Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Koronakriisin hoitoa seuraa elvytys ja sopeutuminen

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2020)

Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö asettivat 30.3.2020 selvitysryhmän laatimaan asiantuntija-arvion toimenpiteistä, joilla Suomi palautetaan kestävän talouskasvun uralle. Selvitysryhmän julkaisu ”Talouspolitiikan strategia koronakriisissä” valmistui 8.5.2020.

Selvitysryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin valtiotieteiden tohtori, taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Jäseniksi kutsuttiin professori, taloustieteen Nobel-palkinnon saaja Bengt Holmström, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo.

Koronakriisin aiheuttama toimeliaisuuden lasku on jyrkkää. Erot yksittäisten yritysten välillä ovat suuria, myös samalla toimialalla. Eniten on kärsinyt yksityinen palvelusektori, jonka eniten menettänyt toimiala on matkailu- ja ravintola-ala. Teollisuuden ja rakentamisen häiriöt ovat toistaiseksi olleet palvelusektoria pienempiä. Lentoliikenteen tappiot ovat massiivisia.

Julkinen sektori on kärsinyt lähinnä etätyöhön siirtymisestä. Kriisistä on aiheutunut myös huomattavia kielteisiä sosiaalisia ja terveyteen liittyviä vaikutuksia, jotka ajan mittaan kumuloituvat. Ei-kiireellisten sairaustapausten hoitamista on lykätty, mielenterveys-, päihde- ja väkivaltaongelmat ovat lisääntyneet, vanhusten toimintakyky on heikentynyt eristäytymisen seurauksena. Etäopetuksesta on syntynyt vakavia haittoja lapsille, jotka eivät kodissaan saa tarvitsemaansa tukea.

Kriisin talousvaikutukset kumpuavat kokoontumiskielloista, matkustuskielloista, kulttuuri-, urheilu- ym. -tapahtumien kieltämisestä, koulujen ja ravintoloiden sulkemisesta jne. Usein suositukset toimivat kieltojen tavoin. Lisäksi ihmiset pelkäävät tartuntaa ja rajoituksista riippumattomista syistä vähentävät palvelujen käyttöä. Tästä johtuva yksityisen kulutuksen pienentyminen tietenkin syventää talouskriisiä. Koska heikentynyt yksityinen palvelusektori on hyvin työvaltainen, seurauksena on ollut laajoja lomautuksia ja myös irtisanomisia.

Maksuvalmiutta ja pääomitusta kriisin yli

Suomen olemassa oleva työttömyysturvajärjestelmä huolehtii kohtuullisesti työttömien ja lomautettujen toimeentulosta. Työmarkkinajärjestöjen 18.3.2020 sopima työllisyyspaketti helpotti työvoiman sopeuttamista koronaviruspandemiatilanteeseen. Sopimuksen pohjalta tehdyillä lain muutoksilla nopeutettiin työntekijöiden lomauttamista, mikä pienensi yritysten työvoimakustannuksia. Määräaikaisen muutoksen johdosta lomauttamista edeltää 13 päivää, joilta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus.

Oma merkityksensä on ollut pankkiluottojen lyhennysvapailla. Keskuspankit ovat päätöksillään keventäneet rahamarkkinoita lisäämällä rahan tarjontaa ja näin myös varmistaneet korkotason pysymisen matalana.

Maksuvalmiutta ovat lisänneet osaltaan erityisluottojärjestelyt ja Finnveran takaukset, jotka kohdentuvat kaikille toimialoille lukuun ottamatta maa- ja metsätaloutta sekä rakennustoiminnan perustajaurakointia. Finnveran takaukset ovat vastikkeellisia ja verrattain kalliita, mutta niiden tarkoituksena onkin mahdollistaa yritysten lainansaantia pankeista.

Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy tekee rahoitusohjelmansa mukaisesti pääomasijoituksia koronan vuoksi tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneisiin keskisuuriin yrityksiin (liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 50, liiketoiminta kannattavaa ja edellytykset kannattavaan toimintaan jatkossakin). Sijoitukset ovat kooltaan 1-10 miljoonaa euroa ja kohdistuvat osakeyhtiöihin.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon siirretään 70 miljoonaa euroa, mikä nostaa tämän eduskuntakauden toteutuneen siirron 101 miljoonaan euroon (hallitusohjelman mukaan siirto 100 miljoonaa euroa).

Yritysten maksuvalmiutta on helpotettu myös korollisilla veronjärjestelyillä. Näissä on kysymys veron maksun lykkäämisestä ja maksetun arvonlisäveron palauttamisesta lainana. Arvonlisäveron lainapalautus koskee myös kalenterivuosikohtaisessa ilmoitusmenettelyssä olevia maa- ja metsätalouden harjoittajia, jotka voivat saada lainapalautuksena neljänneksen kalenterivuodelta 2019 maksamastaan arvonlisäverosta.

TEM jakaa kannattavuustukea monessa muodossa

Kannattavuustukea yrityksille on jaettu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kautta monta eri reittiä. Business Finlandin ja ELY-keskusten ensivaiheessa käsittelemät tuet olivat luonteeltaan toiminnan kehittämistukea, joka oli joko esiselvitysrahoitusta (enintään 10 000 euroa) tai kehittämisrahoitusta (enintään 100 000 euroa). Business Finlandin avustukset oli tarkoitettu 6-250 hengen työnantajayrityksille, jotka ovat yhtiö- tai osuuskuntamuotoisia. ELY-keskusten avustukset taas oli kohdistettu enintään 5 hengen työnantajayrityksille yritysmuodosta riippumatta. Em. tukien haku suljettiin 8.6.2020.

Yksinyrittäjän tuki haetaan kuntien kautta. Yksinyrittäjän tuki on ns. vastikkeetonta tukea (enintään 2000 euroa). Se voidaan myöntää myös yhden omistajan osakeyhtiölle.

Ravitsemusalan erityistuesta, jonka myöntää ELY-keskus, on säädetty erikseen. Ravitsemisliiketoimintaa on rajoitettu voimakkaasti lainsäädännöllä. Tämän vuoksi ja rajoitusvelvoitteiden vaikutusten lieventämiseksi kohtuullinen rahallinen kompensaatio ravintolayrittäjille katsottiin välttämättömäksi ja sitä edellytti myös eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunnossaan.

Viimeisimpänä on tulossa ehkä merkittävin yritysten kannattavuustuki. Se on Vihriälän selvitysryhmän ehdottama yritysten määräaikainen kustannustuki, joka on vielä eduskunnan käsittelyssä. Tuki on periaatteessa toimialariippumaton, mutta TEM:n hallinnoimana tukena sekään ei kohdistu maatalouteen. Tuen euromääräinen enimmäismäärä kahden kuukauden ajalta, jota se enimmillään koskee, on 500 000 euroa. Tuen saantioikeus on sidottu toimialan myynnin ja yrityksen oman liikevaihdon alentumiseen. Ravitsemusalan erityistuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjän tuki vähennetään kustannustuesta täysimääräisesti, Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät kehittämistuet 70-prosenttisesti. Tukipäätökset tekee Valtiokonttori yritysten hakemusten ja Verohallinnon toimittamien yritysten myyntitietojen perusteella.

Muista hallituksen toimista on syytä mainita kaikkia työnantajia koskeva työnantajan työeläkemaksujen väliaikainen alentaminen ja yrittäjän työttömyysturvaa koskeva väliaikainen muutos, jonka mukaan työttömyysturvan saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Myös konkurssiin asettamisen edellytyksiä on tiukennettu ja ulosoton lykkäämistä helpotettu.

MMM jakaa maatilakytkentäistä yritystukea

Työ- ja elinkeinoministeriö ei voi myöntää avustuksia eikä muutakaan rahoitusta yrityksille, joiden päätoimialana on maatalous. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriön pääluokan lisäbudjettiin varattiin ELY-keskusten kautta myönnettävää avustusrahaa maataloutta harjoittavan yrityksen ns. maatilakytkentäiseen yritystoimintaan (esim. maatilamatkailuun). Avustuksia kohdistetaan myös maataloustuotteita jalostaville ja jalosteitaan myyville yrityksille sekä sellaiselle maataloustuotannolle, jonka markkinat ovat olennaisesti supistuneet tai loppuneet koronaviruspandemian johdosta (suorat ravintolatoimitukset, suoramyynti). Tuki on yritysmuodosta riippumaton.

Kirjoitin maatilakytkentäisen yritystoiminnan avustuksista KM-lehden numerossa 5/2020. Nämä avustukset eivät ole toiminnan kehittämistukea, vaan vastikkeetonta tukea, jonka käytöstä ei tarvitse tehdä selvitystä ELY-keskukselle. Avustuksen määrä on vähintään 5000 euroa ja enintään 10 000 euroa (KM 5/2020 -jutun kirjoitin lausunnolla olleesta lakiluonnoksesta, jossa enimmäismäärä oli 20 000 euroa).

Miten tästä eteenpäin?

Selvää on, että yritysten saattaminen kriisin yli on talouspolitiikan ensisijainen tehtävä. Konkursseissa tuhoutuisi ”organisaatiopääomaa”, työntekijöiden kiinnittyminen työmarkkinoille heikkenisi ja kriisistä selviytyvien yritysten kyky investoida heikkenisi.

Jos koronaviruspandemian ”toinen aalto” tulisi, tarvittaisiin lisää kriisinhoitotoimenpiteitä. Jos varsinainen kriisi on nyt pysyvästi ohi, tarvitaan elvytystoimenpiteitä, joiden määrä on arvioitava tilanteen mukaan.

Suomi sai lähteä koronakriisin koettelemuksiin hyvästä tilanteesta, kun pääministeri Juha Sipilän hallituksen tiukan talouspolitiikan ansiosta Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 60 % eli EU:n komission tavoitetasolla. Useimpien EU-valtioiden velkasuhde on Suomea heikompi ja monien suorastaan katastrofaalinen. Meillä on varaa ottaa lisää julkista velkaa eikä näköpiirissä ole välitöntä rahoitusongelmaa. Korkotaso näyttäisi pysyvän matalana pitkään. Suomen luottokelpoisuus on niin hyvä, että meille maksetaan velan ottamisesta. Lisävelalla ei ole negatiivisia vaikutuksia valtion budjettitalouteen.

Korkotason pysymiseen loputtomasti nykyisellä tasolla ei kuitenkaan voi luottaa. Velkaantumisen jatkuva kasvu voi ennen pitkää rapauttaa luottamusta Suomen luottokelpoisuuteen. Lisäksi tosiasia on, että velkaantuminen siirtää taakkaa tuleville sukupolville. Kasvun todennäköinen heikkous kriisin jälkeen vaatii tuekseen finanssipoliittista elvytystä. Jossain vaiheessa velkaantumista on joka tapauksessa hillittävä. Yritysten tukemisen täytyy muuttua valikoivammaksi ja kohdistua talouden arvokkaimpiin osiin, esim. korkean teknologian yrityksiin.

Sopeuttamistarpeeksi Vihriälän työryhmä arvioi pitkällä tähtäyksellä 3-4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisuudessa on yleisesti puhuttu 7 miljardista eurosta.

Menonleikkauksiin ja veronkorotuksiin ei voida eikä pidä tukeutua, ennen kuin talouskasvu on päässyt hyvään vauhtiin. Talouskasvua ja työllisyyttä ei kannata omin toimin ”lyödä päähän”. Käytettäväksi jää siis vain kolmas sopeutustoimi: yhteiskunnan uudistaminen rakennepoliittisin päätöksin. Sosiaali- ja terveystoimen uudistus, joka mahdollistaa säästöt palveluista tinkimättä, on menossa eteenpäin ja on jo vaalikauden tässä vaiheessa lausuntokierroksella mm. kunnissa. Hallitus on asettanut myös parlamentaarisen sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jota johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Pasi Moisio.

Sosiaaliturvaan kuuluu myös työttömyysturva, johon olisi tärkeää lisätä työhön kannustavia elementtejä. Työelämää tulisi uudistaa mahdollistamalla lisää paikallista sopimista. Toivottavaa olisi, että tämä voisi tapahtua työehtosopimusten kautta. Ensisijaisen tärkeää on, että työn määrä ja tuottavuus kasvaisivat suomalaisessa yhteiskunnassa. Välttämätöntä on myös julkisen palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen.

Aivan olennaista on koulutus- ja innovaatiopolitiikan tehokkuus. Tuotekehitykseen on ohjattava lisää varoja ja parannettava yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä.

Rakennepolitiikan haaste on, että se vaikuttaa parhaimmillaankin hitaasti. Siksi toimenpiteet on käynnistettävä nopeassa tahdissa.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri