Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Makeran alasajo alkanut?

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 9/2012)

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa sanotaan: "Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera-rahoitusjärjestelmä) toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Samalla selvitetään nykyisen avustuspainotteisen tukijärjestelmän vaikutukset maatalouden kustannuksiin ja pyritään hillitsemään rakentamisen kustannuskehitystä. Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan."

Maa- ja metsätalousministeriö asetti hallitusohjelman kirjaukseen perustuen 24.11.2011 maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tulevaisuuden vaihtoehtoja valmistelevan työryhmän. Työryhmä, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin maatalousylitarkastaja Kari Ojala Maaseutuvirastosta, luovutti raporttinsa ministeriölle 30.4.2012. Työryhmässä oli Maaseutuviraston lisäksi edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja tuottajajärjestöistä.

Kolme vaihtoehtoa tarkastelussa

Työryhmä tarkasteli kolmea vaihtoehtoa rahaston tulevaisuudeksi: 1) toiminnan jatkamista nykyisin tavoin 2) rahaston toimintojen siirtämistä talousarvioon tai muuta muuttamista ja 3) rahaston lakkauttamista kokonaan.

Makeran tulorahoitus heikkenee lähivuosina. Nykytasoinen noin 110 milj. euron vuotuinen varojen käyttö Makerasta on alustavien laskelmien mukaan ilman budjettisiirtoja mahdollista tämän vuoden lisäksi vielä vuosina 2013-2014, mutta vuosina 2015-2016 varoja voidaan käyttää vain noin 60 % tästä tasosta eli vajaat 65 milj. euroa.

Noin kolme neljännestä Makeran varojen käytöstä kohdistui vuonna 2011 elinkeinoavustuksiin, lähinnä investointiavustuksiin ja nuoren viljelijän aloitustukena myönnettäviin avustuksiin. Varoja käytetään merkittävästi myös valtakunnallisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Siirtoja Makeraan vai Makerasta?

Makera on ns. budjetin ulkopuolinen rahasto. Makeran oma, pääosin valtionlainojen (saldo vuoden 2012 alussa noin 229 milj. euroa) lyhennyksistä ja koroista johtuva tulokertymä on supistuva. Rahaston tase pienentyy vuosi vuodelta. Rahasto saa jonkin verran tuloja myös EU:lta, mutta vuonna 2014 alkavalla EU:n uudella rahoituskaudella saatavasta EU:n osarahoituksesta ei ole vielä tietoa.

Makeran rahoitustilannetta on heikentänyt siirtyminen vuonna 2004 avustuspainotteiseen rahoitukseen valtionlainoituksen loputtua. Helpotusta ovat tuoneet siirrot valtion talousarviosta. Vuosien 2004-2011 talousarvioissa ja lisätalousarvioissa rahastoon on siirretty yhteensä 318,1 milj. euroa. Ilman ko. talousarviosiirtoja Makeran varojen käyttö toteutuneessa muodossa ei olisi ollut mahdollista vuodesta 2006 alkaen. Kääntyykö suunta jatkossa niin, että siirtoja ei enää tehdä Makeraan, vaan Makerasta budjettiin?

Työryhmän pohdintoja

Työryhmä on ottanut missiokseen eduskunnan budjettivallan vahvistamisen. Todellisuudessa hallitus on työryhmän välityksellä etsinyt hienostunutta tapaa päästä eroon Makerasta. Jos Makera ajettaisiin alas tyhjentämällä se budjettiin, voitaisiin maatalouden investointien avustusrahoitusta vähitellen supistaa vedoten valtiontalouden kehysjärjestelmän välttämättömiin rajoituksiin. Makeraan kehysjärjestelmä ei ulotu, koska se on budjetin ulkopuolinen rahasto.

Työryhmä toteaa Makeran tulorahoituksen heikkenemisen edellyttävän siirtoja valtion talousarviosta rahastoon, jos tuen kokonaismäärä, tukitasot ja tuen kohteet halutaan säilyttää nykytasolla. Jos tässä vaihtoehdossa haluttaisiin vahvistaa eduskunnan budjettivaltaa, tulisi rahaston myöntövaltuudet ottaa huomioon talousarviossa ja lisätä rahastosta esitettäviä tietoja talousarvioissa.

Toisaalta työryhmä sanoo, että avustusten siirtäminen pois rahastosta toisi rahaston suurimman menoerän (noin 3/4) valtion talousarvioon ja lisäisi siten merkittävästi talousarvion läpinäkyvyyttä ja eduskunnan budjettivaltaa sekä laajentaisi valtiontalouden kehysjärjestelmän kattavuutta. Talousarvion selkeys ja kattavuus paranisi investointituen ja nuoren viljelijän aloitustuen osalta, kun sekä avustukset että korkotukilainojen korkotuki myönnettäisiin molemmat suoraan valtion talousarviosta.

Työryhmä pohtii myös avustusten konkreettista siirtoa talousarvioon. Työryhmä arvioi, että tietojärjestelmämuutosten vuoksi aikaisin ajankohta toteuttaa avustusten myöntämisen siirto talousarvioon on EU:n rahastokauden vaihtuminen vuoden 2014 alussa.

Merkittävä kysymys on, mitä tehtäisiin tuloille, joita edelleen kertyy Makerasta myönnetyistä valtionlainoista lyhennyksinä ja korkoina sekä maanmyynneistä. Työryhmä pohtii, tuloutettaisiinko nämä tulot edelleen Makeraan, jolloin niitä voitaisiin käyttää esim. Makeralle mahdollisesti jäävään tutkimustoiminnan rahoitukseen, vai siirrettäisiinkö edes osa näistä tuloista valtion budjettiin. Oma kantani on, että nämä varat kuuluu lyhentämättömänä ohjata maatalouden avustusrahoitukseen.

Toivon, kuten tuottajajärjestöjä työryhmässä edustaneet jäsenet, että Makeran toiminta voitaisiin hoitaa nykyiseen tapaan. Tällöin maatalouden avustusrahoitus ei joutuisi vuotuisten valtiontalouden kehyspäätösten armoille. Tätähän investointi- ja aloitusavustusten siirtäminen budjettiin merkitsee. Jos hallitus aidosti aikoo pitää kiinni hallitusohjelmastaan, jonka mukaan "maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan", ei ole estettä pitää avustusrahoitus Makerassa ja siirtää tarvittavat varat budjetista Makeraan. Makera on toiminut jo niin monet vuosikymmenet, ettei sen toiminnan jatkuminen nykyisellään heiluttaisi eduskunnan budjettivaltaa eikä rahoitustuen läpinäkyvyyttä.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri