Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Keräilyeriä päättyneeltä eduskuntakaudelta

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 4/2019)

Eduskunnan tekemällä lisäyksellä myös eläintautivakuutukset vapautettiin vakuutusmaksuverosta. Lisäksi tarkastelen tässä artikkelissa yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen verovaikutuksia niiden ensimmäisenä soveltamisvuonna 2017.

Satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutusten vapauttaminen vakuutusmaksuverosta oli historiallinen toimi. Koskaan aikaisemmin ei mitään vakuutuslajia ole vapautettu tästä verosta. Valtiovarainministeriön virkamiesten vastustus oli tiettävästi kovaa.

Vakuutusmaksuveron poistaminen perustui viime vuoden elokuussa päätettyyn maatalouden ns. kriisipakettiin. Ratkaisulla pyritään edistämään vakuutuspohjaisen satovahinkojärjestelmän käyttöönottoa. Toimenpiteen verovaikutus on vuositasolla 1,5-2,5 miljoonan euron luokkaa. Lakisääteisen satovahinkojen korvausjärjestelmän viimeinen voimassaolovuosi oli vuosi 2015.

Eduskunta päätti valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston esityksestä ja aloitteesta vapauttaa myös eläintautivakuutukset vakuutusmaksuverosta. Suurin osa eläintautivakuutuksista on otettu salmonellan varalta ryhmävakuutuksina tuottajaosuuskuntien kautta. Maa- ja metsätalousvaliokuntakin kantoi lausunnossaan huolta eläintautivakuutuksista. Se totesi, että uudesta tilarakenteesta johtuen salmonellasta aiheutuvat saneerauskustannukset ovat huomattavan suuria. Tällä hetkellä ryhmävakuutusten mukaiset korvaukset ovat saavuttaneet tai saavuttamassa korvauksille asetetun ylärajan ja vakuutusten tulevaisuus on vaakalaudalla.

Eläintautivakuutusten liittäminen vakuutusmaksuverosta vapautettaviin vakuutuksiin oli luontevaa, koska Euroopan unionissa satovahinko-, kasvintuhooja- ja eläintautivakuutukset kuuluvat tietyllä tavalla samaan vakuutuslajiperheeseen. EU sallii mm. sen, että näiden kolmen vakuutuslajin vakuutusmaksuja voidaan tukea 65-70 prosentin maksuosuudella. Monista muista jäsenvaltioista poiketen meillä tähän ratkaisuun ei ole menty, koska kyseinen tuki söisi muuta maatalouden kansallista tukea. Mainittu 65-70 prosentin tuki on mahdollista myöntää riippumatta siitä, onko jäsenvaltiossa otettu käyttöön vakuutusmaksuveroa koskaan.

Eläintautivakuutusten vapauttaminen vakuutusmaksuverosta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, koska EU:n komission hyväksyminen vaatii oman aikansa. Verovaikutuksen arvioidaan olevan noin 0,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Synkkä totuus metsälahjavähennyksestä

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan tuli seuraava kirjaus: Helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja/tai parannetaan metsävähennystä. Metsänomistajille tarjotun veronkevennyksen määräksi kirjattiin 20 miljoonaa euroa.

MTK:n metsäsiipi ajoi voimalla ja arvovallallaan läpi metsälahjavähennyksen, joka ennakkoarvioiden mukaisesti on osoittautunut huonosti toimivaksi. Verovuoden 2017 verotuksesta julkaistun tilaston mukaan metsälahjavähennyksen teki 54 henkilöä. Vähennysten kokonaismäärä oli 980 858 euroa. Verovaikutus on pääomatulon 30 prosentin verokannalla laskien 0,30x980 858=294 257 euroa. Kun otetaan huomioon, että joillakin verovelvollisilla vähennys on voinut kohdistua osin 34 prosentin verokannalla verotettuun pääomatuloon, verovaikutus voitaneen pyöristää 300 000 euroon eli 0,3 miljoonaan euroon.

Kun hallitusohjelmassa oli tarjolla 20 miljoonaa euroa, metsänomistajat menettivät vuonna 2017 noin 19,7 miljoonaa euroa veronkevennystä. Mitätön veroetu aiheutti lisäksi mainehaittaa, kun oppositio jatkuvasti jankutti täysistuntosalissa suuresta metsänomistajien saamasta edusta.

Itse ajoin, kuten KM-lehden lukijat tietävät, hallitusohjelman tarjoamaa toista vaihtoehtoa, metsävähennyksen parantamista. Se olisi voitu nostaa 60 prosentista 90-95 prosenttiin metsän hankintamenosta, jolloin puuston osuus metsän hankintamenosta olisi voitu vähentää kokonaan. Maapohjan vähennysoikeushan ei ole sallittua miltään osin juoksevassa tuloverotuksessa (vain luovutusvoittoverotuksessa).

Metsävähennys toimii hyvin sukupolvenvaihdoksissa. Metsätilan myynti on 10 vuoden omistuksen jälkeen verovapaa tietyille lähisukulaisille, eivätkä tehdyt metsävähennykset tuloudu metsätilan luovutusvoittoverottomassa sukupolvenvaihdoksessa. Tuloutumatta jäävä käytetty metsävähennys merkitsee sitä, että metsän hankintamenon saa vähentää osittain kahdesti. Metsävähennyksen korotus olisi osunut erinomaisen suotuisaan puukaupan suhdanteeseen.

Yrittäjävähennys onnistunut uudistus

Maatalouden tulosta teki verovuonna 2017 yrittäjävähennystä 85 878 verovelvollista yhteismäärältään noin 43,4 miljoonaa euroa. Lisäksi yrittäjävähennystä sai verotusyhtymien kautta maataloudesta 1144 verovelvollista, yhteensä runsaat 0,3 miljoonaa euroa. Maatalouden yrittäjävähennystä siis kertyi verovuonna 2017 yhteensä runsaat 43,7 miljoonaa euroa. Jos marginaaliveroprosentiksi arvioidaan 30 %, verotusta keventävä vaikutus oli noin 13 miljoonaa euroa.

Metsätalouden pääomatuloon kohdistuvaa yrittäjävähennystä sai verovuonna 2017 128 760 verovelvollista yhteensä lähes 53,8 miljoonaa euroa. Pääomatulon 30 prosentin verokannalla laskien verovaikutus oli noin 16,1 miljoonaa euroa. Kun osa vähennyksestä kohdistuu 30 000 euroa ylittävään verotettavaan pääomatuloon, metsätalouden yrittäjävähennyksen verovaikutukseksi voidaan arvioida 17 miljoonaa euroa. Olen tyytyväinen, että onnistuin ajamaan hallitusneuvottelujen talous- ja verotyöryhmässä hallitusohjelmaan metsätalouden yrittäjävähennyksen, joka ei sisältynyt edes Keskustan vaatimuksiin.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri