Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Maatalouspolitiikassa tähtäin vuoteen 2021

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 5/2017.

Maatalouspolitiikassa ei ole edessä suuria päätöksiä seuraavien kahden vuoden aikana. Tämä näkyy myös puoliväliriihen linjauksissa, joissa vahvistetaan se, mikä jo aikaisemmin on sovittu ja tiedetty. Ainoa uusi asia on metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun edesauttaminen lisäämällä 5 miljoonan euron vuosittainen panostus Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanoon. METSO painottuu vanhojen metsien suojeluun ja sen tavoitteisiin sisältyy myös puustoisten soiden suojelu.

Nykyään avoimuudesta puhuvat kaikki ja eniten ne, jotka sitä vähiten toteuttavat. EU:n komissiokin järjesti avoimen kuulemisen EU-kansalaisille EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP) vuoden 2020 jälkeen. Kuuleminen päättyi tämän kuun alussa ja tulokset julkistaa EU:n maatalouskomissaari, irlantilainen Phil Hogan heinäkuun alussa Brysselissä järjestettävässä EU:n tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevassa konferenssissa. Kuulemisessa oli viisi vaihtoehtoa: 1) nykyisenlaisen CAP:n jatkaminen, 2) CAP:n lopettaminen, 3) ilmastonsuojeluun painottuva CAP, 4) riskienhallintavälineiden kehittämiseen keskittyvä CAP, ja 5) CAP, joka vähentää tukia suurilta tiloilta ja siirtää niitä pienemmille tiloille ympäristönäkökohtien pohjalta. Vaihtoehtoa 4) on ennakoitu voittajaksi, mutta ainakin vaihtoehdot 3) ja 4) on muotoiltu komission asiakirjoissa erittäin epäavoimesti.

Vaikka yhteisessä maatalouspolitiikassa eletään tiettyä suvantovaihetta, valmistautumisen uuteen rahastokauteen on pakko olla tiivistä. Meillä on jo asetettu uudistuksen strategia- ja ohjausryhmä. EU:n komission rahoituskehys ja lainsäädäntöesitykset saataneen loppuvuodesta 2018. Esitysten valmistuttua meillä asetettaneen alatyöryhmiä tarpeen mukaan. Lopulliset ratkaisut tulisi tehdä vuoden 2019 jälkipuoliskolla Suomen puheenjohtajakaudella, mutta ei tiedetä, onko siihen valmiutta mm. EU:n komission vaihtumisen takia. Iso-Britannian ero EU:sta aiheuttaa dramaattisen rahoitusaukon ja vaikeuttaa muutoinkin hankalaa tilannetta.

Vuoden 2020 loppuun kestävän EU:n rahastokauden ongelma on meillä ympäristökorvauksen rahojen riittämättömyys viimeisenä vuonna. Rahaa on kulumassa ennakoitua enemmän suojavyöhykkeisiin, peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, kerääjäkasveihin ym. Rahaa löytynee vain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sisältä varojen käyttötarkoitusta muuttamalla. Ympäristökorvauksen vuotuinen varojen tarve on 240 miljoonan euron luokkaa, josta Suomen maksuosuus on 58 % ja EU:n 42 %. Jos ympäristökorvausta ei pystyttäisi maksamaan vuonna 2020, viljelijä menettäisi lohkokohtaisten toimenpiteiden korvauksen lisäksi myös ympäristökorvauksen perustason korvauksen 54 euroa/ha. Vaikka nykyisten ympäristösitoumusten viimeinen vuosi on 2019, viljelijä tietenkin kokee vetäytymisen vuoden 2020 ympäristökorvauksesta lupausten pettämiseksi.

Lomitusuudistuksesta esitys

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama maatalouden lomitusjärjestelmien toimeenpanon uudistamistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 21.4.2017. Työryhmä selvitti maatalousyrittäjien lomituspalvelujen uudistamistarpeita lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtyessä 1.1.2019 alkaen 18 maakunnan tehtäväksi. Turkistuottajien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu keskitettäisiin Pohjanmaan maakunnalle.

Kuntien palveluksessa olevat lomittajat ja lomituksen hallintohenkilöstö siirtyisivät maakuntien palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteella, kuten maakuntauudistuksessa muutoinkin käy. Maatalousyrittäjien lomituksen rahoitus siirtyisi maakunnan yleiskatteisen rahoituksen piiriin. Rahoitusta maakunnittain jaettaessa on kuitenkin tarkoitus ottaa huomioon lomitukseen oikeutettujen tilojen lukumäärä.

Lomituspalvelujen ohjaus ja valvonta siirtyisi Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela) uuteen valtion ohjaus- ja valvontavirastoon. Mela voisi tarjota tälle uudelle virastolle tai maakunnille asiantuntijapalvelujaan.

Vuosiloma muuttuisi henkilökohtaisesta yrityskohtaiseksi. Samalla vuosilomapäivien määrä nousisi 26 päivästä 31 päivään. Kahden tai useamman yrittäjän tilalla yrittäjien olisi pidettävä vuosilomansa samaan aikaan, minkä seurauksena lomittajien työajan käyttö tehostuu.

Vuosiloman MYEL-vakuutussidonnaisuudesta, päätoimisuusedellytyksestä ja sijaisavun yrityskohtaisesta tarveharkinnasta luovuttaisiin.

Lomituspalvelun saanti edellyttäisi edelleen, että tilalla on vähintään kuusi asetuksella määriteltyä kotieläinyksikköä. Maatalousyrittäjän tulisi itse olla sidonnainen välttämättömiin kotieläinten hoitotöihin. Työntekijöiden palkkaaminen ei enää lyhentäisi eikä vaarantaisi vuosilomapalvelun saamista.

Vuosilomaan liittyisi oikeus valvontakäyntiin tai automaation valvonnan edellyttämään varallaoloon. Edellytyksenä olisi, että ne ovat välttämättömiä maatalousyrityksen kotieläinten hoidon turvaamiseksi.

Tuetun maksullisen lomituksen eli lisävapaan tuntimäärä korotettaisiin 200 tuntiin vuodessa. Lisävapaasta ja myös sijaisavusta perittäviä maksuja alennettaisiin. Lisävapaasta tehtäisiin subjektiivinen oikeus.

Itse hankitun lomituksen käyttöä edistettäisiin korottamalla korvaus 30 euroon tunnissa.

Vuosilomaan syntyisi oikeus silloinkin, kun toiminta alkaa kesken kalenterivuoden. Hevosten osalta vuosilomaoikeus rajattaisiin kasvatuksessa käytettäviin hevosiin.

Lomitusuudistus on nyt lausuntokierroksella. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2017.

Varsinais-Suomen vaalipiiri