Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Maatalous tarvitsee ulkomaisen kausityövoimansa

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 3/2021)

Maatalouden kausityövoiman rungon ovat jo pitkän aikaa muodostaneet ulkomaiset, pääosin EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät, joita on tavallisesti ollut kasvukauden töissä Suomessa noin 16 000 – viime kesänä toki huomattavasti vähemmän. Nyt on koronapandemian jatkumisesta huolimatta selvästi viime kevättä paremmat mahdollisuudet tilanteen ennakointiin.

Viime kevään tapahtumista on pakko ottaa oppia. Kausityöntekijöiden joustava, mutta samalla terveysturvallinen maahantulo on varmistettava. Maahanmuuttoviraston (Migri) on pystyttävä aikaisempaa nopeampaan päätöksentekoon. Maahanmuuttovirasto on tämän vuoden alusta saanut 70 henkilötyövuotta lisää työvoiman maahanmuuttoon liittyvien hakemusten käsittelyyn.

Eduskunnan käsittelyssä on kausityölain muutosesitys, joka merkitsee eräiden pitkään hiertäneiden, kausityövoiman joustavaa käyttöä estäneiden ongelmien poistumista. Kausityölakia sovelletaan maatalouteen ja matkailuun. Lain toimivuusongelmat ovat vaikeuttaneet erityisesti maatalouselinkeinon toimintaedellytyksiä.

Kausityölain 9.4.2020 voimaan tulleella väliaikaisella muutoksella kausityöluvan saaneille annettiin oikeus työskennellä eräillä huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla ilman rajoituksia. Väliaikainen laki oli voimassa 31.10.2020 asti. Maatalousalalla muutos vaikutti siten, että kausityöt saatiin tehdyksi vähemmällä työvoimalla ja työntekijät saivat lisäansioita siirtymällä tilalta ja työnantajalta toiselle työtilanteen mukaan.

Nyt eduskuntakäsittelyssä olevat pysyvät muutokset tulevat voimaan satokaudeksi 2021. Kausityölain olennaisimmat puutteet koskevat työnantajan vaihtamisen vaikeutta, työnantajien hallinnollista taakkaa ja maahan palaavilta kausityöntekijöiltä edellytettyä täysimittaista lupamenettelyä.

Kausityöntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan helpotetaan siten, että työnantajan vaihtaminen ei enää edellytä uuden kausityöhön oikeuttavan luvan hakemista. Maahanmuuttovirasto antaa todistuksen työnteko-oikeuden laajentumisesta kausityöntekijälle, joka haluaa lisätä voimassa olevaan kausityöhön oikeuttavaan lupaansa uuden työnantajan. Maahanmuuttovirasto perii todistuksesta käsittelymaksun. Oikeus työskennellä uuden työnantajan palveluksessa alkaa jo hakemuksen tultua vireille maahanmuuttovirastossa.

Työnantajan hallinnollista taakkaa kevennetään siten, että työnantaja, joka palkkaa useita samaan aikaan maahan tulevia kausityöntekijöitä samanlaiseen työhön, voi antaa kausityölain edellyttämät vakuutukset ja työehtoja koskevat tiedot yhdellä kerralla nimeltä mainittuja kausityöntekijöitä koskien. Nykyisin vakuutukset ja tiedot on annettava kunkin työntekijän osalta erikseen.

Kausityöntekijöiden maahan paluuta helpotetaan. Jos kausityöntekijä on työskennellyt Suomessa kausityössä ainakin kerran kausityöhön oikeuttavan lupahakemuksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana ja oleskelunsa ajan noudattanut kausityölaissa säädettyjä kausityönteon edellytyksiä, hänen ei tarvitse esittää selvitystä työnteon edellytyksistä ja työehdoista. Edellytyksenä kuitenkin on, että kausityöntekijä palaa aiemman työnantajan palvelukseen ja että tämä työnantaja antaa vakuutuksen työehtojen lainmukaisuudesta ja ilmoittaa työhön sovellettavan työehtosopimuksen

Ulkomaisten rahastojen metsäostot

Ulkomaisten rahastojen metsäkiinteistökaupat ovat herättäneet kasvavaa huolta. Metsärahastot, jotka ovat joko kommandiittiyhtiöitä tai erikoissijoitusrahastoja, ovat meillä suhteellisen uusia toimijoita.

Valtiovarainministeriössä on kesäkuussa 2020 asetettu asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävä on hallitusohjelman mukaisesti selvittää mahdollisuudet eräiden osinkotulojen ja kiinteistösijoituksista saatujen voittojen verotuksen uudistamiseen. Samassa yhteydessä tarkastellaan metsärahastojen verotusta. Työryhmän on tehtävä johtopäätöksensä 31.3.2021 mennessä.

Kommandiittiyhtiömuotoiset metsärahastot ovat jossain määrin yrittäneet hyödyntää verotuksen metsävähennystä yhteismetsän omistamisen kautta. Yhteismetsälle ei muodostu metsävähennyspohjaa metsistä, jotka kommandiittiyhtiö siihen liittää. Yhteismetsän osakaskunta on kuitenkin itsenäinen oikeushenkilö, joka voi hankkia lisää metsää, josta muodostuu metsävähennyspohjaa. Kommandiittiyhtiöiden ja erikoissijoitusrahastojen omistamat yhteismetsät eivät kuitenkaan ole oikeutettuja Kemera-tukeen, joka on metsätalouden tärkeä tukimuoto.

Ulkomaisten toimijoiden metsävähennysoikeuteen puuttuminen ei ole EU-oikeudellisesti eikä Suomen kansainvälisten verosopimusten valossa ongelmatonta. Ulkomaisia toimijoita ei voi asettaa suomalaisia toimijoita huonompaan verotukselliseen asemaan. Mahdollista lienee metsävähennyksen käyttöoikeuden rajaaminen siten, että yhteismetsä voi tehdä metsävähennyksen vain, jos siinä määräysvaltaa käyttävät luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja verotusyhtymät. Tällainen rajaus kohtelisi ulkomaisia ja kotimaisia toimijoita samalla tavalla.

Mielestäni metsävähennyksen käyttöalan rajaaminen yritysmuodon perusteella ei sinänsä ole enää tätä päivää, sillä yhä useammat viljelijät valitsevat toimintamuodokseen osakeyhtiön. Veropoliittisesti oikea suunta olisi päinvastainen: metsävähennyksen käyttö tulisi sallia kaikille yritysmuodoille, myös osakeyhtiöille. Metsävähennyksessähän on kysymys vain metsäkiinteistön kauppahintaan sisältyvän puuston hankintamenon osittaisesta vähennysoikeudesta.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri