Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Kehysbudjetti niukka maa- ja metsätaloudelle

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 5/2012)

Valtioneuvosto antoi 4.4.2012 eduskunnalle selonteon valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016. Selontekoa lukiessa palautuvat ainakin vanhemmalle väelle usein mieleen Katekismuksen sanat: Mitä se on? Mitä se merkitsee? Erityisesti tämä koskee maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa, jonka tulotukia koskevasta kohdasta ei ota selkoa "vanha Erkkikään". Ministeriö on kuitenkin myöhemmin puhaltanut tekstiinsä sisältöä, johon seuraava selkiytymisyritykseni pohjautuu.

Maa- ja metsätaloudelle ei ole luvassa mitään hyvää. Leikkaukset ovat päinvastoin suurempia kuin muilla hallinnonaloilla. Ne koskevat maatalouden tulotukia, luopumistukea, yksityismetsätalouden rahoitusta sekä vesistö- ja vesihuoltohankkeita. Maatalouden rakennetuen riittävyys luvataan turvata, mutta kehysbudjettiin ei sisälly minkäänlaista siirtoa Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera). Säästöjä kohdistuu myös mm. maaseutuelinkeinojen korkotukeen ja kiinteistötoimitusten tukeen sekä tutkimuksen, Maanmittauslaitoksen ja Suomen metsäkeskuksen organisaatioon.

Maatalouden tulotuet

Hallitusohjelman mukaan maatalouden tukimomenttien säästöt ovat 40 milj. euroa. Tästä toteutuu v. 2012 noin 12 milj. euroa, joka muodostuu sika- ja siipikarjatalouden pohjoisen tuen leikkauksista ja perunan kansallisen tuen lakkauttamisesta. Vuonna 2013 hallitus aikoo toteuttaa jäljellä jäävästä 28 milj. euron leikkauksesta 25 milj. euroa ja vuonna 2014 kolme milj. euroa. Vuoden 2013 loppuun mennessä toteutuvat 141-tuen leikkaukset hallitus katsoo automaattileikkauksiksi, eikä niitä näin ollen lueta hallitusohjelman mukaisiksi maatalouden leikkauksiksi.

Hallitusohjelman mukaisen 40 milj. euron lisäksi maatalouden tulotukien määrää alennetaan 31 milj. eurolla v. 2015. Näin tulotukien leikkaus on kuluvan eduskuntakauden päättyessä v. 2015 sekä hallitusohjelma että kehysbudjetti huomioon ottaen yhteensä noin 71 milj. euroa.

Onko hallitus sitten viisas, kun se EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen ja kansallisen 141-tuen jatkoneuvottelujen kynnyksellä ilmoittaa vielä hallitusohjelman leikkausten lisäksi leikkaavansa vuonna 2015 maatalouden kansallisia viljelijätukia 31 milj. eurolla? Kun asiaa tivattiin ministeri Jari Koskiselta eduskunnan kyselytunnilla 12.4.2012, vastasi Koskinen, ettei hänen käsittääkseen tehdyillä kehyspäätöksillä ole mitään vaikutusta näihin neuvotteluihin ja että jokunen aika sitten Portugalin maatalousministeri oli kertonut hänelle oman maansa 30 %:n leikkauksista.

Suomi on kuitenkin ainut EU-valtio, jolla on edessään vakavien vaikeuksien tukea koskevat 141-neuvottelut. Nämä neuvottelut koskevat käytännössä myös pohjoisen tuen aluetta. Onko ministeri jo etukäteen luopunut esim. sika- ja siipikarjasektorin kansallisesta tuesta?

Maatalouden rahoitustuet

Kehysbudjettiin ei sisälly siirtoa Makeraan. Nyt eletään lainanlyhennysten, korkojen ja aikaisempien rahastosiirtojen varassa. Rahastoon tuloutuu myös EU:n osuus maatalouden investointiavustuksista. Vuosien 2005-2011 budjeteissa Makeraan siirrettiin yhteensä 313,5 milj. euroa.

Makerasta maksetaan nuoren viljelijän aloitustukena myönnettävät avustukset ja investointiavustukset. Se on siksi äärimmäisen tärkeä. Rahaston varat riittänevät vuoden 2014 loppuun, mutta tämän jälkeen se alkaa ammottaa tyhjyyttään, ellei budjettisiirtoja toteuteta.

Hallitusohjelman mukaan maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan. Hallitusohjelman edellyttämää Makeran toimivuutta, rakennetta ja asemaa koskevaa arviointia tehdään paraikaa istuvassa työryhmässä. Nähtäväksi jää, mihin päädytään.

Hallitus ilmoittaa kehysbudjetissaan myös muuttavansa maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukijärjestelmän sisältöä siten, että vuosina 2013-2016 saadaan aikaan asteittain kasvava säästö, joka on 12 milj. euroa vuonna 2016.

Luopumistuet

Kehysbudjetin mukaan maatalouden luopumistukijärjestelmään kohdistuu asteittain kasvava säästö, joka on 12 milj. euroa vuonna 2016. Koko luopumistukijärjestelmä näyttää olevan tulilinjalla. Jo tämän vuoden alussa luovuttiin luopumistuen vuokrausvaihtoehdosta.

Kehysselonteon mukaan luopumistapojen joukosta on ensi vuoden alusta poistumassa lisämaan myynti. Vuodesta 2014 alkaen hallitus on nostamassa sukupolvenvaihdosluopumisen ikärajoja. Onko hallituksen tähtäimessä luopuminen koko luopumistuesta vuoden 2014 jälkeen, jolloin nykyinen laki ei enää ole voimassa? Ymmärtääkö hallitus, että luopumistuki on rakennepoliittinen järjestelmä, jolla varmistetaan yksikkökoon kehittämistä ja tilanpidon jatkajan löytämistä? Työuran pidentämiskeskustelussa se helposti rinnastetaan virheellisesti eläkejärjestelmiin.

Metsätalouden rahoitus

Viime eduskuntakaudella säädetty pienpuun energiatukijärjestelmä (Petu) karahti kiville osittain Metsäteollisuus ry:n EU:n komissioon tekemän käsittämättömän kantelun vuoksi. Nyt hallituksen tulisi pikavauhtia antaa korvaava esitys. Suomi on sitoutunut EU:n uusiutuvan energian velvoitepakettiin vuoteen 2020 asti. Tässä puuenergia on keskeisessä asemassa. Energiapuun korjuuketjun toimivuus on varmistettava.

Kemera-tukeen käytettiin valtion vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan 80,25 milj. euroa ja vuoden 2011 talousarvioihin sisältyi Kemera-tukea 82,28 milj. euroa. Vuodelle 2012 Kemera-tukea on osoitettu parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva lisäbudjetti huomioon ottaen 67,23 milj. euroa. Parantamisen varaa siis on.

Hallitus on kuitenkin ilmoittanut vähentävänsä vaalikauden aikana yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden rahoitustukea 10 milj. eurolla (tämän lisäksi v. 2016 kolmella milj. eurolla), pienpuun energiakäytön edistämisen rahoitustukea 9 milj. eurolla ja metsäluonnon hoidon edistämisen rahoitustukea 5 milj. eurolla (tämän lisäksi vuonna 2016 yhdellä milj. eurolla).

Pienpuun energiatukeen oli v. 2012 tarkoitus kohdistaa 18 milj. euroa. Petu-tuki olisi sitten vähitellen kasvanut niin, että se olisi ollut vuonna 2020 noin 40 milj. euroa. Petu olisi osittain korvannut Kemeraan sisältyvää energiapuun korjuutukea, mutta olisi joka tapauksessa merkinnyt lisäystä vallinneeseen Kemera-tuen noin 80 milj. euron vuositasoon.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri