Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Maakuntauudistus vaikuttaa myös verotukseen

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 4/2017.

Suomeen muodostetaan 18 uutta itsehallinnollista maakuntaa. Uudet maakunnat ovat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia eräin yksittäisiä kuntia koskevin poikkeuksin. Maakunnan ylin päättävä toimielin on vaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi valittava maakuntavaltuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään 28.1.2018. Maakuntavaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2018.

Perustettavissa maakunnissa on kysymys perustuslain 121.4 §:ssä säädetystä itsehallinnosta kuntia suuremmilla itsehallintoalueilla. Merkittävä itsehallintoa rajoittava tekijä kuitenkin on, että maakunnilla ei ainakaan aluksi tule olemaan verotusoikeutta, vaan maakuntien talous perustuu lähes kokonaan valtion maakunnalle osoittamaan rahoitukseen.

Verotuottoja siirretään kunnilta valtiolle maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi. Verotusta koskevien muutosten lähtökohtana on hallituksen linjaus siitä, että kokonaisveroaste ei nouse eikä työn verotus kiristy.

Maakuntalakiesityksen mukaan maakunnille on tulossa yhteensä 26 lakisääteistä tehtäväaluetta, joiden tarkempi sisältö määritellään erityislainsäädännössä. Kunnilta maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maaseutuhallinnon ja lomituksen tehtävät. Muilta osin kysymys on valtion aluehallinnon lakisääteisistä maakunnille siirtyvistä tehtävistä.

Verotukseen ehdotetut muutokset

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosenttia alennetaan vuonna 2019 kaavamaisesti yhtä paljon vuoteen 2018 verrattuna. Alennus on tämän hetkisen arvion mukaan 12,47 prosenttiyksikköä. Valtion verotusta kiristetään vastaavasti.

Rajoitus koskee vain yhtä vuotta. Vuodesta 2020 kunnat voivat jälleen määrätä kunnallisveroprosenttinsa itsenäisesti itsehallinto-oikeutensa mukaisesti.

Kaavamainen kunnallisveroprosentin leikkaus ei ota huomioon sitä, mitkä ovat todelliset kunnalta maakunnalle siirtyvät menot. Suurimmillaan leikkaus vie kunnan kunnallisverotuloista vuoden 2017 kunnallisveroprosenttiin verrattuna yli 73 % (12,47 / 17,00 %) ja pienimmillään noin 55 % (12,47 % / 22,50 %). Kunnallisveroprosentti laskee vuonna 2019 keskimäärin noin 7,5 prosenttiin.

Kunnan yhteisövero-osuudesta siirretään valtiolle noin kolmannes. Kiinteistövero säilyy jatkossakin täysin kunnallisena veromuotona. Muutosten seurauksena kunnallisveron suhteellinen osuus kunnan verotuloista laskee, yhteisöveron ja kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee.

Nykyisin kunta päättää kunnallisveroprosentistaan neljännesprosentin tarkkuudella. Vuoden 2019 kunnallisveroprosentti päätetään prosentin sadasosan tarkkuudella ja vuodesta 2020 lähtien prosentin kymmenyksen tarkkuudella.

Valtion ansiotulon tuloveroasteikko alkaisi hallituksen eduskunnassa olevan esityksen mukaan nykyistä selvästi alemmalta tulotasolta ja siihen tulisi enemmän portaita. Nykyinen ja ehdotettu asteikko ovat ohessa.

Tuloluokkien tulorajat ja marginaaliveroasteet on mitoitettu niin, että uudistuksen vaikutus ansiotulojen verotukseen, kunnallisveroprosentin muutos huomioon ottaen, on mahdollisimman neutraali. Ehdotettu asteikko on määritelty vuoden 2017 veroperusteiden mukaisesti. Tämän vuoksi siinä ei ole otettu huomioon hallituksen linjauksia koskien asteikon ylimmän tuloluokan alarajaa. Hallitus on linjannut, että vuonna 2018 ns. solidaarisuusveron alaraja nousisi takaisin vuoden 2015 tasolle, jolla se säilyisi vuoden 2019 loppuun.

Tuloveromuutoksen mahdollisimman neutraali toteuttaminen edellyttää myös muutoksia työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen perusvähennykseen sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen. Invalidivähennyksestä esitetään luovuttavaksi sekä valtion- että kunnallisverotuksessa ja tästä säästyvät varat kohdennetaan vammaispalvelujen kehittämiseen.

Maatalouden ja ympäristöhallinnon tehtävät

Kunnilta maakunnille ovat hallituksen esityksen mukaan siirtymässä maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät kuitenkin siten, että eri kunnissa oleva palveluverkko (maaseutuasiamiehet) säilyy käytettävissä. Maakuntiin ovat kunnista siirtymässä myös maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön 29.6.2016 asettaman Maatalouden lomitusjärjestelmien uudistamistyöryhmän ehdotus ei tätä kirjoittaessani ollut vielä valmistunut.

Huolta on tuottajissa ehtinyt herättää esityksen ympäristöhallintoa koskeva linjaus siitä huolimatta, että ympäristölupamenettelyä ollaan muutoin keventämässä. Ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu siirrettäisiin ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista valtion valtakunnalliseen aluehallintovirastoon, mikä merkitsee hallinnollisen päätöksenteon keskittämistä.

Maakunnat saisivat esityksen mukaan hoitaakseen seuraavat tehtävät: alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesien- ja merenhoito. Näillä tehtävillä on vahva liityntä parhaillaan uudistettavana oleviin valtion alueiden käytön tavoitteisiin, joita perinteisesti on ajettu maakuntakaavojen kautta velvoittamaan kuntia niiden asema- ja yleiskaavoituksessa.

Maakuntien tehtävänä olisi myös huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta sekä tuottaa, jakaa ja parantaa ympäristöä koskevaa tietoutta.

Varsinais-Suomen vaalipiiri