Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Metsälahjavähennyksestä syksyn tupailtojen suursuosikki?

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2016)

Hallituksen esitysluonnos metsälahjavähennykseksi on valmistunut valtiovarainministeriön vero-osastolla. Siitä on pyydetty lausunnot muun muassa eri viranomaisilta, tutkimuslaitoksilta ja järjestöiltä 21.6.2016 mennessä. Esitys on laadittu metsäteollisuuden ehdoin. Tavoitteena on puun saatavuuden edistäminen ja puun hinnan pitäminen kurissa pitkäaikaisen perinteen mukaisesti.

Metsälahjavähennystä koskeva esitys on vaikeaselkoinen ja byrokraattiseksi laadittu. Se ei aukea veroasioiden aloittelijalle. Veroammattilaisellekaan se ei aukene kokonaan, ellei tällä ole suhteellisen hyvät perustiedot metsätaloudesta.

Seuraavassa kirjoituksessa selviää asiakohta kerrallaan, ketä metsälahjavähennys lopulta käytännössä koskee. Esitysluonnos on eräänlainen miinakenttä. Monen metsänomistajan kannattaa jättää lukeminen kesken ja keskittyä tuottavampiin toimiin huomatessaan, ettei metsälahjavähennys olekaan hänen juttunsa. Mutta ainakin monen puolue- ja muun järjestökonkarin kannattaa lukea tämä juttu loppuun perehtyäkseen metsälahjavähennykseen ja pystyäkseen siitä keskustelemaan.

Selvyyden vuoksi totean jo tässä vaiheessa, että metsälahjavähennys koskee nimensä mukaisesti vain metsän lahjoituksia, ei perintö- tai testamenttisaantoja.

Sukupolvenvaihdoshuojennus vai metsälahjavähennys?

Lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus ja tuloverotuksen metsälahjavähennys ovat esitysluonnoksen mukaan toistensa vaihtoehtoja.

Metsälahjavähennys ei vaikuta sukupolvenvaihdoksen lahjaverotukseen. Lahjavero maksetaan täytenä verottajan käyvän arvon mukaan. Tällä hetkellä verottaja käyttää yleensä metsän maakuntakohtaisia, kaavamaisia toteutuneisiin vapaisiin kauppoihin perustuvia hehtaarihintoja. Jatkossa verottajan käytäntö voi muuttua, jos käynnissä oleva metsävaratietojen julkisuuskeskustelu johtaa muutokseen näiden tietojen julkisuuskäytännössä.

Metsälahjavähennyksestä saa verohyötyä tuloverotuksessa, kun metsälahjavähennys alentaa puun myynnistä menevää pääomatulon veroa. Jos metsälahjan saaneella on myös muuta kuin metsälahjavähennyksen perusteena olevaa metsää, hän on sikäli edullisessa asemassa, että myös tästä muusta metsästä saatuun puun myyntituloon saa käyttää metsälahjavähennystä. Metsälahjan saajalla on kuitenkin hyvin harvoin muuta metsää. Metsälahjavähennyksen perusteena olevan metsän ollessa ainoa metsä on laskennallisesti arvioitavissa, että metsälahjavähennyksen käyttäminen kokonaan edellyttää yleensä sitä, että metsälahjavähennyksen tekemiseen käytettävissä olevan 15 vuoden aikana on myytävä koko hakkuukelpoinen puusto, eikä tämäkään välttämättä riitä metsälahjavähennyksen tekemiseen täysimääräisenä. Vähän hakkuukypsää puustoa sisältävää metsää lahjaksi saavan ei suuremmin kannata ilkamoida metsälahjavähennyksestä.

Maatalouden jatkajan kannattaa ilman muuta unohtaa metsälahjavähennys. Hänen on edullista käyttää mittavaa lahjaveron huojennusta, joka merkitsee noin 95 prosentin huojennusta metsän käyvän arvon mukaisesta lahjaverosta ja tämän lisäksi jopa kymmenen vuoden korotonta maksuaikaa vuotuisina tasaerinä perittävälle lahjaverolle. Metsälahjavähennyksellä pääsee hyvässä tapauksessakin vain noin 40-50 prosentin huojennukseen käyvän arvon mukaisesta lahjaverosta. Tämä edellyttää massiivista puun myyntiä 15 vuoden aikana, kun taas spv-huojennuksen käyttäjä voi vapaasti ilman paniikkia valita puun myyntinsä ajankohdan.

Korkein hallinto-oikeus on useissa ratkaisuissaan katsonut, että maatalouden jatkaminen pienelläkin peltoalalla oikeuttaa huojennukseen myös metsän osalta, vaikka metsäpinta-ala olisi varsin suuri (ks. esim. KHO 2010/2486, jossa maataloutta jatkettiin 3,7 hehtaarin peltoalalla ja metsää oli 150 hehtaaria). Lähinnä vain metsätaloutta jatkavankin kannattaa valita spv-huojennus ja hylätä metsälahjavähennys, jos kyseessä on verotarkka ja siis taloustarkka metsälahjan saaja. Käytännössä maatalouden työt voi teettää urakoitsijoilla tai työntekijöillä, kuten muutoinkin on vapaassa maassa yleistä ja kuten myös metsätalouden työt yleisesti teetetään.

Spv-huojennuksen etu on sen älykäs rakenne. Se on puhtaissa lahjoituksissa täysin immuuni ja lahjanluonteisissa kaupoissakin lähes täysin immuuni lahjaverotuksen käypien arvojen korotuksille. Se koskee myös perintöverotusta täsmälleen samalla tavalla kuin lahjaverotusta ja on täysin immuuni myös perintöverotuksen käypien arvojen korotuksille.

Metsälahjavähennyksen käyttöominaisuuksia lahjaverotuksen käypien arvojen korotukset voisivat heikentää ratkaisevasti: puun myyntimahdollisuuksien ollessa rajalliset metsälahjavähennyksen suhteellinen merkitys pienenisi lahjaverotusarvojen noustesssa. Tämä selviää kohta, kun kerron metsälahjavähennyksen tekemisen ankarista rajoituksista.

Ketkä sitten olisivat metsälahjavähennyksen kohderyhmä? Tietenkin sellaiset metsälahjan saajat, joille maatalous on täysin vierasta, eivätkä lahjanantajatkaan (useimmiten vanhemmat) ole maataloutta harjoittaneet. Pellot on voitu jo myydä tai vuokrata hyvin pitkäksi ajaksi, eikä metsälahjan saaja halua sekaantua maatalouteen eikä tehdä ponnisteluja maatalouteen palaamiseksi viiden vuoden ajaksi edes siinä tapauksessa, että vanhemmat voisivat olla avuksi.

Maatalouden spv-huojennustilanteissakin metsälahjavähennys voi joissakin tapauksissa innostaa rintaperillisten tasapuolista kohtelua vaalivia vanhempia antamaan maatalouden jatkajan sisaruksille metsälahjan, kun nämäkin nyt saisivat tietyn veroedun puun myynnin kautta. Tämä tietenkin tarkoittaa metsän pirstomista ja koskisi käytännössä tapauksia, joissa metsää on verrattain runsaasti.

Seuraavassa sukupolvenvaihdoshuojennuksen ja metsälahjavähennyksen verovaikutuksen vertailu eräissä kunnissa. (Ks. liitteet 1 ja 2).

Metsälahjavähennys edellyttää suhteellisen suurta metsäalaa

Metsälahjavähennys on metsätilan sukupolvenvaihdoksen johdosta suoritettavan lahjaveron perusteella myönnettävä vähennys. Metsälahjavähennyksen vähennyspohja muodostuisi tilan metsämaan varojen arvostamislain mukaisen arvon 40 000 euroa ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella. Tämän 40 000 euron ns. kynnysarvon kautta määräytyisi huojennuksen edellytyksenä olevan metsämaan vähimmäispinta-ala. Pinta-alavaatimus saadaan jakamalla raja-arvo, 40 000 euroa, metsämaan arvostamislain mukaisella arvolla, joka on Verohallinnon vahvistama metsämaan keskimääräinen vuotuinen hehtaarituotto kerrottuna luvulla 10. Verohallinto vahvistaa vuosittain kunnittain tiedon metsän hehtaarituotosta Suomen säädöskokoelmassa julkaistavassa päätöksessä. Pinta-alavaatimus määräytyisi esitysluonnoksen mukaan vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa noudatettavien verotusarvojen perusteella. Tällä hetkellä tiedetään viime marraskuussa päätetyt vuoden 2015 arvot, jotka eivät vuoden 2016 päätöksessä juuri muutu, koska ko. verotusarvot on sidottu kuluttajahintaindeksiin.

Lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan alihintaista kauppaa, johon sisältyy lahjaa. Lahjanluonteisessa kaupassa metsälahjavähennystä muodostuisi lahjan 40 000 euroa ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella, aivan samoin kuin puhtaassa lahjassa. Kauppahintaosuuden osalta muodostuisi metsävähennystä.

Eräissä pohjoisen Suomen ja saaristoalueiden kunnissa, joissa tuottoarvo on matala, pinta-alavaatimus muodostuisi 40 000 euron kynnysarvon perusteella hyvin suureksi. Tämän vuoksi esitysluonnoksessa ehdotetaan, että jos varojen arvostamislain mukainen arvo jää alle 40 000 euron, vähennyspohjaa muodostuu silti, jos pinta-ala on vähintään 100 hehtaaria.

Merkitystä ei olisi sillä, muodostuuko metsämaa yhdestä tai useammasta kiinteistöstä tai kiinteistön osasta, tai sillä, missä kiinteistöt sijaitsevat. Kitu- ja joutomaan osuus metsälahjasta ei muodostaisi metsälahjavähennystä.

Seuraavassa metsälahjavähennyksen edellyttämä kasvullisen metsämaan vähimmäispinta-ala kunnittain (ks. liite 3). Verohyötyä kertyy vain hehtaarirajan ylittävältä osalta. Useimmiten lahjan kohteena oleva metsä sijaitsee kokonaan yhdessä kunnassa. 40 000 euron kynnysarvo tai 100 hehtaarin pinta-ala voi tietenkin täyttyä myös useamman kuin yhden kunnan alueella sijaitsevasta lahjametsästä.

Vähintään em. raja-arvon (40 000 euroa/ 100 ha) ylittävä määrä metsämaata on lahjoitettava yhdelle, jos lahjansaaja mielii käyttää metsälahjavähennystä. Jos em. raja-arvon ylittävä määrä metsämaata riittää kahdelle, kaksikin lahjansaajaa voi saada metsälahjavähennyksen. Tämä taas voi johtaa joidenkin valitettavana pitämään metsätilojen pirstoutumiseen. Esitys kuitenkin kannustaa antamaan mahdollisimman suuren metsälahjan yhdelle.

Metsälahjavähennystä vastaavaa metsäperintövähennystä esitys ei tunne. Metsän omistuksen on siis siirryttävä elävien kesken. Metsälahjavähennys ei myöskään siirry seuraavalle omistajalle vastikkeettoman saannon, kuten perinnön tai lahjan kautta. Tältä osin se poikkeaa metsävähennyksestä, jonka käyttämättä jäänyt määrä siirtyy seuraavalle omistajalle perintö- tai lahjasaannossa.

Metsälahjavähennyksen käyttö

Metsälahjavähennyspohja olisi raja-arvon (40 000 euroa tai 100 hehtaaria) ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron määrä kerrottuna luvulla 2,2. Metsälahjavähennys olisi enintään 50 prosenttia verovuoden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Sen verovuosikohtainen vähimmäismäärä olisi 1500 euroa ja enimmäismäärä 195 000 euroa. Vähentämättä jäänyt määrä voitaisiin vähentää myöhempinä vuosina. Vähennys olisi käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuotena lahjoitusvuoden jälkeen.

Verotusyhtymässä metsälahjavähennys tehtäisiin yhtymän osakkaan tulona verotettavaksi jaetusta metsätalouden puhtaasta tulosta. Yhteismetsäosuuden lahjoitusta metsälahjavähennys ei koskisi lainkaan, koska metsälahjavähennys pohja muodostuu lahjansaajalle, eikä vähennysoikeus siten esitysluonnoksen mukaan voi kohdistua metsätaloutta harjoittavan, erillisenä verovelvollisena verotettavan yhteismetsän verotukseen.

Veroasioista "pihalla" oleva ei varmaankaan ymmärrä kiinnittää huomiota siihen, kuinka olennaisesti metsälahjavähennyksen käyttöä on esityksessä rajoitettu. Vähennys tehtäisiin metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, josta siitäkin se voisi verovuosikohtaisesti olla enintään 50 %. Metsälahjavähennys siis tehdään kaikkien muiden metsätalouden pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen, ts. metsävähennyksen, menovarauksen ja muiden metsätalouden tulonhankkimismenojen (esim. puun korjuu- ja kuljetusmenot, taimikonhoitomenot, istutusmenot jne.) jälkeen. Hallituksen esitysluonnoksessa selitetään, että metsälahjavähennys ei olisi metsätalouteen kohdistuva luonnollinen vähennys, vaan kysymyksessä on metsästä lahjaveroa maksaneelle henkilölle tuloverotuksen kautta myönnettävä erityinen veronhuojennus.

Metsälahjavähennys olisi siis vähentämisjärjestyksessä aivan eri asemassa kuin metsävähennys: metsävähennys tehdään metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta (siis ensimmäisenä vähennyksenä), metsälahjavähennys metsätalouden puhtaasta pääomatulosta kaikkien muiden vähennysten jälkeen. Metsälahjavähennyksen perusteella ei myöskään muodostuisi tappiota, jota voisi vähentää saman verovuoden pääomatulosta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta ja sitä siis sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Oikeus metsälahjavähennykseen syntyisi, jos metsälahja on annettu 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Jos verovelvollinen luovuttaa vähintään 10 prosenttia lahjaksi saamiensa metsäkiinteistöjen pinta-alasta ennen kuin 15 vuotta on kulunut lahjoituksesta, aiemmin tehdyt metsälahjavähennykset lisättäisiin 20 prosentilla korotettuna luovutusvuoden metsätalouden pääomatuloon, eikä käyttämättä jäänyttä metsälahjavähennyspohjaa saisi myöhemmin käyttää.

Metsälahjavähennyksen tuoma etu merkitsee EU:n valtiontukisääntöjen mukaista valtiontukea. Siihen sovelletaan EU:n perustamissopimuksen soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (eli ns. de minimis-tukeen) annettua komission asetusta. Saman tuensaajan saamien kaikkien de minimis -tukien yhteismäärä, mukaan lukien maatalouden alkutuotannon sekä kalastuksen ja vesiviljelyn tuet, ei saa ylittää 200 000 euroa kolmen peräkkäisen vuoden aikana. Verovuosikohtainen enimmäismäärä 195 000 euroa kytkeytyy esitysluonnoksen mukaan de minimis -tuen em. määrään.

Metsälahjavähennys joutuu myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan syyniin.

Laskuesimerkki metsälahjavähennyksen käytöstä

Metsälahjavähennyksen tekeminen ei olisi ongelmatonta. Hakkuutulojen ja vähennysten ajoitukset on koordinoitava keskenään. Metsävähennyksen käytön voi siirtää tuonnemmaksi, koska sitä voi käyttää koko omistusaikana. Metsävähennystä metsälahjan saajalla voi olla käytettävissään esim. silloin, kun metsälahjan antaja on äskettäin ostanut lahjoittamansa metsän ja käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjansaajalle.

Seuraavassa on laskettu esimerkkejä metsälahjavähennyksestä siltä pohjalta, että metsälahjavähennyksen perusteena olevasta metsämaasta noin neljänneksellä olisi merkittävää puhdasta tuloa tuottavia hakkuumahdollisuuksia (päätehakkuu ja sitä noin 10-15 vuotta aiemmin tehtävä väljennyshakkuu). Hakkuumääräksi on oletettu 300 kuutiometriä hehtaarilta ja keskikantohinnaksi 43 euroa kuutiometriltä, pohjoisessa Suomessa kuitenkin 100 kuutiometriä hehtaarilta ja keskikantohinnaksi 30 euroa kuutiometriltä. Metsätalouden puhdas pääomatulo on yksinkertaistettu samaksi kuin puun myynnistä saatu pystykauppatulo.

Lopuksi

Jollei asia edellä esitetystä käynyt ilmi, totean varmuuden vuoksi, etten ole ollut millään muotoa mukana (eikä ole ollut mahdollisuutta olla mukana) metsälahjavähennyksen valmistelussa. Valmistelusta on vastannut viranomaistasolla valtiovarainministeriön rinnalla maa- ja metsätalousministeriö. Henkilökohtaisesti kannatan edelleen metsävähennyksen korottamista 60 prosentista 95 prosenttiin. Tätä on esittänyt myös Keskustan eduskuntaryhmästä koostettu verotyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen. Työryhmän jäseninä olivat muun muassa Timo Kalli, Mika Lintilä ja tämän kirjoittaja.

Varsinais-Suomen vaalipiiri