Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Kehysbudjetin veroratkaisut käyvät kukkarolle

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2012)

Hallitus toteutti vuoden 2012 valtion talousarvion yhteydessä lähes kaikki hallitusohjelman mukaiset veronkiristykset, vuositasolla yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Toteuttamatta ovat vain ns. windfall-vero ja pankkivero, mutta nämä sisältyvät kehysbudjetin yhteensä 1,2 mrd. euron veronkiristyslisäyksiin. Monet kunnat ovat joutuneet tai joutuvat korottamaan kunnallisveroprosenttejaan.

Merkittävät verokertymän lisäykset ovat mahdollisia vain arvonlisäverotuksen ja ansiotulon tuloverotuksen kiristyksillä. Tämän hallitus on joutunut kehyspäätöksessään tunnustamaan.

SDP ilmoitti ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja ja vaalien jälkeenkin, ettei se tule hyväksymään tasaveroksi julistamansa arvonlisäveron korotusta. Hallitusohjelmaan ei tullut arvonlisäverotusta koskevaa mainintaa lukuun ottamatta tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien muuttamista arvonlisäverollisiksi. Kehysbudjetissa SDP ja Urpilainen joutuivat hyväksymään kaikkien arvonlisäveroprosenttien korotukset. Yleinen arvonlisäverokanta nousee ensi vuoden alusta 24 %:iin. Ruoan arvonlisävero nousee tuolloin 14 %:iin ja mm. lääkkeiden arvonlisävero 10 %:iin. Näin arvioidaan valtiolle kertyvän noin 0,9 mrd. euroa vuositasolla, joka on 3/4 kaavaillusta 1,2 mrd. euron nettoveronlisäyksestä. Myös vakuutusmaksuveroa korotetaan 24 %:iin. Tästä kertyy 30 milj. euroa.

Kokoomus sai hallitusohjelmaan kohdan, jonka mukaan "työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy". Toisin käy. Hallitus ilmoittaa kehyspäätöksessään, että vuosina 2013 ja 2014 veroperusteita ei tarkisteta inflaation tai ansiotason nousun mukaisesti. Työtulo- ja perusvähennystä hallitus sentään lupaa korottaa.

Vuosiksi 2013-2015 otetaan SDP:n aloitteesta käyttöön väliaikainen ns. solidaarisuusvero eli uusi ylin tuloluokka valtionverotuksen ansiotulon tuloveroasteikkoon yli 100 000 euron verotettavien ansiotulojen osalta. Muualla Euroopassa vastaavan solidaarisuusveron tuloraja on ollut 200 000 euroa.

Solidaarisuusvero lämmittää varmaan monen mieltä. Suomelle se ei kuitenkaan välttämättä ole edullinen. Jo nyt tiedetään tapauksia, joissa esim. amerikkalainen yritys on ollut tulossa Suomeen, mutta kun asiasta neuvotellut yhdysvaltalainen yritysjohtaja on kuullut Suomen yli 50 %:iin nousevasta rajaveroasteesta, hän on huudahtanut: "Oh my God! Seuraava valtio!" Hän olisi nimittäin itse joutunut Suomeen ja Suomen verotusvallan piiriin. Ulkomaalaiset, erityisasiantuntijatehtävissä työskentelevät palkansaajat maksavat tosin alempaa 35 %:n tasaveroa neljän ensimmäisen Suomessa asutun vuoden ajan, mutta tämän jälkeen veroprosentti nousee yhtä korkeaksi kuin suomalaisilla.

Solidaarisuusveron myötä ansiotulon marginaalivero nousisi korkeimmillaan yli 57 %:iin, mutta olihan se parikymmentä vuotta sitten noin 70 %. Silloin ansiotulon saajan oma osuus lisätulosta jäi usein aika pieneksi.

Perintö- ja lahjaverotuksessa hallitus ottaa vuosille 2013-2015 käyttöön uuden veroluokan yli 1 milj. euron menevältä perintöosuuden tai lahjan osalta. Tämän vuoden alusta hallitus jo korotti perintöosuuden tai lahjan verotusta ensimmäisessä veroluokassa 200 000 euroa ylittävältä osalta 13 %:sta 16 %.iin. Molemmat perintö- ja lahjaveron kiristykset ovat SDP:n ideapankista. Meillä perintö- ja lahjaverotusta kiristetään, kun eurooppalainen trendi on perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen. Hallitus poistaa myös vakuutuslahjoja koskevan 8500 euron verovapauden.

Asunto-osakkeiden ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroa nostetaan ensi vuoden alusta 1,6 %:sta 2 %:iin. Varainsiirtoveropohjaan lisätään myös osuus yhtiön velasta.

Liikennepolttoaineiden valmisteveron korotusten toinen vaihe toteutuu vuoden 2014 alusta, ensimmäinen tapahtui tämän vuoden alusta. Kilometrikorvauksia tilapäisistä työajoista hallitus aikoo alentaa 15 000 kilometriä ylittävän vuotuisen ajokilometrimäärän osalta.

Jäteveroa korotetaan v. 2013 alusta. Jäteveron saisivat jatkossa kunnat.

Hallitusohjelman mukainen pankkivero otetaan käyttöön v. 2013. Se koituu luonnollisesti luotonkäyttäjien maksettavaksi. Windfall-vero toteutuu v. 2014. Tämä vero kohdistuu vesivoimalla ja ydinenergialla sähköä tuottaviin yrityksiin, jotka eivät joudu ostamaan päästöoikeuksia, mutta ovat hyötyneet ikään kuin "tuulen tuomana" sähköenergian hinnannoususta. Toisaalta voi tietysti kyseenalaistaa windfall-veron johdonmukaisuutta, jos päästökaupan tavoitteena todella on ohjata vähemmän saastuttaviin energian tuotantotapoihin.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen veroetuihin liitetään ehto, jonka mukaan eläkettä voisi nostaa vasta 68 ikävuoden täytyttyä. Tämä koskisi myös työantajan tarjoamia lisäeläkkeitä. Muutos ei olisi takautuva. Käytännössä se näivettäisi uudet vapaaehtoiset eläkevakuutukset.

Hallituksen yrityksille myönteisistä toimista kannattaa mainita uusien tuotannollisten investointien lisäämiseksi vuosille 2013 ja 2014 säädettävä kaksinkertainen poistomahdollisuus. Tällainen oli viimeksi käytössä vuosina 2009 ja 2010. Se ei nytkään koskisi maataloutta.

Tuotekehityksen tukemiseksi säädettäisiin määräaikaisena Mauri Pekkarisen jo viime eduskuntakaudella elinkeinoministerinä ajama kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverostaan veronhyvityksen, jonka suuruus riippuu tutkimuksen ja tuotekehityksen henkilöstön palkkamenoista.

Hallitus ilmoittaa säästävänsä väliaikaisena toimena myös yksityisen sijoittajan verokannustimen sekä korotetun hankintameno-olettaman listaamattomiin kasvuyrityksiin tehdyille yksityisille sijoituksille. Nämä kaksi tointa tähtäävät ns. business-enkelitoiminnan edistämiseen.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri