Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Liikenneverkkoselvityksestä puuttui pihvi

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla tehty selvitystyö liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti perustui koko hallituksen viime keväänä tekemään päätökseen. Asiasta tehtiin pöytäkirjamerkintä, kun hallitus hyväksyi julkisen talouden suunnitelman vuosiksi 2017-2020.

Bernerin asettamassa hankkeessa nykyisin Liikenneviraston hoidossa olevat väylien hoidon, kehittämisen ja ylläpidon tehtävät olisi siirretty perustettavaan valtionyhtiöön, jonka rahoitus olisi kertynyt pääasiassa asiakasmaksuista. Ministeri Berner julkisti 19.1.2017 hankkeen, jonka hän kuitenkin keskeytti muutaman päivän päästä (23.1.2017) esityksen saaman voimakkaan kritiikin vuoksi. Esitykseen sisältynyt autoveron poistaminen vuoden 2018 alusta ehti jo häiritä autokauppaa, vaikka valtiovarainministeriö viipymättä irtisanoutui esitetyistä veroratkaisuista. Markkinahäiriöiden estämiseksi selvityksessä esitettiin julkista tukea uusien autojen hankintaan siirtymäkauden ajaksi.

Liikennettä verotetaan ankarasti

Suomen tieliikenteeltä peritään runsaasti veroja sekä ajoneuvon hankinnan yhteydessä että käytön aikaisena verona. Tieliikenteeltä peritään enemmän veroja kuin mitä tieliikenteestä koituu valtiolle kuluja.

Autoista peritään autoveroa, joka on auton hankintavero. Lisäksi ajoneuvon käytöstä kerätään vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa, joka koostuu perusverosta ja muita kuin bensiinikäyttöisiä autoja koskevasta käyttövoimaverosta (dieselvero). Polttoaineista kannetaan polttoaineveroa.

Vuonna 2017 autoveroa arvioidaan kertyvän eduskunnan hyväksymän budjetin mukaan 853 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveroa kertyy vastaavasti 1155 miljoonaa euroa. Moottoribensiinistä on budjetoitu polttoaineveroa vuodelle 2017 1294 miljoonaa euroa ja dieselöljystä 1413 miljoonaa euroa.

Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroa kertyy vuonna 2017 edellä esitetyt luvut yhteen laskien noin 4,7 miljardia euroa. Lisäksi liikenteeltä kerätään arvonlisäveroa mm. uusien autojen, liikennepolttoaineiden ja varaosien myynnistä, autojen leasing- ja vuokrapalveluista sekä autojen huolto- ja korjauspalveluista. Yhteensä tieliikenteen veroja ja liikenteen välillisiä veroja (arvonlisävero) kertyy vuosittain 7-8 miljardia euroa.

Liikenneverkkoselvityksen esityksillä olisi ollut merkittäviä vaikutuksia valtion budjetin verotuloihin. Liikenteen veroja olisi alennettu vuositasolla noin 1,6 miljardin euron edestä. Autovero, vuotuiselta määrältään noin 853 miljoonaa euroa, olisi poistettu vuoden 2018 alusta kokonaan. Ajoneuvoveron perusveroa olisi vuodesta 2018 alkaen alennettu noin 547 miljoonalla eurolla, jolloin perusveroa olisi jäänyt maksettavaksi vuositasolla noin 235 miljoonaa euroa ja lisäksi ajoneuvoveron käyttövoimaveroa noin 370 miljoonaa euroa. Polttoaineveroa olisi alennettu EU-sääntelyn polttoaineverominimin mahdollistaman noin 200 miljoonan euron verran.

Keskeisiä tietoja liikenneverkkoyhtiöstä

Perustettavan liikenneverkkoyhtiön omistajia olisivat esityksen mukaan olleet Suomen valtio (65 %) ja maakunnat (35 %). Maakuntien keskinäinen omistusoikeus olisi jakautunut tiekilometrien ja ajokilometrien perusteella. Yhtiön osakkeita olisi saanut luovuttaa vain eduskunnan suostumuksella.

Liikenneverkkoyhtiön tien käyttäjiltä perimien aikaan perustuvien maksujen kokonaismäärä olisi selvityksen mukaan ollut, kuinka ollakaan, vuositasolla sama noin 1,6 miljardia euroa kuin poistuvien liikenteen verojen määrä. Tämä olisi esityksen mukaan johtanut noin 539 euron veroon ajoneuvoa kohden vuodessa. Ko. maksu olisi porrastettu hiilidioksidipäästöjen mukaan. Em. tasoinen maksu olisi peritty henkilö- ja pakettiautoilta. Linja- ja kuorma-autoilta sekä moottoripyöriltä olisi peritty tätä suurempi maksu. Mopot, mopoautot ja traktorit olisivat jääneet maksun ulkopuolelle. Myöhemmin olisi otettu käyttöön kilometriperusteinen hinnoittelu, joka myös olisi porrastettu ajoneuvon päästöjen mukaan. Maksut olisi peritty myös ulkomaisilta ajoneuvoilta.

Liikenteen verojen alennukset olisivat imaisseet valtion noin 41,6 miljardin verotuloista noin 1,6 miljardia euroa eli noin 4 prosenttia. Tämän verotulojen menetyksen kompensoinnista esityksessä ei lausuta sanaakaan. Summa on kuitenkin likimain saman suuruinen kuin esim. maataloudelle maksettavat vuotuiset tulotuet.

Ainoaksi perusteeksi verojen muuttamiselle tienkäyttömaksuiksi esitettiin yrityksen toiminnan suurempi tehokkuus hallinnon toimintaan verrattuna. Tämä tuntuu kaukaa haetulta, varsinkin kun erilaiset palveluoperaattorit olisivat olleet tulossa eurojen jaolle viimeistään siinä vaiheessa, kun olisi siirrytty kilometripohjaiseen tienkäyttömaksuun. Tämä olisi voinut tapahtua hyvinkin pian.

Liikenneverkon korjausvelka suuri

Suomen liikenneverkon korjausvelaksi arvioitiin vuoden 2016 alun tilanteessa noin 2,4 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Nykyisen hallituksen lähes yhden miljardin euron ylimääräisistä perusväylänpidon panostuksista huolimatta on selvää, että myös jatkossa tarvitaan pitkäjänteisiä toimia korjausvelan vähentämiseksi.

Liikenneverkon kehittämistarpeita ryhtyy nyt selvittämään parlamentaarinen työryhmä ministeri Bernerin johdolla. Työryhmällä on määräaika helmikuun 2018 loppuun. Oma käsitykseni on, että maanteiden ylläpito voidaan jatkossakin hoitaa valtion ja muiden julkisyhteisöjen budjetista. Rahoituskustannukset muodostuvat tällä tavalla halvimmaksi.

Varsinais-Suomen vaalipiiri