Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Maatalouden kannattavuus pysynyt edelleen heikkona

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2020)

Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkään jatkunut kehityssuunta. Tilakohtainen yrittäjätulo pienentyy, vaikka yksikkökoko kasvaa.

Maatalouspolitiikka ja sen rahoitus jatkuu vuonna 2020 ennallaan. Tämän mahdollistaa hallitusohjelmassa sovittu ja vuoden 2020 valtion budjettiin sisältyvä ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen 130 miljoonan euron suuruisen rahoitusvajeen paikkaaminen. Tässä vaiheessa voi jo suoraan sanoa, että kysymys on aidosta lisäyksestä EU:n rahastokauden 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitukseen.

EU:n uusi seitsemän vuoden rahastokausi alkaa vuoden 2021 alussa ja päättyy vuoden 2027 lopussa. Jo nyt on kuitenkin selvää, että EU:n alkavan rahastokauden yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpano toteutuu aikaisintaan vuoden 2022 alussa.

Hyvä tavoite on, että vuoden 2021 maatalouspolitiikka ja sen rahoitus ei eroaisi vuodesta 2020 huonompaan suuntaan. Suomen maataloudelle on tärkeää, että myös ympäristö- ja luonnonhaittakorvaus maksetaan vuonna 2021 samansuuruisena ja -sisältöisenä kuin tänä vuonna. Vajeen paikkaus ei saa jäädä vain tätä vuotta koskevaksi. Viime keväänä hallitusohjelmaa tehtäessä tilanne oli niin epäselvä, ettei voitu sopia enempää.

Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys

Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa maatalouden kokonaislaskennasta, jonka perustana oleva aineisto saadaan noin 800 kannattavuuskirjanpitotilan tuloksista painottamalla ja summaamalla yhteen. Lopputulos kertoo Suomen kaikkien (v. 2018 noin 49 542) maatalous- ja puutarhayrityksen tuloksen. Seuraavassa esitettävät luvut ovat nimellisarvoisia eli inflaatiota ei ole otettu huomioon.

Yrittäjäperheiden oman työn ja oman pääoman korvaukseksi jäävä yrittäjätulo on Luken mukaan laskenut vuoden 2003 noin 900 miljoonasta eurosta vuoden 2018 noin 530 miljoonaan euroon. Pudotus on yli 40 prosenttia. Alimmillaan yrittäjätulo oli vuonna 2016, jolloin se oli vain 317 miljoonaa euroa.

Maatalouden kokonaistuotto oli Luken mukaan vuonna 2018 noin 5,78 mrd. euroa, josta markkinatuottojen osuus oli noin 3,95 mrd. euroa ja tulotukien osuus noin 1,83 mrd. euroa. Kun maatalouden kokonaiskustannus oli noin 5,25 mrd. euroa, yrittäjätuloksi jäi äsken mainittu 530 miljoonaa euroa. Luvuista on helppo päätellä, että tulotukien jatkuminen on maataloudelle elintärkeää. Maatalouden riippuvuus valtion budjetista on suuri.

Luken kokonaislaskennan mukaan maatalouden velkojen suhde liikevaihtoon eli suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut vuoden 2013 76 prosentista vuoden 2018 89 prosenttiin. Velkaantuminen on pitkälti keskittynyt tiloille, joilla on tehty merkittäviä investointeja. Matala korkotaso on helpottanut rahoitusriskin ottamista. Vaikeasti velkaantuneita maatiloja on Luken mukaan edelleen suhteellisen vähän.

Oman pääoman osuus yrityksen kokonaisvarallisuudesta on Luken mukaan Suomen maataloudessa keskimäärin 72 prosenttia, kun se EU:n maataloudessa on viime vuosina ollut keskimäärin 84 %. Suomessa maa- ja puutarhatalouteen sitoutuneesta 17 mrd:n euron kokonaispääomasta oli Luken kokonaislaskennan mukaan vuonna 2018 yrittäjän omaa pääomaa noin 12,4 mrd. euroa ja vierasta pääomaa noin 4,6 mrd. euroa.

Luken mukaan yrittäjätulo tilaa kohti oli vuonna 2018 noin 17 500 euroa, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 21 900 euroa. Alin luku 11 200 euroa on vuodelta 2016.

Kokonaispääoman tuottoprosentti on Luken mukaan ollut jatkuvasti negatiivinen, mikä merkitsee sitä, että tuotannon jatkaminen on vaatinut ulkopuolista rahoitusta tai viljelijäperheen omalle työlle lasketun korvauksen käyttöä toiminnan ja investointien rahoittamiseen.

Makera

Hallitusohjelmassa pyritään turvaamaan maatalouden investoinnit valtion budjetista maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) tehtävällä 100 miljoonan euron suuruisella siirrolla. Valtaosa Makeran varoista ohjautuu maatalouden investointiavustuksiin.

Vuoden 2020 budjettiin sisältyy Makeraan tehtävää siirtoa varten 90,3 miljoonaa euroa, josta 31 miljoonaa euroa perustuu uuteen hallitusohjelmaan. Loppuosa eli 69 miljoonaa euroa hallitusohjelmassa päätetystä 100 miljoonasta eurosta on sisällytettävä vuoden 2021 valtion budjettiin, koska ilman tätä siirtoa Makerasta ei MMM:n mukaan voida myöntää lainkaan maatalouden investointiavustuksia vuonna 2021. On arvioitu, että kaksi kolmannesta investoinneista jäisi tekemättä, ellei investointiavustusta myönnetä.

Hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2020-2023 ei sisältynyt siirtoa Makeraan vuodelle 2021. Hallitus on kuitenkin kehysneuvotteluista laaditussa pöytäkirjassa 17.9.2019 linjannut seuraavasti: ”Hallituksen tavoitteena on turvata mahdollisuudet maatalouden rakennetukien maksamiseen vuoden 2020 tasolla nykyisen rakennetukijärjestelmän soveltamisen ajan pääomittamalla maatilatalouden kehittämisrahastoa (Makera). Uuden rahoituskauden tukijärjestelmäkokonaisuuden rahoituksesta päätetään erikseen.” Selvältä näyttää, että vuonna 2021 on käytössä nykymuotoinen tuki- ja rakennetukijärjestelmä, mutta tulevan rahoituskauden EU- ja kansallinen rahoitus. EU:n uuden rahastokauden toimenpiteet otettaneen käyttöön aikaisintaan vuonna 2022. Makeran rahoitus siis näyttää tässä valossa turvatulta vuonna 2021.

Makeran vielä jäljellä oleva valtionlainakanta oli viime vuoden lopussa enää noin 35,8 miljoonaa euroa. Valtionlainojen kaiken aikaa pienentyviä lyhennyksiä ja korkoja on tietenkin käytetty ja käytetään edelleen investointiavustusten maksamiseen.

Makerasta on myös osana laajempaa maatalouteen kohdistunutta kriisitoimenpiteiden kokonaisuutta myönnetty investointi- ja maksuvalmiuslainoille valtiontakauksia, joiden yhteismäärän arvioidaan olleen vuoden 2019 lopussa noin 108 miljoonaa euroa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteena on tarjota maataloussektorille uudentyyppisiä rahoitusvälineitä, joiden soveltuvuutta maataloudelle on perusteltua selvittää. Hallitusohjelman mukaisesti uuden rahoituskauden valmistelun yhteydessä on tarkoituksena uudistaa Makeran toimintaa siten, että uusien rahoitus- ja takausinstrumenttien hyödyntäminen olisi mahdollista ja vaikuttavaa. Mikäli Makeraa hyödynnetään tulevalla EU-rahoituskaudella nykyistä laajemmin takausinstrumenttina, se on otettava huomioon valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lisäksi on tarkoituksena selvittää, olisiko mahdollista käyttää Makeraa maatilojen riskienhallinnassa. Tällainen kohde voisi olla esim. satovahinkovakuutusmaksujen osittainen korvaaminen viljelijälle.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri