Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Metsänhoitoyhdistyksestä jäsentensä yritys

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 7/2013)

Metsänhoitoyhdistyslain muuttamista koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyy 18.6.2013. Esitys annettaneen eduskunnalle alkusyksystä 2013. Luonnokseen tuskin on odotettavissa suuria muutoksia, jos entiset merkit pitävät paikkaansa.

Lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Metsänhoitoyhdistyksen oikeus metsänhoitomaksuun poistuisi kuitenkin jo vuoden 2014 alusta.

Maksuun tulisi siis vielä kaksi pakollista metsänhoitomaksua, vuodelta 2012 ja vuodelta 2013. Metsänhoitomaksu kannettaisiin siten viimeisen kerran vuoden 2014 joulukuussa vuodelta 2013.

Lakisääteisen metsänhoitomaksun poistuminen merkitsee 1950-luvun alussa alkaneen yli 60 vuotta kestäneen tietyn aikakauden päättymistä. Kyselyissä n. kaksi kolmasosaa metsänomistajista on ilmoittanut maksavansa vapaaehtoisesti nykyisenkaltaisen metsänhoitomaksun. Näin voi jonkin aikaa tapahtuakin, mutta tämän varaan yhdistysten tulevaisuutta ei juurikaan voida rakentaa. Suurimmat metsänomistajat jättänevät metsänhoitomaksun maksamisen ensimmäisinä, aivan samoin kuin suurimmat viljelijät ja metsänomistajat muita yleisemmin ovat jättäneet maataloustuottajain yhdistykset.

Käytännössä metsänhoitomaksun maksamisen kannustimeksi ei voi myöskään järjestää järkevää ja uskottavaa yhdistyksen palvelujen hinnanalennusjärjestelmää eikä etusijajärjestystä palvelujen saamisessa. Metsänhoitoyhdistysten on pakko menestyä markkinoilla tarjoamiensa palvelujen korkealla laadulla, hintakilpailukyvyllä ja nopealla saatavuudella sekä metsänomistajan luottamuksen ansaitsevalla toimintamoraalilla. Uskon, että metsänhoitoyhdistyksillä on uusissakin olosuhteissa hyvät edellytykset kilpailla erilaisten metsänhoito- ja puukauppapalvelujen tarjonnassa metsäteollisuusyritysten kanssa.

Uusi laki poistaisi metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä koskevan erityissääntelyn. Selvää tietenkin on, että metsänhoitoyhdistyksellä pitää olla jäsenmaksu, kuten yhdistyksillä yleisesti on jäsenyyden merkiksi. Se oikeuttaa osallistumaan yhdistyksen päätöksentekoon. Myös yhteismetsän osakkaalla olisi oikeus päästä yhdistyksen jäseneksi, mutta ilman äänivaltaa.

Yhdistyksen tarkoituksena olisi uuden lain mukaan valvoa metsänomistajien etua. Yhdistyksen tehtävänä olisi tarjota jäsenilleen metsän omistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä palveluja. Jäsenille suunnatun toiminnan lisäksi metsänhoitoyhdistys voisi tarjota metsänhoitopalveluja myös muille metsänomistajille. Se voisi yhdistyslaissa säädetyin rajoituksin harjoittaa myös muuta taloudellista toimintaa.

Laki metsänhoitoyhdistyksistä jäisi erityislakina elämään ja sääntelisi metsänhoitoyhdistysten toimintaa yleisen yhdistyslainsäädännön lisäksi. Nykyiset metsänhoitoyhdistykset katsottaisiin myös uusien säännösten tultua vuoden 2015 alusta voimaan uuden muutetun lain 3 :n mukaisiksi rekisteröidyiksi metsänhoitoyhdistyksiksi. Yhdistykset siirtyisivät siten sellaisinaan uuden lainsäädännön piiriin kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Uusien säännösten tullessa voimaan metsänhoitoyhdistysten toimialueita koskevat metsäkeskusten päätökset raukeaisivat. Uuden lain myötä viranomaisen vahvistamista yhdistysten toimialueista luovuttaisiin. Näin ollen samalla alueella voisi toimia useampikin metsänhoitoyhdistys ja ne voisivat halutessaan kilpailla metsäpalvelujen tarjonnassa.

Metsänhoitoyhdistyksen ja sen toiminnan laajuudelle säädetään vähimmäisvaatimukset. Täten mikä tahansa metsäpalveluja tarjoava organisaatio ei voisi rekisteröityä metsänhoitoyhdistykseksi. Yhdistys voisi toimia uudessa laissa tarkoitettuna metsänhoitoyhdistyksenä, jos sen jäseninä olisi vähintään 300 metsänomistajaa. Lisäksi edellytettäisiin, että yhdistyksen jäsenten hallinnassa olisi metsätalouteen käytettävissä olevaa maata vähintään 10 000 hehtaaria joko omistusoikeuden tai pysyvän hallintaoikeuden perusteella. Jäsenmäärää ja jäsenten hallinnassa olevia metsäalueita koskevat vaatimukset yhdistyksen olisi täytettävä viimeistään silloin, kun se hakee rekisteröintiä.

Metsänhoitoyhdistyksen talous perustuisi pitkällä tähtäyksellä sen liiketoimintaan kuuluvien, metsän omistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvien palvelujen myyntiin. Merkittävää on, että metsänhoitoyhdistysten puukaupan toimintarajoitteet poistuisivat. Metsänhoitoyhdistys voisi perustaa oman puukaupalliseen toimintaan keskittyvän yhtiön tai se voisi olla osakkaana puuta omaan lukuunsa ostavassa yhtiössä. Muutokset mahdollistaisivat metsänhoitoyhdistyksen toiminnan laajentamisen myös esim. puunjalostukseen, kuten sahaustoimintaan, jolloin se voisi lisätä puun kysyntää kilpailukykyiseen hintaan omilta jäseniltään.

Metsänhoitoyhdistykset eivät ole voittoa tavoittelevia yhteisöjä. Puukaupassa ja puunjalostuksessa mahdollisesti saavutettavissa oleva lisäarvo siirrettäisiin luonnollisesti jäsenille joko myydyn puun kantohinnassa tai mahdollisesti alentamalla jäsenille tarjottavien palvelujen hintaa.

Metsänhoitoyhdistysten vaaleilla valitut valtuustot jäänevät historiaan. Metsänhoitoyhdistyksissä siirryttäneen normaaliin yhdistyslain mukaiseen hallintoon.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri