Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Metsänhoitomaksu poistuu, metsänhoitoyhdistyksen sääntely kevenee

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 7/2012)

Hallitus aikoo valmistella keväällä 2013 eduskunnalle annettavan metsänhoitoyhdistyslain muutosesityksen. Lakisääteinen metsänhoitomaksu (mh-maksu) poistuisi. Samalla metsänhoitoyhdistysten (mhy) toiminta vapautuisi ja mm. nykyisen lain tiukka puukaupan rajoitus jäisi historiaan.

Mhy:n jäsenyys

Nykylain mukaan mhy:n jäseniä ovat metsänomistajat, joilla on hallintaoikeus kyseisen mhy:n toimialueella sijaitsevaan metsään ja jotka ovat velvollisia maksamaan siitä mh-maksun mhy:lle. Mh-maksua ei määrätä maksettavaksi, jos metsänomistajan metsätalouteen käytettävissä olevan maan pinta-ala mhy:n toimialueella on Lapin läänissä alle 12 ha, Oulun läänissä alle 7 ha ja muualla maassa alle 4 ha.

Mhy:n jäsenyydestä voi kuitenkin kieltäytyä. Jäsenyys mhy:ssä päättyy, kun metsänomistajan kirjallinen eroilmoitus on saapunut mhy:lle. Mhy:stä eroaminen ei poista mh-maksua maksavan metsänomistajan oikeutta saada mhy:n palveluja.

Mh-maksu

Mh-maksua on maksettava metsätalouteen käytettävissä olevasta maasta. Mh-maksu koostuu metsänomistajakohtaisesta perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta maksusta.

Perusmaksun suuruus on säädetty suoraan laissa. Se on 70 % koko maan kolmen edellisen kalenterivuoden puukuutiometrin keskikantohinnan aritmeettisesta keskiarvosta. Tämän vahvistaa vuosittain maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Metsäntutkimuslaitoksen esityksestä (vuoden 2012 mh-maksun perusteena käytettävä vuosien 2008-2010 ko. keskiarvo on MMM:n asetuksessaan vahvistama 31,86 euroa).

Hehtaarikohtaisen maksun suuruudesta päättää mhy kalenterivuodeksi kerrallaan. Eteläisimmällä ensimmäisellä vyöhykkeellä hehtaarikohtainen maksu on enintään 11 % em. MMM:n asetuksen mukaisesta keskiarvosta. Toisella vyöhykkeellä prosenttiosuus on vastaavasti enintään 7, kolmannella vyöhykkeellä enintään 3 ja neljännellä enintään 1,5. Mh-maksun enimmäismäärä mhy:tä kohti on kuitenkin kaikilla vyöhykkeillä em. asetuksen mukainen keskiarvo kerrottuna luvulla 30, ts. vuoden 2012 enimmäismäärä on 955,80 euroa.

Verohallinto laskee kunkin metsänomistajan maksettavaksi tulevan mh-maksun sekä kantaa ja tilittää maksut. Mhy:n toimialueelta kannettavista mh-maksuista 98 % tilitetään mhy:lle ja 2 % maksujen kannon ja tilittämisen korvauksena Verohallinnolle.

Mhy:n tulee käyttää sille mh-maksuina kertyvät varat ensi sijassa toimialueensa metsänomistajien metsänhoidolliseen ja metsätaloutta yleisesti edistävään neuvontaan, koulutukseen ja tiedotukseen sekä mhy:n hallinnollisiin tehtäviin. Mh-maksuja ei saa käyttää mhy:n antaman työpalvelun varsinaisiin työkustannuksiin, eikä myöskään puukaupalliseen toimintaan, puumyyntisuunnitelmien laatimista lukuun ottamatta.

Mh-maksusta vapauttaminen

Vapautusta mh-maksusta enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan haetaan siltä Suomen metsäkeskuksen aluetoimistolta, jonka toimialueella metsä sijaitsee.

Tärkein vapauttamisedellytyksistä on, että metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai mhy:n palveluksessa oleva metsäammattihenkilö. Myös se riittää, että metsänomistaja tai hänen puolisonsa on metsäammattihenkilö taikka suorittanut metsätalousyrittäjän tutkintoa vastaavan tutkinnon tai vastaavan tasoisen näyttökokeen.

Mhy-lain ja mh-maksun kritiikkiä

Kritiikkiä mhy-lakia kohtaan on esittänyt lähinnä Metsäteollisuus ry, mutta sitä on kuulunut myös metsäpalveluyrityksistä. Metsäteollisuutta ärsyttänee eniten mhy:n metsänomistajien antamilla valtakirjoilla näiden lukuun tekemä puukauppa. Sen katsotaan vaikuttavan puun hintakehitykseen metsänomistajan eduksi. Metsänomistajien valinnanvapautta valita palvelujen tuottaja korostetaan, mikä viitannee mhy:sten vahvaan asemaan metsäpalvelujen tarjonnassa. Toisaalta kaikki osapuolet pitävät hyvänä mhy:sten kattavaa palvelujen tarjontaa samoin kuin niiden harjoittamaa metsänomistajien aktivointia metsien hoidossa ja puun tarjonnassa. Suhtautuminen on siis jossain määrin kaksijakoista. Ilmeisesti mhy:t ovat onnistuneet toiminnassaan suhteellisen hyvin.

Uudistuksen suuntaviivoja

Konkreettiset muutosvaatimukset ovat koskeneet mhy:n "automaattijäsenyydestä" luopumista ja lakisääteisen mh-maksun poistamista.

Jäsenyyssäännöstä voidaan luonnollisesti muuttaa niin, että mhy:n jäseneksi liittyminen edellyttäisi aina nimenomaista, aktiivista tahdonilmaisua. Ministeri Jari Koskinen on kuitenkin tiettävästi pitänyt tärkeänä, että metsänomistajat tulisivat edelleen suoraan mhy:n jäseniksi tultuaan metsänomistajiksi.

Lakisääteisestä mh-maksusta luovuttaessa yhdistys rahoittaisi toimintansa keräämillään jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan tuotoilla. Kyselyissä 60-70 % metsänomistajista on ilmoittanut maksavansa nykyisenkaltaisen mh-maksun vapaaehtoisena. Nähtäväksi jää, mikä on realismi. Vapaaehtoinen metsänhoitomaksu voisi valua tällaista maksua maksamattomien toisten metsänomistajien palvelujen rahoittamiseen. Nykyaikainen metsänomistaja halunnee maksaa vain omaa metsätalouttaan koskevista kilpailukykyisistä palveluista. Vapaaehtoisen mh-maksun ennuste ei näin ollen liene pitemmän päälle kovin hyvä, mutta luonnollisesti yhdistyksen jäsenyys edellyttäisi jotain jäsenmaksua.

Metsänomistajat tarvitsevat mhy:tä jatkossakin. Yhdistyslaista erillistä mhy-lakiakaan ei itse asiassa enää välttämättä kaivattaisi.Tällainen laki aiotaan kuitenkin säätää ja siinä sälyttää mhy:ille metsäpoliittisia tavoitteita ja tehtäviä. Voi kysyä, miksi metsänomistajien yhdistykset ottaisivat tällaisia velvoitteita saamatta yhteiskunnalta korvausta. Mikä se korvaus olisi?

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri