Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Kotitalousvähennyksen perusteista ja tulkinnoista

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 5/2013)

Verohallinto on 14.1.2013 antanut kotitalousvähennystä koskevan uuden ohjeen, joka sisältää eräitä tarkennuksia 19.8.2009 annettuun ohjeeseen. Lisäksi on otettu huomioon lain muutokset ja uusi oikeuskäytäntö.

Verovelvollinen voi tuloverotuksessa vähentää veroista kotona teetetyn työn kustannuksia kotitalousvähennyksenä. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen vähennys. Täten puolisoista vähennyksen voi tehdä kumpikin erikseen.

Kotitalousvähennyksen henkilökohtainen enimmäismäärä on vuodesta 2012 alkaen 2000 euroa vuodessa (v. 2011 vielä 3000 euroa). Vähennyksen omavastuu on 100 euroa vuodessa henkilöä kohden. Vähennyksen enimmäismäärä ja omavastuu ovat samat riippumatta siitä, ostetaanko vähennykseen oikeuttava palvelu yritykseltä tai yrittäjältä, vai palkataanko työhön työsuhteinen työntekijä.

Valtioneuvosto on 27.3.2013 vuosia 2014-2017 koskevassa valtiontalouden kehyspäätöksessä ilmoittanut, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2000 eurosta 2400 euroon. Aikataulua ei ole kerrottu, mutta todennäköisesti tämä toteutuu vuodesta 2014 alkaen.

Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 15 % maksetusta palkasta ja palkan sivukulut kokonaan, jos työn tekee palkattu työntekijä. Palkan sivukuluja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu.

Arvonlisäverollisesta työkorvauksesta saa vähentää kotitalousvähennyksenä 45 %, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Työkorvauksella tarkoitetaan yrittäjälle, yritykselle tai yleishyödylliselle yhteisölle työn tekemisestä maksettua korvausta, joka ei ole luonteeltaan palkkaa.

Täyteen kotitalousvähennykseen eli 2000 euroon oikeuttaa 4666,67 euron suuruinen työkorvaus, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä (4666,67 x 45 % - 100 = 2000 euroa). Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden 2000 euron vähennyksen saa 5675,68 euron suuruisella palkalla (15 % x 5675,68 + 22 % x 5675,68 - 100 = 2000 euroa). Puolisoilla summat voivat nousta kaksinkertaisiksi.

Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä verovelvollisen asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen saa myös vastaavasta työstä, joka on tehty verovelvollisen ja hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa.

Verovelvollinen, jolla on Suomessa verotettavaa tuloa, saa tehdä kotitalousvähennyksen myös työstä, joka on tehty toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa.

Liittymismaksut

Kun verovelvollisen asunto tai vapaa-ajan asunto liitetään esim. vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö -tai televerkkoon, hänen on suoritettava verkkoa ylläpitävälle yhteisölle liittymismaksu, jota vastaan yhteisö suorittaa liittymän käyttöönoton edellyttämiä asennus- ja muita töitä.

Liittymismaksu oikeuttaa kotitalousvähennykseen siltä osin kuin se on välitöntä vastiketta kunnossapito- tai perusparannustyöstä, joka on suoritettu vakituisessa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tai näiden piha-alueella. Vähennystä ei siis saa piha-alueen ulkopuolella tehdystä työstä. Vähennystä ei myöskään saa, jos liittymismaksu on palautuskelpoinen.

Uudisrakentamiseen liittyvästä verkkoon liittymisestä ei saa vähennystä. Uudisrakentamisena pidetään myös kahden vuoden kuluessa lopputarkastuksesta tehtäviä töitä. Jos vanhaan rakennukseen, esim. kesämökkiin, asennetaan ensi kertaa vaikkapa vesi- tai sähköjohto, ei tällaista asennustyötä pidetä uudisrakentamisena, joten se oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

Verovelvollisen on selvitettävä, mikä osa liittymismaksusta on vastiketta vakituisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa tai näiden piha-alueella suoritetusta työstä. Parhaat edellytykset antaa verotusta varten tiedot näistä tiedoista on liittymismaksun saaneella yhteisöllä. Tämä voi tapahtua laskulla tai erillisellä selvityksellä.

Kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiössä

Kunnossapitovastuun jakautumiseen asunto-osakeyhtiössä vaikuttaa asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys. Verotuksessa osakkeenomistajan ja yhtiön välinen kunnossapito- ja korjausvastuu määrää sen, mitkä kustannukset hyväksytään kotitalousvähennyksen perusteeksi. Osakkeenomistaja voi saada kotitalousvähennyksen vain hänen vastuulleen kuuluvista kunnossapito- ja perusparannustöistä. Osakkeenomistaja ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen, jos hän suorittaa yhtiön vastuulle kuuluvien töiden kustannuksia, vaikka hän olisi yhtiön ainoa osakas.

KHO:n tapauksia

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on vuosikirjaratkaisussaan 2009/1987 katsonut, että verovelvollisella oli oikeus kotitalousvähennykseen maalämpöjärjestelmän toimitukseen liittyvästä työkorvauksesta, johon sisältyi palkkakustannukset, toimittajan kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia sekä porauksessa käytettävistä laitteista aiheutuvia kustannuksia. Ratkaisun perusteella kotitalousvähennyksen voi siis saada arvonlisäverollisesta työkorvauksesta myös siltä osin kuin se pitää sisällään koneen osuuden. Ratkaisu on tietenkin yleisesti sovellettava periaatelinjaus vastaavissa työkorvauksissa.

KHO on vuosikirjaratkaisussaan 2009/1041 katsonut melko laajan omakotitalon perusparannustyön kotitalousvähennykseen oikeuttavaksi. Puolisoiden vuonna 2004 ostamaan omakotitaloon teetettiin laaja remontti vuosina 2004 ja 2005. Talon kylmänä olevaan ullakkoon oli tehty kolme huonetta, pieni WC ja vaatehuone, joiden pohjapinta-ala oli yhteensä 50 neliömetriä. Alakerrassa oli muutettu huonejärjestystä tekemällä kulkuaukko vanhasta kylmästä eteisestä olohuoneeseen sekä tekemällä portaat alakerrasta yläkertaan. Rakenteita oli uusittu osittain kosteuden aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Lisäksi talon alkuperäiset sähkötyöt oli jouduttu uusimaan. Talon alkuperäisen irtopatteri- ja uunilämmityksen tilalle oli tehty suora sähkölämmitys. Sisätilojen pintamateriaalit, keittiökalusteet ja lattiapinnat oli uusittu täysin. Vanha lattiapohja oli säilytetty. Sauna- ja pesuhuonetilat oli jouduttu uusimaan täysin remontin yhteydessä havaitun homevaurion vuoksi.

KHO hyväksyi ko. tapauksessa kotitalousvähennyksen, jonka alemmat muutoksenhakuasteet olivat hylänneet. Perusteluina KHO lausui: "Kun otetaan huomioon remontin laatu ja se, että A on asiassa saadun selvityksen mukaan muuttanut asumaan omaan ja perheensä asumiskäyttöön tarkoitettuun taloon heti kaupanteon jälkeen sekä asunut talossa koko suoritetun perusparannuksen ajan, on A:n teettämää alakerran remonttia pidettävä luonteeltaan asunnon omatoimista ylläpitotoimintaa edistävänä kunnossapito- ja perusparannustyönä eikä uudisrakentamisena tai siihen verrattavana rakentamisena."

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri