Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2012)

Hallitus toteutti 1.1.2012 alkaen lähes kaikki ohjelmansa verotusta koskevat kohdat. Muutokset ovat valtaosaltaan veronkiristyksiä. Lisää kiristyspäätöksiä on luvassa maaliskuun alkupuolella pidettävässä kehysbudjettiriihessä. Tämän takaavat osaltaan maailmantalouden heikko tila ja euroalueen kriisi, jonka päättyminen ei ole näköpiirissä.

Veronkorotukset kohdistuvat mm. pääomatulon verotukseen ja korkotulon lähdeverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen, energiatuotteiden valmisteverotukseen, alkoholin ja tupakan valmisteverotukseen, makeisten, virvoitusjuomien ja jäätelön valmisteverotukseen, ajoneuvoverotukseen, autoverotukseen, tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotukseen, arpajaisverotukseen ja yhteismetsien tuloverotukseen. Kemera-tukien verovapaus poistuu.

Hallitusohjelman mukaan palkkatulojen verotus ei kiristy millään tulotasolla. Pienituloisten työn verotusta kevennetään. Tämä hallitusohjelman kohta toteutui vuoden alun ansiotulon verotusta koskevissa tuloverolain muutosratkaisuissa. Ansiotuloon sisältyy myös maatalouden tulon ja muun yritystulon ansiotulo-osuus. Kotitalousvähennys kuitenkin heikkeni. Asuntovelan korkovähennysoikeutta on leikattu. Monet kunnat ovat lisäksi joutuneet nostamaan kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttejaan.

Yhteisöveroa, siis osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosenttia on alennettu. Myös energiaintensiivisen teollisuuden käyttämän energian valmisteverotusta on alennettu EU-säännösten sallimille minimitasoille.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon valtionverotus on säilynyt keskimäärin ennallaan, koska inflaation ja ansiotason nousun vaikutus on kompensoitu tuloveroasteikkoon ja työtulovähennykseen tehdyillä muutoksilla. Lisäksi pienten ansiotulojen verotusta on kevennetty kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä.

Eläketulon keskimääräinen tuloveroaste on alentunut. Eläkkeiden verotusta keventävät tuloveroasteikkoon tehtyjen muutosten lisäksi perusvähennyksen korotus 2250 eurosta 2850 euroon sekä veroperusteiden muutoksista automaattisesti (lainsäädännön perusteella) seuraavat valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten muutokset. Perus- ja eläketulovähennykset kohdistuvat pieniin eläkkeisiin, joita valtaosa eläkkeistä on.

Ansiotulon verotukseen kohdennetaan vuositasolla yhteensä noin 920 miljoonan euron lieventävät toimenpiteet, joista noin 520 miljoonaa euroa kohdistuu valtionverotuksen ansiotulon tuloveroasteikkoon, noin 200 miljoonaa euroa työtulovähennykseen ja noin 200 miljoonaa euroa kunnallisverotuksen perusvähennykseen.

Kotitalousvähennys

Verosta tehtävän kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä pieneni 3000 eurosta 2000 euroon. Yrittäjän arvonlisäverollisesta työkorvauksesta saa vähentää 45 prosenttia aikaisemman 60 prosentin sijasta. Palkasta saa vähentää 15 prosenttia aikaisemman 30 prosentin sijaan sekä tämän lisäksi edelleen kokonaan työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun.

Kotitalousvähennyksen muutokset lisäävät vuotuisia verotuottoja noin 150 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 85 miljoonaa euroa.

Vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan korko

Asuntovelan korosta on verovuonna 2012 vähennyskelpoista 85 % ja verovuonna 2013 80 %. Verovuodesta 2014 vähennysoikeus on tarkoitus rajata 75 %:iin.

Asuntovelan koron vähennyskelpoisuuden rajaaminen 85 %:iin lisää verotuloja 100 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 52 miljoonaa euroa.

Pääomatulon verotus ja korkotulon lähdeverotus

Pääomatulon verotus on muuttunut progressiiviseksi, sillä pääomatulon verokanta on joko 30 % tai 32 % pääomatulon määrästä riippuen. Korotettua prosenttia sovelletaan siltä osin kuin verotettava (siis vähennysten jälkeinen) pääomatulo ylittää verovuonna 50 000 euroa.

Pääomatulon saajia oli vuonna 2009 verohallinnon tietojen mukaan noin 895 000 henkilöä, joiden pääomatulojen yhteismäärä oli noin 5 miljardia euroa. Noin 20 000 henkilöä sai pääomatuloa yli 50 000 euroa. Näiden henkilöiden (runsaat 2 % pääomatulon saajista) pääomatulon yhteismäärä oli 2 miljardia euroa eli noin 40 % pääomatulon määrästä. Noin 860 000 henkilöä pääomatuloa saaneista maksoi pääomatuloveroa.

Pääomatulon verotuksen muutoksen arvioidaan lisäävän vuotuisia verotuottoja noin 135 miljoonalla eurolla. Tästä noin 90 miljoonaa euroa kertyisi veroprosentin korotuksesta 30 prosenttiin ja loput 45 miljoonaa euroa korotetun 32 prosentin verokannan perusteella.

Korkotulon lähdevero on noussut 28 %:sta 30 %:iin. Korotus kohdistuu 1.1.2012 lähtien kertyviin korkoihin. Korkotuloihin ei sentään kohdisteta progressiivista verotusta. Kiihtyvä inflaatio huomioon ottaen tallettajan saama reaalituotto jää verotuksen jälkeen yhä yleisemmin negatiiviseksi. Korkotulon lähdeveron vuotuisen tuoton arvioidaan kasvavan noin 20 miljoonalla eurolla.

Pääomatulojen verosuunnittelu

50 000 euron rajalla tarkoitetaan pääomatuloihin kohdistuvien menojen vähentämisen jälkeistä verotettavaa nettotuloa. Puheet esim. puukaupan 50 000 euron vuotuisesta enimmäissuuruudesta 32 %:n verotason välttämiseksi ovat täten virheellisiä. Vähennyskelpoisten menojen ollessa noin 30 %:n luokkaa ko. puukaupan kokoluokka on käytännössä noin 70 000 euroa. Kyse on siis verrattain suuresta puukaupasta. Puukaupasta saadun tulon verovuosi määräytyy kassaperiaatteen mukaan.

Nettopääomatulojen 50 000 euron vuosirajan ylitys ei vallan yleisesti koske maatilatalouden harjoittajia. Monia se kuitenkin koskee joko vuosittain tai ainakin silloin tällöin, koska kysymys on eri pääomatulojen yhteenlasketusta nettomäärästä. Laskennassa ovat mukana mm. maatalouden ja muun yritystulon pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo (käytännössä lähes kokonaan puun myyntituloa), maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitot, vuokratulot (ei maatalouden), osinkotulot (ei maatalouden), sijoitusrahaston voitto-osuudet, henkivakuutuksen tuotto ja korkotulot (ei lähdeveron alaiset).

Nettopääomatulon kohdistaminen eri verovuosille voi jatkossa aiheuttaa verosuunnittelun tarvetta. Verotusjärjestystä ei sen sijaan tarvitse säännellä eikä suunnitella, koska kaikista pääomatuloista verotetaan vähennysten ja verovapauksien huomioon ottamisen jälkeinen netto.

Yhteisöverotus

Yhteisöjen, siis osakeyhtiön ja osuuskunnan, tuloveroprosentti on vuoden vaihteessa alentunut 26 %:sta 24,5 %:iin. OECD-maissa yhteisövero on keskimäärin 26,4 %, EU15-maissa (15 vanhinta EU:n jäsenvaltiota) 26,67 % ja koko EU:ssa (27 jäsenvaltiota) 22,12 %.

Ruotsissa yhteisövero on 26,3 % ja Saksassa 29,41 %. Viro sen sijaan ei verota lainkaan yhteisön jakamatonta voittoa.

Yhteisöveron alentamisen arvioidaan pienentävän valtion vuotuisia verotuottoja noin 310 miljoonalla eurolla. Tässä arviossa ei kuitenkaan ole otettu huomioon mahdollisia käyttäytymismuutoksia.

Osinkoverotus

Pörssiyhtiön ja muun julkisesti noteeratun osakeyhtiön maksamasta osingosta on edelleen 70 % veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Pörssiyhtiön osingosta menevä vero on näin ollen noussut 19,6 %:sta 21 %:iin. Pääomatuloveron ollessa 32 % 50 000 euroa ylittävältä verotettavan pääomatulon osalta muodostuu osingon tuloveroprosentiksi tältä osin laskennallisesti 22,4 %.

Listaamattoman (eli julkisesti noteeraamattoman) osakeyhtiön verovapaa pääomatulo määräytyy edelleen yhtiön nettovarallisuuden 9 %:n suuruisen laskennallisen tuoton perusteella. Osingonsaajakohtainen verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärä verovuotta kohden laski kuitenkin vuodenvaihteessa 90 000 eurosta 60 000 euroon. Jos 9 %:n tuotto osingonsaajakohtaisesta nettovarallisuudesta siis on vähintään 60 000 euroa, listaamattoman osakeyhtiön osingonsaaja voi jatkossa nostaa 60 000 euron suuruisen osingon siten, ettei joudu maksamaan tuloveroa osakeyhtiön jo maksaman tuloveron (1.1.2012 alkaen 24,5 %) lisäksi. Jotta osakas voisi nostaa osakeyhtiöstä verovapaan osingon enimmäismäärän, osakaskohtaisen nettovarallisuuden on oltava lähes 700 000 euroa.

Osingonsaajan verotus kiristyy siltä osin kuin pääomatuloperusteista osinkoa voidaan maksaa yli 60 000 euroa osakkeenomistajaa kohden. Enintään 60 000 euron suuruisen pääomatulo-osingon tapauksissa osakeyhtiön ja osingonsaajan yhteenlaskettu verotus sen sijaan hieman kevenee yhteisöveron alentumisen johdosta. Jaettaessa ansiotulo-osinkoa osakeyhtiön ja osingonsaajan yhteenlaskettuun verotukseen vaikuttavat yhteisöveroprosentin alentumisen ohella ansiotulon verotusta lieventävät muutokset.

Listaamattoman osakeyhtiön verovapaan osingon ylärajan alentaminen lisää vuotuisia verotuottoja noin 50 miljoonalla eurolla.

Osakeyhtiöön ovat maatalouden toimintamuodon muutoksella siirtyneet korkeasta ansiotulon veroprogressiosta kärsivät, joita on maatalouden huonosta tulokehityksestä huolimatta edelleen jonkin verran. Myös palkkatulon korkea veroprogressio voi innostaa maatalouden osakeyhtiöittämiseen.

Suurin osakeyhtiöittämisen este on kiinteistöjen osakeyhtiöön siirtämisestä perittävä 4 %:n varainsiirtovero. Osakeyhtiöittämisen tarvetta voitaisiin vähentää korottamalla maatalousmaan arvoa nettovarallisuutta laskettaessa, mutta tätä ei hallitusohjelmasta löydy. Osakeyhtiön taseeseen maatalousmaa arvostetaan todelliseen hankintamenoonsa.

Yritysmuotoneutraliteetti

Yhteisöverokannan alentaminen 26 %:sta 24,5 %:iin koskee vain osaa suomalaisista yrittäjistä eli toimintaansa osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisena harjoittavia yrittäjiä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien jäsenkunnasta alle puolet, yrittäjäjärjestön itsensä ilmoituksen mukaan noin 48 prosenttia, on yhteisömuotoisia. Maataloudessa osakeyhtiömuodon käyttö on vähäistä.

Maa- ja metsätalousyrittäjien, yksityisten liikkeen- tai ammatinharjoittajien sekä avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden yhtiömiesten osaksi jäi vain pääomatulon veroprosentin korottamisesta aiheutuva verorasituksen lisäys. Verotuksen kiristyminen olisi voitu estää säätämällä maatalouden ja elinkeinotoiminnan tulon pääomatulo-osuus, metsätalouden puhdas pääomatulo sekä verotus- ja elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus 90-prosenttisesti verotettavaksi tuloksi. Loppu 10 % olisi näin jäänyt verovapaaksi tuloksi. Veroprosentteina tällainen ratkaisu olisi merkinnyt 27 prosenttia ja 50 000 euron ylittävältä osalta 28,8 prosenttia. Teknisesti menettely vastaa osinkoverotuksessa käytettyä menettelyä, jossa esim. pörssiyhtiöstä saatu osinko on 70-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 30-prosenttisesti verovapaata tuloa.

Esitettyä ratkaisumallia on käsitelty myös 7.12.2011 päivätyssä tuloverotuksen muutoksia koskevassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Eri yrittäjäjärjestöjen edustajat ehdottivat valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, että yhteisöveron alentamista vastaava etuus voitaisiin näin ottaa huomioon myös ei-yhteisömuotoisen yrittäjän verotuksessa.

Perintö- ja lahjaverotus

Hallitusohjelman mukaan suurten perintöjen verotusta nostetaan. Hallituksen käsityksen mukaan perintö on suuri, jos se on yli 200 000 euroa. Tästä kertoo se, että perintö- ja lahjaveron veroprosenttia korotettiin tämän vuoden alusta 13 %:sta 16 %:iin 200 000 euroa ylittävältä perintöosuuden tai lahjan osalta. Samalta antajalta saadut lahjat lasketaan edelleen yhteen kolmivuotiskausittain. Tiukennus koskee vain I veroluokan mukaan verotettavia eli lähiomaisten välisiä perintöjä ja lahjoja.

Jotta uusi perintö- ja lahjaveroasteikko ei ulotu takautuvasti ennen 1.1.2012 annettuihin lahjoihin, perintöverosta ja lahjaverosta vähennetään eduskunnan tekemän korjauksen mukaisesti määrä, joka menisi aiemmasta lahjasta uuden asteikon mukaan, jos näin vähennettävä määrä on aikanaan maksettua lahjaveroa suurempi. Korjaus liittyy paitsi em. samalta antajalta saatujen lahjojen yhdistämiseen kolmivuotiskausittain myös siihen, että pesän varoihin lisätään ja perintöverotukseen vaikuttavat kaikki perinnönjättäjältä kolmen vuoden aikana välittömästi ennen kuolemaa saadut lahjat ja tätä pidemmältä ajalta perinnönjättäjältä saadut, ennakkoperinnöksi katsottavat lahjat. Yli kolme vuotta ennen kuolemaa saatua lahjaa ei katsota rintaperillisen ennakkoperinnöksi eikä siis lisätä pesän varoihin, ellei perittävä ole tästä nimenomaisesti määrännyt.

Veronkiristys kohdistuu pääasiassa perheyritysvarallisuuteen, ei kuitenkaan merkittävien huojennusten ansiosta niinkään usein maatilavarallisuuteen.

Perintö- ja lahjaveron vuotuisen tuoton arvioidaan nousevan 35 miljoonalla eurolla, josta perintöveron osuus on 31 miljoonaa euroa ja lahjaveron osuus 4 miljoonaa euroa.

Kansainvälinen kehityssuunta on viime vuosina ollut perintö- ja lahjaverosta kokonaan luopuminen. Tällä hetkellä seitsemässä EU:n jäsenvaltiossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta. Merkittävin esimerkki perintö- ja lahjaverosta luopumisesta on Suomea ajatellen Ruotsi. Virossa ei tätä veromuotoa ole ollutkaan.

Energiatuotteiden valmisteverotus

Moottoribensiinin valmistevero on noussut vuoden 2012 alusta 2,34 senttiä litralta ja dieselöljyn valmistevero 10,55 senttiä litralta. Kuluttajan asemassa oleva käyttäjä joutuu tämän lisäksi maksamaan lopullisena kulutusverona valmisteveroonkin lisättävän arvonlisäveron, joka nostaa veronkorotuksen yhteismäärän noin 13 prosenttiin litralta. Sen sijaan arvonlisäverovelvollinen saa alv:n arvonlisäverollisen toiminnan osalta takaisin vähennyksenä tai palautuksena ja valmisteveron saa polttoaineen hintaan sisältyvänä tietenkin vähentää tulonhankkimistoiminnan, kuten esim. maatalouden, tuloverotuksessa.

Moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korotukset lisäävät vuotuisia verotuottoja noin 125 miljoonalla eurolla.

Hallitus esitti maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksen leikkaamista vuoden 2012 alusta noin 40 prosentilla siten, että palautus ei koskisi enää hiilidioksidiveron osuutta, vaan pelkästään energiasisältöveroa. Palkkaratkaisun raamisopimukseen liitettynä ns. "maatalouden tupona" tätä veronpalautuksen leikkausta kuitenkin lykättiin kahdella vuodella ja se siis säädettiin tulemaan voimaan 1.1.2014. Leikkaus merkitsee maataloudelle noin 18 miljoonan euron vuotuista tulonalennusta.

Muutos koskee maataloudessa ja kasvihuoneissa käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä biopolttoöljyä. Sähkön veronpalautuksen määrää ei muutettu. Kevyen polttoöljyn valmisteveron palautus on siis 1.1.2014 alkaen 7,70 senttiä litralta (vuoden 2013 loppuun 13,20 senttiä litralta), raskaan polttoöljyn 8,79 senttiä kilogrammalta (14,85 senttiä kilogrammalta) ja biopolttoöljyn 7,70 senttiä litralta (9,20 senttiä litralta). Sähkön valmisteveron palautusta maksetaan edelleen 1,0 senttiä kilowattitunnilta.

Polttoturpeen vero nousee 1.1.2013 1,9 eurosta 4,9 euroon megawattitunnilta (korotus kolme euroa aiemmin päätetyn yhden euron sijasta). Vuoden 2015 alusta turpeen vero nousee 5,9 euroon megawattitunnilta. Polttoturpeen veronkorotus lisää vuotuista verotuottoa 20 miljoonalla eurolla vuoden 2013 alusta.

Energiaveroleikkuri

Energiaintensiivinen yritys saa veronpalautusta (veroleikkuri), jos sen hankkimiin tai käyttämiin muihin valmisteveron alaisiin energiatuotteisiin kuin liikennepolttoaineisiin sisältyvien valmisteverojen määrä on tilikauden aikana enemmän kuin 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta (ennen 1.1.2012 voimassa olleessa laissa ko. raja oli 3,7 %). Yrityksellä on oikeus em. rajan ylimenevältä osalta hakea takaisin 85 % tuotteista maksettujen tai niiden hankintahintaan sisältyneiden valmisteverojen määrästä. Näin lasketusta määrästä maksetaan kuitenkin veronpalautuksena vain 50 000 euroa ylittävä osuus.

Energiaveroleikkurin kynnysarvon muuttaminen vähentää energiaintensiivisen teollisuuden vuotuista verorasitusta noin 120 miljoonalla eurolla.

Säännöksen 50 000 euron raja sulkee tyypilliset energiavaltaiset kasvihuoneyritykset energiaveroleikkurin ulkopuolelle. Palautusjärjestelmä toimisi myös kasvihuoneyrittäjien kohdalla, jos rajaksi säädettäisiin puutarha-alan järjestöjen esityksen mukaisesti esim. 10 000 euroa. Järjestelmän sopeuttaminen myös kasvihuoneyrittäjien tarpeisiin tulisi valmistella kiireellisesti.

Alkoholin valmisteverotus

Alkoholijuomien valmisteveroa on korotettu 13,1 prosenttia. Mietojen alkoholijuomien, kuten oluen, valmistevero on noussut noin 15 prosenttia. Muiden alkoholijuomien osalta korotus on noin 10 prosenttia.

Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat ovat nousseet keskimäärin 4,5 prosenttia (olut noin 5 %, viinit runsaat 3 % ja väkevät alkoholijuomat runsaat 5 %).

Alkoholiveron korotus lisää vuotuisia verotuottoja noin 100 miljoonalla eurolla.

Tupakan valmisteverotus

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien sekä piippu- ja savuketupakan valmisteveroa on korotettu keskimäärin 10 prosenttia. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vero on noussut keskimäärin 25 prosenttia.

Savukkeiden hintojen nousuksi arvioidaan keskimäärin 7,8 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hinnannousuksi keskimäärin 18,7 prosenttia.

Tupakkaveron korotus lisää vuotuisia verotuottoja noin 53 miljoonalla eurolla.

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverotus

Makeisten ja jäätelön valmisteveroa on korotettu 75 sentistä 95 senttiin kilogrammalta ja virvoitusjuomien valmisteveroa (valmiista juomasta laskien) 7,5 sentistä litralta 11 senttiin litralta.

Valmisteverojen korotus lisää vuotuisia verotuottoja noin 50 miljoonalla eurolla.

Ajoneuvoverotus

Ajoneuvoveron perusveron tasoa korotetaan. Ajoneuvokannan keskipäästöisellä henkilöautolla vero nousee noin 50 euroa vuodessa, keskimääräisellä pakettiautolla 90 euroa vuodessa ja matkailuautolla 50 euroa vuodessa.

Uusia veroperusteita sovelletaan 12 kuukauden pituisen siirtymäajan vuoksi vasta vuoteen 2013 ja sen jälkeiseen aikaan. Koska ajoneuvovero on päiväkohtainen ja se kannetaan etukäteen vuoden pituiselta ajalta, uusien veroperusteiden mukaisia verolippuja aletaan lähettää jo tämän vuoden aikana. Muutosten verovaikutukset näkyvät näin liukuvasti eri verovelvollisilla.

Ajoneuvoveron korotus lisää vuotuisia verotuottoja noin 140 miljoonalla eurolla.

Autoverotus

Keskipäästöisellä (145 g/km) uudella henkilöautolla veroprosentti nousee noin kahdella prosenttiyksiköllä, 22,6 %:sta 24,8 %:iin. Vaikutus on noin 650 euroa, kun henkilöauton hinta on 30 000 euroa. Suurimmat korotukset ovat kohdistuneet yli 200 g/km hiilidioksidia päästäviin autoihin, joiden verotaso nousee 6-7 prosenttiyksikköä.

Käytettynä maahan tuotujen autojen keskimääräinen veroprosentti nousee noin viisi prosenttiyksikköä, 30 %:sta 35 %:iin. Vaikutus on noin 800 euroa, kun käytetyn henkilöauton hinta on 16 000 euroa.

Uusien pakettiautojen veroprosentti nousee keskimäärin kolme prosenttiyksikköä 16,5 %:sta 19,5 %:iin.

Autoveron korotukset tulevat voimaan 1.4.2012. Uusien autojen kohdalla tämä merkitsee sitä, että korotettu autovero koskee 1.4.2012 tai sen jälkeen rekisteröitäviä ajoneuvoja.

Autoveron korotuksen arvioidaan lisäävän vuotuisia verotuottoja noin 90 miljoonalla eurolla.

Arvonlisäverotus

Vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovelletaan 9 prosentin arvonlisäverokantaa aikaisemman nollaverokannan sijasta. Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverottomien jäsenlehtien verokohteluun muutoksella ei ole vaikutusta.

Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron vuotuiseksi tuotoksi hallitus arvioi noin 90 miljoonaa euroa.

Parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut) on sovellettu väliaikaisesti vuosina 2007-2011 alennettua verokantaa. Kokeilua ei jatketa, joten parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin sovellettava verokanta on noussut 9 %:sta 23 %:iin.

Arpajaisverotus

Yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten arpajaisvero on korotettu 12 prosenttiin tuotosta. Totopelien arpajaisvero on noussut 9,5 %:sta 12 %:iin tuotosta ja muiden rahapelien vero 10 %:sta 12 %:iin tuotosta.

Arpajaisveron vuotuisen tuoton arvioidaan kasvavan noin 34 miljoonalla eurolla.

Totopelien tuoton kehittyminen ja koko ravitalous ovat tällä hetkellä taloudellisesti erittäin haasteellisessa tilanteessa. Totopeleistä perittävän arpajaisveron nostaminen tuottaa ehkä vain alle 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla valtiolle.

Totopeleistä saatavat tuotot muodostavat tärkeimmän ja suurimman osan ravitalouden rahoituksesta. Totopelien tuotoilla ylläpidetään kilpailutoimintaa, ratojen toimintaa sekä hevoskasvatukseen ja jalostukseen liittyvää toimintaa Suomessa. Ravitalous on merkittävä työllistäjä. Vallitseva taloudellinen taantuma on vaikuttanut totopelaamiseen ja siitä saataviin tuottoihin kielteisesti. Totopelivaihdot ovat pienentyneet vuosien 2009-2010 aikana lähes 20 miljoonalla eurolla vuoden 2008 tasosta.

Taantuma on myös vaikuttanut ravialan yrityksiin erittäin voimakkaasti. Tästä on osoituksena vuosittain kilpailevien hevosten määrän putoaminen noin 10 prosentilla parhaalta tasoltaan. Pelimyynnin kehityksen ja siitä saatavien tuottojen heikennyttyä myös ravikilpailuissa maksettavat palkinnot ovat pudonneet vuosien 2009-2010 aikana noin 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 palkintoja jaettiin noin 19 miljoonan euron arvosta. Palkintosuoritteen lasku on jatkunut myös vuonna 2011.

Yhteismetsän tuloverotus

Yhteismetsän tuloveroprosentti on noussut 26 %:sta 28 %:iin. Se ei näin ollen seurannut yhteisöveroa 24,5 %:iin, mutta sitä ei myöskään nostettu pääomatulon veroprosentin 30/32 %:n tasolle. Yhteismetsän tuloverokanta on 2-4 prosenttiyksikköä pääomatulon verokantaa alempi.

Yhteismetsän veroprosentin korottaminen lisää vuotuista verotuottoa vajaalla puolella miljoonalla eurolla.

Hallituksen arkailu johti siihen, että yhteismetsän verokantaetu suhteessa pääomatulon verokantaan sekä metsävähennykset luetaan varmuuden vuoksi de minimis -perusteiseen tukeen vuonna 2012, jonka aikana EU:n komission odotetaan ottavan kantaa siihen, kuuluvatko ne de minimis -perusteisen tuen piiriin. Tätä ongelmaa olen käsitellyt yksityiskohtaisesti Käytännön Maamiehen numerossa 15/2011.

Kemera-tuet

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaista tukea (ns. Kemera-tuki) voi saada mm. metsänhoito- ja perusparannustöihin. Metsätalouden harjoittaja ei ole saanut vähentää metsätalouden menoja siltä osin kuin hän on saanut niihin Kemera-lain nojalla verovapaata avustusta tai muuta korvausta. Rahoitustuen piiriin hyväksytyn työn suoranaiset menot ylittävää osaa avustuksesta ei ole luettu veronalaiseksi tuloksi. Käytännössä metsänomistaja näin ollen on voinut saada itselleen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaista verovapaata etuutta silloin, kun hän on itse tehnyt Kemera-tuen piiriin kuuluvaa metsätalouden työtä. Avustus on jäänyt tällöin osaksi metsänomistajalle korvaukseksi hänen omasta työstään. Tämä Kemera-tuen verovapaus on voimassa vielä verovuoden 2011 verotuksessa, mutta on poistunut lain muutoksen johdosta 1.1.2012 lukien.

Kemera-tukea voidaan maksaa myös ympäristötukena mm. silloin, kun metsien hoitoon tai käyttöön liittyvissä toimenpiteissä otetaan huomioon metsän biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonhoito tai metsien muu kuin puuntuotannollinen käyttö laajemmin kuin mitä niistä metsälaissa säädetään maanomistajan velvollisuudeksi. Myös tämä ympäristötukena maksettava Kemera-tuki oli verovapaata tuloa vuoden 2011 loppuun.

Kemera-tukien verovapauden poistaminen lisää vuotuisia verotuottoja noin 5 miljoonalla eurolla.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri