Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta tullut oma tieteenalansa

Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Tällä ei kuitenkaan toistaiseksi ole juurikaan käytännön merkitystä. Tämä johtuu eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksesta, jonka mukaan kunnilla on yhdistymisselvityksiä ja mahdollisia yhdistymisesityksiä tehdessään oltava riittävät tiedot keskeisistä päätöksentekoon vaikuttavista seikoista. Tällainen seikka on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (ns. sote-järjestämislaki), jota koskeva esitys on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi vasta kevätistuntokaudella 2014.

Kuntarakennelakiin eduskunnassa tehdyn lisäyksen mukaan kunnilla on käytettävissään kuusi kuukautta aikaa yhdistymisselvityksen ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemiseen sote-järjestämislain tultua hyväksytyksi. Kuuden kuukauden määräajan alkamisesta säädetään erikseen lailla. Selvää on, että vuosi 2014 lähestyy loppuaan määräajan päättyessä. Tuolloin huhtikuun 2015 eduskuntavaalit ovat jo ovella.

Kuntarakennelakiin jäi säännös, jonka mukaan kunnan tulee ilmoittaa viimeistään 30.11.2013 valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien ilmoitusten ja lopullisten selvitysten ei kuitenkaan välttämättä tarvitse koskea samaa aluetta, joten kunta voisi halutessaan myös muuttaa tekemäänsä päätöstä ilmoituksen tekemisen jälkeen. Perustuslakivaliokunnan mukaan ilmoitusvelvollisuuden säätämisellä ei ole oikeudellista merkitystä itse selvitysprosesseihin. Säännös on tosiasiassa kuollut kirjain, vaikka kunnat ilmoituksen tekevätkin lain kirjainta tarkoin noudattaakseen.

Petteri Orpon ns. koordinaatioryhmä teki linjauksen kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi. Tämä lähes omaksi tieteenalakseen noussut, perin mutkikas kannanotto sisällytettiin hallituksen kuntarakennelakia koskevaan täydentävään esitykseen. Paperin pääsisältö on, mitä minkäkin kokoinen kunta saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja millä edellytyksillä. Alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saisi tehdä mitään, ne saisivat vain rahoittaa.

Perustuslakivaliokunta totesi, ettei se lausunnossaan ryhdy arvioimaan täydentävään esitykseen sisällytettyä Orpon koordinaatioryhmän linjausta perustuslain näkökulmasta. Tällainen tarkastelu voidaan valiokunnan mukaan tehdä vasta siinä yhteydessä, kun mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Perustuslakivaliokunta katsoi, ettei sen perustuslain mukaisiin tehtäviin kuulu ennakoivan arvion tekeminen jonkin tulevaisuudessa mahdollisesti annettavan lakiehdotuksen suhteesta perustuslakiin. Tämä näkökulma korostuu valiokunnan mukaan tällaisessa tilanteessa, jossa linjaukset ovat varsin alustavia ja yleispiirteisiä,.

Kuntarakenneuudistus edellyttää kuntien suopeutta. Sitä ei nyt ole. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus törmää perustuslakiin, jos hallitus pitää jääräpäisesti kiinni vastuukuntamallistaan. Jako isäntä- ja renkikuntiin on mielestäni mahdoton.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri