuneet henkilöt olivat ylijohtaja Juha Ojala (MMM), metsäjohtaja Juha Hakkarainen (MTK) ja metsäjohtaja Tomi Salo (Metsäteollisuus). Ryhmän sihteerinä toimi ylitarkastaja Matti Mäkelä.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää kahta vaihtoehtoista sukupolvenvaihdosten kannustemallia. Ensimmäisessä esitetään metsävähennyksen muodostumispohjan laajentamista vastikkeettomiin saantoihin, joko perintöihin ja lahjoihin taikka vain lahjoihin. Puhtaan metsätilan perintö- ja lahjavero sinänsä maksettaisiin nykyiseen tapaan eli käyvän arvon mukaan ilman huojennusta. Huojentamaton perintö- tai lahjaverotusarvo siirtyisi sitten tilan metsävähennyspohjaan. Vaikkei sitä ole selvästi sanottu, ajatus ilmeisesti on, että metsävähennystä muodostuisi 60 % metsän perintö- tai lahjaverotuksessa sovelletusta käyvästä arvosta. Osittain näin muodostunut metsävähennys perustuisi perintö- tai lahjaveroon, jota ei nykytulkinnan mukaan katsota metsän hankintamenoksi. Osittain muodostunut metsävähennys olisi ikään kuin "ilmaa". Ehdotuksen tarkoituksena on kannustaa puukauppaa. Periaatteessa kysymys on vain puun myyntitulon veronhuojennuksesta, joka on omaperäisellä tavalla ajatuksellisesti yhdistetty perintö- ja lahjaverotukseen. Mielenkiintoinen on myös ajatus, jonka mukaan ne, jotka ovat maa- ja metsätalouden jatkajina oikeutettuja metsän osalta nykyiseen perintö- tai lahjaverohuojennukseen, saisivat valintaoikeuden nykyhuojennuksen ja uuden metsävähennyskannusteeseen perustuvan mallin välillä. Pidän edellä kuvattua MMM:n esitystä lähinnä juurettomana sutaisuna, jonka poliittinen toteuttaminen on hyvinkin "pitkän varren päässä".

Toinen MMM:n esittämä vaihtoehtoinen sukupolvenvaihdosten kannustemalli on nykyisen vain maa- ja metsätalouden jatkajia koskevan perintö- ja lahjaverohuojennuksen ulottaminen puhtaisiin metsätiloihin. Tämä vaihtoehto toisi metsätalousyrittäjät samaan asemaan muiden yrittäjien kanssa ja parantaisi näin yrittäjien yhdenvertaisuutta.

Kumpaankin kannustemalliin MMM liittäisi edellytyksiä huojennukselle: 1) yritysmäisen metsätalouden määritelmän tulisi täyttyä, 2) tilan tulisi säilyä jakamattomana sukupolvenvaihdoksessa ja 3) jatkajan tulisi sitoutua jatkamaan toimintaa viisi vuotta.

Yritysmäisen metsätalouden vaihtoehtoisia määritelmiä työryhmä kehitti kaksi. Toinen perustuu metsäomaisuuden laajuuteen (eteläinen Suomi 40/50 ha, keskinen Suomi 60/75 ha ja pohjoinen Suomi 80/100 ha), minkä lisäksi metsänomistajalla on oltava MYEL- tai YEL-vakuutus. Toinen taas perustuu arvonlisäverovelvollisuuteen, minkä lisäksi metsänomistajalla on samoin oltava MYEL- tai YEL-vakuutus.

Edellytys numero 3) koskee jo nykyistäkin maa- ja metsätalouden jatkajan veronhuojennusta. Edellytys 2) eli tilan jakamattomuus sukupolvenvaihdoksessa on veronhuojennuksen ehtona mahdollinen.

Hallitusohjelma

Hallitusohjelman mukaan "helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja/tai parannetaan metsävähennystä". Tämän hallitusohjelman kohdan toteuttamiseen on varattu vuositasolla 20 miljoonaa euroa siten, että tuo rahamäärä voidaan käyttää jompaankumpaan em. tarkoitukseen tai molempiin jakaen.

Hallitusneuvotteluissa metsätilan sukupolvenvaihdoksen helpottaminen ja metsävähennyksen parantaminen käsiteltiin täysin toisistaan erillisinä asioina. Käyttämällä tuo 20 miljoonaa euroa yksinomaan metsävähennyksen parantamiseen voitaisiin metsävähennystä korottaa nykyisestä enintään 60 prosentista jopa enintään 95 prosenttiin metsän hankintamenosta. Se vastaisi kohtuullisen hyvin puuston osuutta metsätilan hankintamenosta. Verotuottoihin muutoksella ei olisi äkkivaikutusta, koska vuotuisen metsävähennyksen enimmäismäärä pidettäisiin nykyisessä enintään 60 prosentissa metsätalouden pääomatulosta.

Kannatan edelleen tuon 20 miljoonan euron käyttämistä yritysmäistä metsätaloutta tasapuolisesti koko maassa edistävään, kauppahinnan maksamiseen perustuvan metsävähennyksen enimmäismäärän korottamiseen.

Varsinais-Suomen vaalipiiri