Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Kohta ovat ensimmäiset aluevaalit

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 11/2021

Suomen ensimmäiset aluevaltuustot valitaan 23.1.2022 järjestettävissä aluevaaleissa. Mitkä ihmeen aluevaltuustot? Aluevaltuusto on 1.1.2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden ylin päättävä elin. Hyvinvointialueita on 21 ja ne ovat kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia, itsehallinnollisia yhteisöjä. Hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Aluevaltuustot valitaan demokraattisesti suoralla kansanvaalilla.

Aluevaltuustot päättävät jokaista ihmistä koskevista arjen asioista. Miten julkiset terveyspalvelut järjestetään ja miten huolehditaan hoitoon pääsyn nopeudesta? Miten ikäihmisten palvelut varmistetaan? Miten koulukuraattoripalveluiden riittävyydestä vastataan? Miten järjestetään toimiva palo- ja pelastustoimi ja missä sijaitsevat paloasemat?

Aluevaltuuston jäsenen tehtäviin vaaditaan ennen kaikkea hallinnollisia kykyjä eikä esimerkiksi lääkärin taitoja. Näin on tietenkin ollut asian laita myös kunnissa sosiaali- ja terveystoimen palveluista päätettäessä. Puhe aluevaaleista ”sairaalavaaleina” on vähättelyä.

Miten hyvinvointialueet rahoitetaan?

Hyvinvointialueiden aluejako perustuu vuoden 2021 alussa voimaan tulleeseen maakuntajakoon kuitenkin niin, että Uusimaa on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki vastaa jatkossakin ainoana kuntana itse sosiaali- ja terveystoimen palveluista, eikä Helsingissä näin ollen järjestetä aluevaaleja.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa valtio. Toki ne saavat jonkin verran maksutuloja, mutta verotusoikeutta niillä ei ole. Johtamani parlamentaarinen maakuntaverokomitea katsoi mietinnössään 11.3.2021, että pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei luo perustetta maakuntaveron käyttöönottoon. Jos maakuntavero otettaisiin käyttöön, kohdattaisiin merkittäviä eri alueiden asukkaiden välisiä yhdenvertaisuusongelmia.

Laajoilla alueilla palvelutarve on väestön ikärakenteesta johtuen kasvava, mutta veropohja aleneva. Tämä johtaisi alueiden ansiotulon veroprosenttien jopa yli 10 prosenttiyksikön suuruisiin eroihin, vaikka maakuntaveroon liitettäisiin olennaisesti vahvempi verotulojen tasausjärjestelmä kuin nykyinen kunnallisveroon liittyvä tasausjärjestelmä on. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön laatimista vuosiin 2030 ja 2040 ulottuvista laskelmista. Valtiolla sen sijaan on käytettävissään noin 40 eri verolajia, joilla tarvittava vero voidaan kerätä kansalaisilta maakuntaveroa oikeudenmukaisemmin.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta yli 97 prosenttia kohdistuu sosiaali- ja terveystoimeen. Kun nämä tehtävät poistuvat kunnilta vuoden 2023 alusta lähtien, alenee kunnallisveroprosentti kaavamaisesti 12,39 prosenttiyksiköllä. Vuodesta 2024 lähtien kunta voisi jälleen nostaa tuloveroprosenttiaan. Kunnallisveroprosentin aleneminen ei alenna verovelvollisen verorasitusta, vaan se siirtyy valtion ansiotulon verotukseen niin, ettei kenenkään tulovero nouse. Tämän mahdollistamiseksi tehdään samalla 200 miljoonan euron suuruiset ansiotuloveron alennukset.

Mitkä ovat kuntien tehtävät jatkossa?

Kuntien merkittävimmät tehtävät liittyvät 1.1.2023 alkaen sivistystoimen hoitamiseen. Kunnan tehtäviä ovat esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalvelut, kaavoitus (asema- ja yleiskaava), rakennusvalvonta ja elinkeinopolitiikka, jota nykyisin useissa kunnissa kutsutaan elinvoimapolitiikaksi. Terveystoimen tehtävistä kunnille jäävät kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ympäristöterveydenhuolto.

Tarvitaanko maakunnan liittoja?

Maakunnan liitot jäävät pakkokuntayhtyminä edelleen kuntien rahoitettaviksi niiden alentuneista verotuloista. Maakunnan liitot näyttäytyvät kuntien näkökulmasta verrattain etäisinä toimijoina. Jokaisen kunnan on kuitenkin oltava maakunnan liiton jäsenenä.

Maakunnan liitoilla on kaksi lakisääteistä tehtävää: aluekehittäminen ja maakuntakaavoitus. Yleisten aluekehittämistehtävien lisäksi maakunnan liittojen kautta kulkee rahoitusta EU:n rakennerahastopolitiikan ohjelmiin. Alkavalla rahoituskaudella ko. rahoitusta välittävät maakunnan liitot ja ELY-keskukset. Ko. rahoitus nousee itää ja pohjoista kohti mentäessä merkittäviin summiin osaltaan EU-liittymissopimuksestakin johtuen.

Maakunnan liittojen tehtäviin kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavoitus. Valtakunnalliset alueiden käytön suunnitelmat siirtyvät maakuntakaavan kautta kuntia niiden yleis- ja asemakaavoituksessa velvoittaviksi suojelu- ja virkistysalueineen kaikkineen. Pelkästään maakunnan liiton suunnittelujohtajan työllisyyden turvaaminen voi saada ilmauksensa uusina vaihemaakuntakaavoina, jotka laaditaan yhä yksityiskohtaisemmiksi ja jotka ovat enemmänkin vitsauksia lystin maksaville kunnille.

Maakunnan liittojen em. lakisääteiset tehtävät voisi siirtää esim. hyvinvointialueille kuntien tuskin mitään menettämättä.

Maakunnassa kaksi valtuustoa

Hyvinvointialueiden etu on, että niiden päätöksenteko perustuu suoraan demokraattiseen kansanvaaliin. Maakunnan liittojen päätöksentekoelinten henkilövalinnat tekevät puolueiden piirit, olkoonkin, että näiden elinten poliittisten voimasuhteiden tulee vastata koko maakunnan voimasuhteita viimeksi toimitetussa kuntavaalissa.

Kansalaisen voi olla vaikeaa ymmärtää, että samassa maakunnassa toimii sekä hyvinvointialueen aluevaltuusto että pakkokuntayhtymän maakuntavaltuusto, toki eri tehtävissä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri