Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Maailmankaupan kehitys ratkaiseva Suomen taloudelle

(Julkaistu Käytännon Maamies -lehden numerossa 7/2019)

Valtiovarainministerion kansantalousosasto ja Suomen Pankki julkaisivat kesäkuun puolivälissä tavanomaiset kausiennusteensa Suomen talouden kehityksestä. Näissä ennusteissa ei vielä ole voitu ottaa huomioon pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman talouspoliittisia päätoksiä.

Talouskasvu on hidastunut sekä euroalueella että euroalueen ulkopuolella. Maailmantalouden BKT-kasvun ja maailmankaupan hidastuminen johtuu pitkälti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppakonfliktista. Maailmantalouden kasvuksi on kuitenkin tänäkin vuonna arvioitu 3,3 prosenttia. Yhdysvaltojen kasvuksi arvioidaan tänä vuonna 2,1 prosenttia ja euroalueen 1,2 prosenttia.

Suomen BKT:n ennustetaan tänä vuonna kasvavan 1,6 prosenttia. Viennin määrä kasvaa 2,9 prosenttia, mihin merkittävä vaikutus on laivatoimituksilla. Muilla teollisuuden aloilla kasvu on vaatimatonta.

Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vakaana vuonna 2019. Tätä tukee ansiotason nousu ja tyollisyyden koheneminen. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu on lähes 3 prosenttia. Tyottomyysasteen arvioidaan olevan historiallisen alhainen 6,6 prosenttia.

Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana, mutta julkiset investoinnit jatkavat kasvuaan. Julkiset investoinnit näyttäytyvät muuna talonrakentamisena kuin asuntorakentamisena sekä maa- ja vesirakentamisena. Asuntoinvestoinnit vähenevät.

Tuotannollisten investointien näkymät ovat varsin valoisat, vaikka tänä vuonna investointitahti jää vaatimattomaksi. Suomen taloudessa on valmisteilla monia suuria miljardiluokan hankkeita, erityisesti metsäteollisuudessa.

Tyollisyysaste nousee 73,5 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Tähän johtaa osaltaan tyoikäisen väeston vähentyminen. Tyollisyysaste ei kuitenkaan yllä 75 prosenttiin ilman merkittäviä lisätoimia.

Tyollisyyttä kohentavia toimia tarvitaan

Suomen taloudessa kolme vuotta jatkunut hyvä suhdanne on parantanut julkisen talouden rahoitusasemaa. Edelleen kuitenkin valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät tulot. Vain tyoeläkelaitokset olivat hallituskauden loppupuolella ylijäämäisiä.

Talouskehityksen keskeisiin riskeihin kuuluvat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kauppapolitiikan vaikea ennustettavuus, kovan Brexitin uhka ja Italian talouspolitiikka. Raakaoljyn hintaa nostaisi Lähi-Idän jännitteiden kiristyminen.

Tyopanoksen kasvua rajoittaa tyoikäisen väeston määrän lasku ja korkea rakenteellinen tyottomyys. Kokonaistuottavuuden kasvua heikentää korkean tuottavuuden toimialojen tuotannon supistuminen ja talouden rakenteen palveluvaltaistuminen. Tyopanoksen ja kokonaistuottavuuden lisäksi talouden tuotantoedellytyksiin vaikuttaa pääomakanta. Matala investointiaste heikensi useita vuosia taloutemme kasvupotentiaalia.

Hallitusohjelman kirjauksia

Hallitusohjelmassa kuvataan pysyvien meno- ja veromuutosten mittaluokka vuoden 2023 tasolla. Lisäksi ohjelmassa kuvataan vuosille 2020-2022 ajoittuvien kertaluonteisten menolisäysten mittaluokka. Toimenpiteiden yksityiskohtainen ajoitus päätetään kuitenkin myohemmin.

Pysyvät menolisäykset 1,23 miljardia euroa vuoden 2023 tasolla rahoitetaan 0,7 miljardin euron nettoveronlisäyksillä ja tavoitteena olevalla tyollisyyden kohenemisella vuosina 2020-2023 siten, että tyollisiä olisi hallituskauden lopussa 60 000 henkeä perusuraa enemmän, jolloin tyollisyysaste olisi 75 prosenttia. Jotta tyollisyyden kasvu kohentaisi julkista taloutta, uusien tyopaikkojen tulisi syntyä yksityiselle sektorille. Tyollisyysastetavoitteen saavuttamisen arvioidaan vahvistavan julkista taloutta 0,3 miljardilla eurolla. Budjettitalouden menoja ja tuloja uudelleen kohdennetaan 0,2 miljardia euroa, joka sisältää 0,1 miljardia euroa yritystukia.

Kertaluonteiset menolisäykset yhteensä 3 miljardia euroa vuosina 2020-2022 perustuvat omaisuuden myyntituloihin. Näistä 2,5 miljardia euroa voidaan kerätä suorista yhtioomistuksista ja loput 0,5 miljardia euroa muista omaisuuseristä. Käyttokohteet ovat kertaluonteisia investointeja ja yhteiskunnallisesti tärkeitä kokeiluja. Nämä toimet eivät lisää valtion menoja enää vuonna 2023.

Omaisuuden myynnit toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ilman mekaanisia vuositavoitteita.

Hallitusneuvottelujen eläkepoliittisia linjauksia

Pääministeri Antti Rinne antoi SDP:n puheenjohtajana pitämässään vappupuheessa 2018 lupauksen eläkkeiden 100 euron nettomääräisestä korotuksesta 1400 euron eläkkeeseen asti.

Ohjelmassaan hallitus lupaa käyttää vuositasolla 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus ulottuisi arvion mukaan noin 1000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.

Ohjelman mukaan käynnistetään myos kolmikantainen selvitys siitä, miten tyoeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä tyoeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1400 euron tyoeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla tyoeläkemaksuja nostamatta. Tyoeläkejärjestelmän murtaminen ei saane tyomarkkinajärjestojen kannatusta. Se kohtaisi todennäkoisesti myos perustuslakimuurin.

Henkiloiden, joiden kokonaiseläke jää tasoltaan alle takuueläkkeen tason, tilanne selvitetään. Takuueläke on vuoden 2019 tasossa 784,52 euroa kuukaudessa. Käytännossä on kysymys henkiloistä, jotka ovat alkaneet nostaa eläkettään varhennettuna.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri