Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Maa- ja metsätaloudella on paljon valvottavaa hallitusneuvotteluissa

(Julkaistu Käytännon Maamies -lehden numerossa 5/2019)

Vaalikentillä moni tuli sanomaan, ettei äänestämisellä ole merkitystä, kun on vain yksi ääni. Asia on juuri päinvastoin. Täytyy olla todella tarkka, kenelle äänensä antaa, kun niitä on käytettävissä vain yksi. Ääniä ei ole huiskittavissa, minne sattuu.

Äänestäjä myos kantaa vastuun omasta äänestämisestään. Eduskuntavaalien äänestysnumeroiden valossa näyttää siltä, että moni viljelijä, joka tähän asti on äänestänyt Keskustaa tai Kokoomusta, onkin tällä kertaa antanut äänensä perussuomalaisille. Tuskin kysymys on ollut esim. siitä, että perussuomalaisten ehdokaslistalta olisi loytynyt joku maa- ja metsätalouden asiantuntijana luottamusta herättävä henkilo. On vain päätetty toteuttaa protesti ja niin sanotusti näpäyttää entistä omaa puoluetta.

Selvää on, että perussuomalaisia äänestänyt kääntyy politiikkaodotuksissaan perussuomalaisen puolueen ja äänestämänsä ehdokkaan puoleen. Hän ei voi muina miehinä odottaa ja vaatia, että esim. Keskusta, jonka vaikutusmahdollisuuksia hän on äänestysratkaisullaan tahallaan heikentänyt, pystyisi uudessa tilanteessa hänen asioitaan täysimääräisesti hoitamaan.

Hallituksen muodostaminen alkutaipaleella

Tätä kirjoittaessani (8.5.2019) tiedossa on, että hallitustunnustelija Antti Rinteen johtamiin hallitusneuvotteluihin lähtevät SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Kokoonpano voi neuvottelujen aikana tietenkin muuttua, koska osallistuvilla puolueilla riittää varmasti kynnyskysymyksiä.

Perussuomalaiset eivät ole vaikuttaneet kovin hallitusvastuuhakuisilta. Näyttää siltä, että perussuomalaiset eivät tällä kaudella halua olla päätoksenteossa mukana. Olisin ollut aidosti kiinnostunut tietämään, mitkä ovat perussuomalaisten talous- ja veropoliittiset linjaukset. Myos sen olisin halunnut tietää, mitä perussuomalaiset haluavat tehdä maatalouden hyväksi. Vaaleja edeltäneissä keskusteluissa nämä seikat eivät tulleet millään tavoin esille.

Keskustan tilanne on toinen kuin vaalivoittaja perussuomalaisten. Murskaava vaalitappio sinänsä osoittaa puolueelle tietä oppositioon. Henkilokohtaisesti olen toki samaa mieltä kuin Maalaisliiton itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmenten merkittävä vaikuttaja Juho Niukkanen, joka lausui: ”hallitukseen on mentävä aina kun sinne pääsee”. Hallituksessa puolue voi aina vaikuttaa enemmän kuin oppositiossa. Neljä vuotta tyhjän panttina on pitkä aika. Maa- ja metsätaloudessa on ratkaistavana monia merkittäviä asioita alkavan eduskuntakauden aikana. Keskusta on perinteisesti ollut se puolue, joka on tehnyt aloitteet ja pannut itsensä likoon maa- ja metsätaloutta koskevissa asioissa.

Tuleva hallitus ratkoo vuosien 2021-2027 maatalouspolitiikan

Rahastokauden 2021-2027 EU:n budjetti ratkaistaan tämän ja ensi vuoden aikana. Siinä maataloudella on paljon pelissä. Jos ja kun EU:n maatalouspolitiikkaan käyttämä rahoitus pienenee, Suomen pitää saada täyttää syntyvä aukko kansallisella rahoituksella.

Tärkeää on nostaa luonnonhaittakorvauksen tasoa. Luonnonhaittamme suhteessa Keski- ja Etelä-Eurooppaan on pysyvä. Vaikka lämposumma kasvaisikin, valon puute on pysyvä rajoite.

Olennaista on kehittää ensi rahoituskaudeksi uusia nykyistä mielekkäämpiä ympäristokorvauksen toimenpiteitä. Surullinen asia on tämän rahastokauden viimeisen vuoden 2020 ympäristokorvauksen perusosan leikkaus 54 eurosta 17 euroon hehtaaria kohden. Leikkauksen peruminen olisi paikallaan mm. siksi, että nykyisen rahastokauden varoja jouduttiin käyttämään edellisen rahoittamiseen. Ministerien Orpo ja Niinisto haparointi keväällä 2015 ympäristokorvauksen toimenpiteissä johtaa nyt, ellei mitään tehdä, kaikkia ympäristositoumuksen tehneitä koskevaan 37 euron hehtaarileikkaukseen.

SDP:n vero-ohjelma uhkaa maa- ja metsätaloutta

SDP:lle ei riitä, että maataloustulo on pudonnut EU-jäsenyyden aikana 60 prosentilla. Se haluaa viimeistellä kehityksen verottamalla lisää yrittämistä ja omistamista.

SDP julistaa vero-ohjelmassaan, että myos muussa kuin osakeyhtiomuodossa harjoitettavan yritystoiminnan sekä maa- ja metsätalouden verotusta tulee uudistaa poistamalla tulolähdejako. Tämä merkitsisi maatalouden oman tuloverolain (MVL:n) kumoamista ja maatalouden verotuksen sisällyttämistä elinkeinotuloverolakiin (EVL). Maatalous menettäisi mitä todennäkoisimmin verotukselliset etunsa suhteessa EVL:n mukaiseen liiketoimintaan. Näistä tärkeimmät ovat 1. kassaperiaate, 2. suuremmat rakennuspoistot ja 3. tasausvaraus, joka toimii myos investointivarauksena.

Todennäkoisesti maatalous joutuisi myos kirjanpitovelvollisuuden piiriin, kuten maataloutta harjoittavat osakeyhtiot jo ovat. Tästä seuraisi mm. varastoinventaarien tekeminen ja omien tuotteiden tuotantokustannusten laskentapakko.

Toki olisi mahdollista, että kassaperiaatteen käytto sallittaisiin maatalouksille, joiden liikevaihto on esim. enintään 500 000 euroa. Vastaava raja voisi hyvin koskea myos muita pk-yrityksiä. Presidentti Trumpin hallinto asetti ko. rajan Yhdysvalloissa 5 milj. dollariin.

Yritystoiminnan jatkajan sukupolvenvaihdoshuojennus antaa SDP:n vero-ohjelman mukaan mahdollisuuden siirtää yritys-, maatila- ja sijoitusvarallisuutta perillisille hyvin matalalla verokannalla. SDP:n mukaan veroetua täytyy heikentää.

SDP:n tavoitteena ovat varmasti myos metsän ja maatalousmaan kiinteistovero sekä pääomatulon verotuksen kiristäminen. Myos 1.1.2017 voimaan tulleet yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen SDP kumoaisi.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri