Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Koronapandemian talousvaikutuksia hankalaa arvioida

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 4/2020)

Suomen Pankin 7.4.2020 julkaiseman talouden näkymiä koskevan analyysin mukaan koronapandemia ajaa Suomen talouden muun maailmantalouden mukana taantumaan tänä vuonna. Jos pandemian leviämistä joudutaan pitkään hidastamaan kattavalla ihmisten eristämisellä toisistaan, konkurssien määrä ja työttömyys voi nousta merkittävästi.

Suomen Pankki toteaa muistiossaan, että toimenpiteet koronavirukseen vastaamiseksi voidaan jakaa karkeasti kahteen vaihtoehtoiseen strategiaan. Toisessa pyritään viruksen leviämisen tukahduttamiseen mahdollisimman nopeasti ja tämän jälkeen sen pitämiseen kurissa kevyin kontrollitoimin. Toisessa strategiassa pyritään viruksen leviämisen hidastamiseen siten, että terveydenhoidon kapasiteetti ei ylity. Tautihuipun madaltaminen siirtää tautihuippua eteenpäin. Suomi on valinnut jälkimmäisen strategian. Suomessa on asteittain kiristetty rajoitustoimia. Viime aikoina meilläkin on korostettu yhä enemmän testauksen ja tartuntatapausten jäljityksen merkitystä.

Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen talouden supistuvan 5,5 % vuonna 2020, kun viruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa. Vienti, yksityiset investoinnit ja yksityinen kulutus supistuvat. Ennuste on tehty sillä oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät kolme kuukautta. Koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella nopeasti.

Yritysten rahoitustilannetta tuetaan

Hallitus on 20.3.2020 ja 9.4.2020 antanut eduskunnalle koronaviruspandemiaan liittyvät lisäbudjettiesitykset.

Yritysten selviämistä ja talouden pyörien pyörittämistä tuetaan merkittävillä avustus- ja lainarahoitusmahdollisuuksilla. Yli viiden henkilön työnantajayrityksille myönnettävistä miljardiluokan avustuksista ja lainoista päättää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alainen valtakunnallinen toimija Business Finland ja enintään viiden henkilön työnantajayritysten rahoituksesta vastaavasti alueelliset ely-keskukset. Yksinyrittäjän on tuen hakemisessa otettava yhteyttä omaan kuntaan. Yksinyrittäjien tuki on kaavamainen 2000 euroa ja sitä myönnetään yksinyrittäjien toiminnasta aikavälillä 1.3.2020-31.8.2020 aiheutuneisiin kiinteisiin kustannuksiin. Em. TEM:n hallinnonalan tuet eivät kuitenkaan ulotu maatalouteen.

Kaikkia työnantajia, myös maatalouden työnantajia koskee työnantajan eläkevakuutusmaksuosuuden alentaminen 2,6 prosenttiyksiköllä 1.5.-31.12.2020 väliseltä ajalta. Samoin kaikkea ennakonkannon piirissä olevaa toimintaa mukaan lukien maatalous, koskee Verohallinnon päätös, jonka mukaan se hyväksyy vuoden 2020 ennakkoveron alentamista tai ennakkoveron eräkuukausien muuttamista koskevat hakemukset verovelvollisen oman ilmoituksen perusteella ilman välitilinpäätöstä tai muuta kirjallista selvitystä.

Miten korona vaikuttaa maatalouteen?

Maatalouden liitännäiselinkeinoille ohjataan 30 milj. euroa avustuksia. Tätä kirjoitettaessa (14.4.2020) yksityiskohtainen jako ei ole selvillä. Elinkeinokalatalouden avustuksiin on tulossa 10 miljoonaa euroa.

Varsinaisen maatalouden kannalta on nyt olennaista, ettei tulotuista tingitä ja että investointiavustusten ja valtiontakausten myöntämiseen riittää varoja maatilatalouden kehittämisrahastossa (Makera). Maatalouden myyntitulojen kasvumahdollisuuksia ei tässä vaiheessa kannata lähteä ennakoimaan, mutta siitä voidaan olla varmoja, että ruoan tarve säilyy ennallaan myös koronapandemian oloissa. Hallituksessa on vahva tahto korvata EU-budjetin tulotukien vähennys vastaavalla kansallisten tulotukien lisäyksellä.

Maatalouden kausityövoiman tarve hoidettava

Maatalouden kausityövoiman tarve on jo vuosia hoidettu ulkomaisilla työntekijöillä, joita on tullut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta mm. Ukrainasta, Vietnamista ja Venäjältä ja EU-alueelta lähinnä Puolasta ja Baltian maista. Tämä työvoima on huolehtinut mm. istutus-, harsotus- ja poimintatöistä. Samat, vakiintuneet työyhteisöt ovat monissa tapauksissa huolehtineet tilan kriittisistä töistä vuodesta toiseen. Koronakriisi tuli kevään pahimpaan aikaan, mutta nyt näyttää siltä, että tulppa olisi aukaistu ja ensimmäiselle 1500 työntekijälle on jo luvattu pääsy Suomeen.

Poliittisen pelin kohde asiasta on tullut, kun on alettu ihmetellä, miksei suomalainen työvoima kelpaa maatiloille. Selvää on, ettei suomalaisilla maatiloilla mitään arvosteta niin paljon kuin laadukasta suomalaista työvoimaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ehdotti eduskunnan täysistunnossa 2.4.2020, että lomautettu henkilö voisi lähteä maatalouden kausityöhön menettämättä lomautusajan työttömyyskorvaustaan. Kun kokoomuksen Mia Laiho sitten esitti 9.4.2020 täysistunnossa lausumaa siitä, että mahdollistettaisiin lomautetun henkilön työskentely yhden kuukauden ajan alkutuotannon tehtävissä menettämättä lomautusajan työttömyyskorvausta, perussuomalaiset poistuivat Halla-ahon johdolla täysistuntosalista, eivätkä siis osallistuneet asiaa koskevaan äänestykseen. Halla-ahon käyttäytyminen on tietysti ymmärrettävää, sillä perussuomalaiset on populistipuolue, jolla ei ole pienintäkään aikomusta pyrkiä oikeasti ratkaisemaan yhtään yhteiskunnallista ongelmaa. Hallituksessa olevan Keskustan tulee pitää pää kylmänä ja jatkaa hyvin alkanutta työtä maatalouden kausityövoimaongelman ratkaisemiseksi.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri